Perustelut
Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 8.6.2026 (§ 13) seuraavan aloitteen:
"Saaristomeren suurin joki kaipaa ennallistamistekoja
Paimionjoen ennallistaminen, Askalankosken, Juntolan sekä Juvan voimalaitoksien patojen purku ja kalakantojen vahvistaminen
Asia
Paimionjoen vesistön ekologisen tilan parantaminen, kalojen vaellusesteiden poistaminen, Askalankosken, Juntolan sekä Juvan voimalaitoksien patojen purku sekä kalakantojen vahvistaminen.
Perustelut
Paimionjoki on Varsinais-Suomen merkittävimpiä jokivesistöjä, mutta sen ekologinen tila on monin paikoin heikentynyt pitkään jatkuneen kuormituksen, rakenteellisten muutosten sekä vaellusesteiden vuoksi. Erityisesti Askalankosken, Juntolan ja Juvan pato- ja voimalarakenteet estävät kalojen luontaisen liikkumisen ja lisääntymisen, mikä on johtanut vaelluskalakantojen heikkenemiseen tai paikoin katoamiseen.
Euroopan Unionin vesipuitedirektiivi sekä kansallinen vesienhoitolainsäädäntö velvoittavat parantamaan vesistöjen ekologista tilaa. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät virtavesien ennallistamista. Vaellusesteiden purkaminen on yksi kustannustehokkaimmista keinoista palauttaa kalakantojen elinvoimaisuus sekä vahvistaa koko jokiekosysteemin toimintaa.
Askalankosken, Juntolan ja Juvan patojen purku mahdollistaisi kalojen vapaan kulun mereltä yläjuoksulle. Tämä tukisi erityisesti taimenen, lohen ja muiden vaelluskalojen lisääntymistä. Samalla jokialueen virkistyskäyttö, kalastusmahdollisuudet sekä alueen vetovoima paranisivat. Paimionjoesta voisi tulla Saaristomerityön konkreettinen esimerkki.
Useissa suomalaisissa kohteissa vastaavat hankkeet ovat osoittaneet, että patojen purku lisää nopeasti luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesistöjen tilaa ilman merkittäviä haittoja. Tästä hyvänä esimerkkinä Hiitolanjoki.
Esitys
Esitämme, että Varsinais-Suomen liitto:
- Huomioi hankkeen tärkeänä osana maakunnan ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusstrategiaa.
- Käynnistää selvityksen Paimionjoen ennallistamisesta kokonaisuutena yhteistyössä Elinvoimakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, kuntien, tutkimuslaitosten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
- Selvittää Askalankosken, Juntolan ja Juvan patojen purkamisen tekniset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset sekä mahdolliset rahoituslähteet.
- Laatii toimenpideohjelman vaellusesteiden poistamiseksi ja kalakantojen palauttamiseksi Paimionjoen vesistöön.
- Edistää hankkeen rahoitusta esimerkiksi EU ympäristö- ja LIFE-ohjelmien kautta (Askalankosken voimalaitos sijaitsee Natura-alueella), Open Rivers Programme sekä Maa ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelman huomioiden.
Vaikutukset
- Parantaa vesistön ekologista tilaa
- Vahvistaa uhanalaisia ja heikentyneitä kalakantoja
- Lisää luonnon monimuotoisuutta
- Parantaa virkistyskäyttöä ja paikallistaloutta
- Tukee kansallisia ja EU-tason ympäristötavoitteita
Lopuksi
Paimionjoen ennallistaminen ja Askalankosken, Juntolan ja Juvan patojen purkaminen ovat konkreettisia ja vaikuttavia toimia, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristö- ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Nyt on oikea aika edetä asiassa määrätietoisesti."
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, aluesuunnittelujohtaja
Timo Juvonen, erikoissuunnittelija
Arttu Koskinen, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraava:
Varsinais-Suomen liiton toiminta ja sitä ohjaavat lait ja asiakirjat vastaavat monilta osin valtuustoaloitteen tavoitteita. Varsinais-Suomen strategian 2040+ mukaan maakunnan tahtotila on suojella ja ennallistaa Saaristomerta ja luonnon monimuotoisuutta. Strategiassa tavoitellaan vesistöjen tilaa parantavien toimenpiteiden toteuttamista luonnon ennallistamiseksi ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kulttuuri- ja luontomatkailun edellytysten parantaminen, maaseutumaiseman ja monimuotoisen perinneympäristön säilyttäminen ja kehittäminen, sekä viihtyisän elinympäristön suunnitteleminen ovat niin ikään strategian tavoitteita.
Ekologinen kestävyys, luonnonarvojen vaaliminen ja virkistysmahdollisuuksien turvaaminen ovat maakuntakaavan lakisääteisiä sisältövaatimuksia, ja myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät ekologisten yhteyksien säilyttämistä. Varsinais-Suomen voimassa olevan maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava ekologisia yhteyksiä turvaavia sekä vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Käynnissä olevassa vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan valmistelussa on tutkittu maakuntakaavan mahdollisuuksia kohdentaa vesiensuojeluresursseja sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin.
