Perustelut
Pohjoismaisen varautumisen liikennestrategia priorisoi Turun ja Naantalin yhteydet Ruotsiin
Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistiin maaliskuussa 2026. Strategian tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden liikennejärjestelmän varautumista, huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Strategiassa määritellään neljä priorisoitua pohjoismaista liikennekäytävää sekä kehittämistarpeita infrastruktuuriin, liikennepalveluihin, kalustoon ja toimintatapoihin. Yksi priorisoiduista käytävistä yhdistää Norjan ja Ruotsin Suomen länsirannikolle Tukholman sekä Hangon, Turun ja Naantalin kautta.
Varsinais-Suomen kannalta linjaus on merkittävä, sillä se tunnistaa Turun ja Naantalin kautta kulkevan Ruotsin-yhteyden osaksi pohjoismaisen varautumisen keskeistä liikenneverkkoa. Strateginen yhteys ei toiminnallisesti pääty satamiin, vaan joukkojen, kaluston ja tavaravirtojen kuljettaminen edellyttää toimivia jatkoyhteyksiä ja riittävää logistista kapasiteettia satamista muualle Suomeen. Strategiassa tunnistetaan häiriötilanteisiin (esim. Suomenlahden sulkeutuminen) liittyviä satamien kapasiteettihaasteita.
Liikennejärjestelmästrategiaa esiteltiin alueille järjestetyssä tilaisuudessa 30.10.2026. Varsinais-Suomi nosti tilaisuudessa esille erityisesti priorisoidun Turku–Tukholma-yhteyden konkreettisesti vaatimat investoinnit, kuten E18 Turun kehätien parantamisen sekä yleisesti satamien ja niiden takamaayhteyksien kapasiteetin vahvistamisen. Strategisten valintojen tulisi näkyä myös tulevissa kansallisissa investoinneissa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Maakunnan näkökulmasta keskeistä on, että pohjoismaisen strategian tunnistama länsiyhteys näkyy jatkossa myös Suomen liikennejärjestelmän investointiprioriteeteissa.
Varsinais-Suomen työllisyysaste kääntyi kasvuun
Varsinais-Suomen työllisyysaste oli vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 78,8 %. Työllisyysaste kasvoi peräti 2,9 prosenttiyksikköä edellisvuotisesta, ja työllisyysasteen kehitystrendi kääntyi selvään kasvuun. Myös työllisten määrä kääntyi kasvuun. Työvoimatutkimuksen mukaan Varsinais-Suomessa oli vuoden kolmannella neljänneksellä 241 000 työllistä, mikä on mittaushistorian korkein luku.
Vaikka otospohjaisen työvoimatutkimuksen alueellisissa työllisyystiedoissa on aina epävarmuutta, viestivät uusimmat tilastotiedot selvästä käänteestä työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kasvu vahvistui jo vuoden 2025 lopussa. Työllisyyden kasvu näyttääkin heijastavan viiveellä myönteistä suhdannekehitystä.
Varsinais-Suomen liitossa on siirrytty käyttämään työllisyysasteen seurannassa 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta aiemman 15–64-vuotiaiden sijaan. Tilastokeskus on siirtynyt jo aiemmin seuraamaan 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta, sillä se kuvaava paremmin työmarkkinoilla aktiivista työikäistä väestöä.
Analyysiin liittyvät kuvat ovat nähtävissä Lounaistiedon sivuilla: lounaistieto.fi/varsinais-suomen-tyollisyys-kaantyi-kasvuun
Varsinais-Suomen vienti kasvussa
Varsinais-Suomen ulkomaakaupan tavaravienti oli vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla 5,7 miljardia euroa, mikä oli selvästi maan toiseksi korkein luku. Tavaravienti kasvoi edellisen vuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna 110 %, sillä vuotta aiemmin tavaraviennin määrä oli vain 2,8 miljardia euroa.
Tavaraviennin kasvu yli kaksinkertaiseksi selittyy Meyer Turun risteilijätilauksien luovutusajankohdilla. Turun telakalta on luovutettu uusi jättiristeilijä sekä kesällä 2025 että 2026. Vuonna 2025 aluksen luovutus osui kuitenkin heinäkuulle, kun tänä vuonna luovutus tapahtui kesäkuussa. Koska risteilijätilaus kirjataan vienniksi luovutushetkellä, selittää tämä vuoden 2026 nopeaa kasvua. Koko vuoden vientitilastoissa kasvu ei tule olemaan yhtä nopeaa.
