Perustelut
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Suomen rannikkostrategian luonnoksesta 15.9.2023 mennessä.
Rannikkostrategia tarkentaa Suomen merialuesuunnitelman 2030 visiota ja toimenpiteitä rannikolle. Rannikkostrategia tähtää vuoteen 2050. Toimintamalliin liittyvät toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2030, mutta yhteisiä periaatteita sekä toimijaverkostoa on tarpeen peilata toimintaympäristön muutoksiin vähintään viiden vuoden välein. Rannikkostrategia on tarkoitettu sidosryhmien käyttöön ja avuksi yhteistyöhön toistensa kanssa.
Rannikkostrategia muodostettiin laajan sidosryhmäyhteistyön kautta. Yhteiset kehittämisen periaatteet sekä TOP 10 toimenpiteet ovat sidosryhmien työn tulos.
TOP10 Rannikkostrategian toimenpidekokonaisuudet:
Ajantasainen tilannekuva: Rannikkoalueesta tuotetaan ajantasainen tilannekuva, joka huomioi ja määrittelee tietopohjaisesti paikalliset erityispiirteet.
Hyvien käytäntöjen foorumi: Perustetaan foorumi rannikkoalueen hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamisen vuorovaikutteiseksi kanavaksi.
Kokonaisvaikutusten arvioinnin kehittäminen: Kehitetään menetelmiä hankkeiden yhteisvaikutusten tunnistamiseen ja vaikutusten arviointiin.
Saavutettavuuden parantaminen: Parannetaan rannikkoalueen saavutettavuutta kehittämällä maa-, meri- ja tietoliikenneyhteyksiä.
Ruoan riittävyyden turvaaminen: Muuttunut geopoliittinen tilanne on luonut isot odotukset kotimaiselle ruoantuotannolle. Ekosysteemien toimivuus on olennainen osa ruoan riittävyyden turvaamista.
Energian riittävyyden turvaaminen: Muuttunut geopoliittinen tilanne on luonut isot odotukset kotimaiselle energiatuotannolle. Energialla on keskeinen rooli huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa.
Poikkeustilanteisiin varautuminen: Rannikkoalueilla varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ympäristöonnettomuuksiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Kestävä maankäyttö ja rakentaminen: Rannikkoalueen rakentamispotentiaali ja -rajoitukset tulee tunnistaa riittävän laajalla tasolla huomioiden yksittäisten ja hajanaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset ja valtakunnallinen tavoitetila rannikkoalueen kestävästä käytöstä.
Hyvinvoiva rannikkoyhteisö: Paikalliset elinkeinot tarjoavat työtä ja toimeentuloa, mikä on hyvinvoinnin keskeinen perusta. Systeemisen ajattelutavan ja yhdessä laadittujen toimenpiteiden toteuttaminen parantaa rannikkoalueen sosiaalista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta.
Hyvinvoiva rannikkoluonto: Hyvinvoiva luonto ja toimivat ekologiset prosessit ovat sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin perusta.
Rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä vastaten luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Rannikkostrategia ohjaa ja viitoittaa rannikolla tapahtuvaa kehittämistä ja suunnittelua. Strategiassa keskitytään yhteisen toimintamallin näkökulmaan: tunnistetaan keskeiset sidosryhmät ja vuorovaikutuspisteet, yhdessä tekemisen ja tiedonjakamisen paikat sekä ohjauskeinoja. Näiden yhteisten toimenpiteiden sisältöjä ja vastuita konkretisoidaan toimenpidekorteilla.
Strategia tullaan viimeistelemään syksyn aikana. Luonnokseen voi tutustua osoitteessa https://storymaps.arcgis.com/stories/5f7386b449e44d048202d32d924ae155
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana aktiivisesti rannikkostrategiatyössä sekä kuuluu strategian ohjausryhmään.
Suomen kaikki kahdeksan rannikon maankuntien liittoa ovat olleet tekemässä rannikkostrategiaa. Liittojen näkökulmana on ollut Suomen merialuesuunnitelman näkyminen keskeisesti rannikkostrategiatyössä ja sen toimenpiteiden konkretisoivan 2021 hyväksyttyä merialuesuunnitelmaa.
Rannikkostrategiaa on valmisteltu laajan sidosryhmätyön avulla. Strategian visuaalinen ilme on raikas ja positiivisesti ”ei strategiamainen”. Strategialuonnoksen tarinakartta on hyvä ja informatiivinen. Se tällä tavoin toivottavasti tavoittaa laajemman sidosryhmäkokonaisuuden, kun strategia pelkkänä pdf-raporttina.
Kaiken kaikkiaan toimenpiteitä on paljon, mikä tuo haasteita strategian konkretisoitumiseen, mutta TOP 10 toimenpidettä on hyvä priorisointilista siihen työhön. Nämä keskeiset toimenpiteet on esitetty erillisillä toimenpidekorteilla, jolloin ne on helpompi tunnistaa ja ottaa taustatiedoksi niihin moniin prosesseihin, joihin rannikkostrategian sisältöä on tarpeen ottaa huomioon.
Strategialuonnoksessa on mm. nostettu esille hyvinvoiva rannikkoyhteisön ja hyvinvoivan rannikkoluonnon merkitys.
Vahva vuorovaikutus rannikkostrategian ja merialuesuunnittelun välillä tulee jatkumaan uuden merialuesuunnittelukierroksen sekä merialuesuunnittelun hankkeiden kautta.
Varsinais-Suomen liitto haluaa lisäksi korostaa rannikko- ja valuma-alueiden keskeisen merkityksen meriemme, ja erityisesti Saaristomeren, tilaan ja alueiden hyvinvointiin niin sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurillisen kuin ympäristöllisen kestävyyden näkökulmista. Ruoan riittävyyden turvaamisen toimenpidekokonaisuudessa liitto alleviivaa kotimaisen kestävän kalatalouden merkitystä.
Päätös
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento esitteli asian.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____