Elinvoimakeskus laatii parhaillaan maakunnallista luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (LUMO-ohjelmaa), jonka pitkän aikavälin visiona on kytkeytynyt luontoverkosto ja tavoitteena uhanalaisen luonnon turvaaminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontotyön vaikuttava kohdentaminen. Varsinais-Suomen liitto osallistuu ohjelman valmisteluun aktiivisesti. Myös EU:n ennallistamisasetus edellyttää jokien kytkeytyneisyyttä haittaavien esteiden kartoittamista ja sellaisten esteiden purkamista, joita ei enää tarvita esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon tai vesihuoltoon.
Paimionjoella erityisesti Paimionjoki-yhdistys ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä ekologisesti terveen ja virkistyskäyttöarvoltaan korkean Paimionjoen eteen jo vuodesta 2010. Paimionjoki-yhdistys on toteuttanut joen ekologisen ja virkistyksellisen arvon parantamiseksi lukuisia hankkeita, esimerkiksi koskikunnostuksia kymmenellä eri koskella vuonna 2024. Iktys Oy on vuonna 2016 tehnyt yhdistykselle Paimionjoen vesistön kunnostustarveselvityksen, jossa on arvioitu Askalankosken, Juntolan ja Juvan patojen purkamisen kalataloudellisia vaikutuksia. Selvityksen perusteella padot purkamalla voitaisiin ennallistaa 18,6 kilometriä jokea, mahdollistaa vaelluskalojen laajamittainen poikastuotanto ja hyödyttää laaja-alaisesti Paimionjoen ekosysteemiä.
Paimionjoen valuma-alue on myös Saaristomeri-ohjelman pilottialue, jolle on laadittu valuma-alueen yleissuunnitelma. Valuma-alueen yleissuunnitelmassa voimalaitospatojen ja veden säännöstelyn huomattavat vaikutukset vesistön ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöarvoon on tunnistettu.
Askalankosken, Juntolan ja Juvan voimalaitoksilla on voimassa lainmukaiset luvat toimintaan sekä niihin liittyviin patoihin, ja voimalaitosten toiminta on kannattavaa liiketoimintaa omistajilleen. Lisäksi on huomioitava, että Paimionjoki on Turun seudun raakaveden varavesilähde, jonka kannalta Juvan padon yläpuolinen varastoallas on merkittävä.
Sähköntuotannoltaan voimalaitokset ovat pieniä, eikä niiden purkaminen olisi maakunnan energiantuotannon kokonaisuuden kannalta merkittävä kysymys, mutta vesivoimalaitoksina niillä voi olla kokoaan suurempi merkitys säätövoiman ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Huomionarvoista on myös, että kaikki kolme voimalaitosta on merkitty maakuntakaavaan merkittävinä rakennetun ympäristön kokonaisuuksina. Maakuntakaavan suojelumerkintä ei automaattisesti estä patojen purkamista ja uoman ennallistamista, mutta merkinnän taustalla olevat arvot on turvattava.
Mikäli Paimionjoen kolme voimalaitosta halutaan purkaa, on asiasta neuvoteltava ne omistavan Koskienergia Oy:n kanssa. Yhden voimalaitoksen lunastushinnan suuruusluokasta esimerkin antaa Kuusamon Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitos, jonka Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti vuonna 2022 Koskienergia Oy:ltä 3,8 miljoonan euron kauppahinnalla.
Paimionjoki on Varsinais-Suomen merkittävimpiä jokia, jonka tilan parantaminen on sopusoinnussa maakunnan strategisten tavoitteiden ja eri tasoilla tehtävän lakisääteisen ja kolmannen sektorin toiminnan kanssa. Paimionjoen ekologisen, kalataloudellisen ja virkistyskäytöllisen tilan parantamiseksi on laadittu useita selvityksiä ja suunnitelma, ja toteutettu huomattava määrä toimenpiteitä. Tämä arvokas työ jatkuu vastaisuudessakin. Askalankosken, Juntolan ja Juvan voimalaitospatojen ja niiden purkamisen vaikutukset Paimionjoen tilaan ovat tiedossa ja purkamisen hyödyllisyys aloitteen tavoitteiden kannalta selvää. Patojen purkaminen vaatisi kuitenkin niiden ostamista, eikä purkamisen olemassa olevaa tietoa tarkempi suunnittelu ole mielekästä ennen kuin sen toteuttaminen on mahdollista. Tarkemmassa suunnittelussa tulisi huomioida myös patojen purkamisen vaikutukset maakunnan energiajärjestelmään ja turvata rakennetun ympäristön arvot. Varsinais-Suomen liitolla ei ole taloudellisia edellytyksiä edistää patojen purkamista. Mikäli jokin toinen taho ryhtyy hankkeeseen, jossa eri näkökulmat yhteensovitetaan, Varsinais-Suomen liitto tukee hanketta strategisten tavoitteidensa mukaisesti. Hankkeeseen soveltuvia EU-rahoituksia voidaan alueen toimijoiden yhteistyönä selvittää siinä vaiheessa, kun kohteiden hallinnan näkökulmasta toimiin voidaan ryhtyä.
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.