Analyysiin liittyvät kuvat ovat nähtävissä Lounaistiedon sivuilla: lounaistieto.fi/varsinais-suomen-vienti-kasvussa
Lähijunien tilanne
Varsinais-Suomen liiton ja 14 kunnan kaksivuotisessa Lähijuna Varsinais-Suomeen -yhteistyöprojektissa on selvitetty lähijunaliikenteen käynnistämismahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Keskeistä on edelleen kuntien ja valtion yhteisen näkemyksen muodostaminen liikenteen käynnistämisestä ja sen rahoituksesta. Liikenteen käynnistämiseen liittyvät valtakunnallisen tason poliittiset esteet tulisi maakunnan näkökulmasta saada ratkaistua mahdollisimman pian.
Parhaillaan yhteistyössä laaditaan Varsinais-Suomen lähijunavisiota, jolla selkeytetään alueen yhteistä näkemystä, seuraavia askelia ja viestiä valtion suuntaan. Samalla keskustellaan yhteistyön jatkon käytännön toteutuksesta.
Lähijuna Varsinais-Suomeen -yhteistyöprojektin loppuseminaari järjestetään Vierailukeskus Joessa Turussa torstaina 26.11.2026 klo 13.00–15.30. Seminaarissa kuullaan projektin keskeiset tulokset sekä asiantuntijapuheenvuoroja aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän näkökulmista. Maakuntahallituksen jäsenet on kutsuttu tilaisuuteen.
Tulevan EU:n rahoituskehyskauden 2028–2034 kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun tilanne
EU:n monivuotisen rahoitusohjelman 2028–2034 kansallisen hallintomallin ja sisältöjen suunnittelu on käynnissä. Suomen osalta kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun koordinoinnista vastaa valtionvarainministeriö tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt kumppanuussuunnitelman teemaluvut, jotka ohjaavat rahojen jakautumista, valmistelua sekä toimeenpanon vastuita. Lukujen alle suunnitellaan kulmakivitoimia, investointikokonaisuuksia sekä uudistuksia poikkihallinnollisesti. Kulmakivitoimien vähimmäiskoko on 200 miljoonaa euroa (EU-osuus). Vahvistetut teemaluvut ovat seuraavat:
- Puhdas siirtymä (energia & ilmasto), ympäristö ja saavutettavuus
- Maa- ja kalatalous
- TKI, osaaminen ja pk-yritykset
- Turvallisuus, puolustus ja muuttoliike
- Nuoret, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työllisyys, hyvinvointi ja oikeus
Kansallinen laajennettu valmisteluryhmä valmistelee kulmakivitoimia, jotka esitellään marraskuun aikana. Maakuntien liitoilla on keskeinen vastuu alueellisen näkökulman tuomisessa NRPP-valmisteluun mm. maakunnan yhteistyöryhmän kautta.
Yhtenä alueellisena erityispiirteenä esitämme Saaristomeren valuma-alueen nostamista strategiseksi erityisalueeksi Suomen kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa vuosille 2028–2034. Esitys vastaa komission CAP-tavoitteeseen ohjata 43 % rahoituksesta ilmasto- ja ympäristötoimiin. Maatalouden ympäristökorvauksia tulee korottaa ja kohdentaa tietopohjaisesti kuormittavimmille peltolohkoille (15 prosenttia peltopinta-alasta). Tukien kohdentaminen perustuisi olemassa oleviin riskiaineistoihin ja kohdentamismalleihin sekä vaiheittain laajennettavaan ravinnetietoon. Lohkokohtaisten ravinnetietojen luovuttaminen olisi edellytys korotetulle tukitasolle.
Kokouksessa käydään läpi kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun tilanne.
Varsinais-Suomen EAKR -rahoituksen painopisteet vuodelle 2027
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on yksi Euroopan koheesiopolitiikan rahastoista, jonka tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. Rahastosta tuetaan näitä tavoitteita rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita. Varsinais-Suomen liitto kuuluu Uudenmaan liiton koordinaatioon.
Varsinais-Suomen liitto kohdentaa EAKR -rahoitusta Maakuntastrategian 2040+ sekä älykkään erikoistumisen strategian 2026–2029 tavoitteita edistäviin kehittämishankkeisiin. Vuoden 2027 rmyöntövaltuus Varsinais-Suomessa on noin 900 000 euroa. Erityisenä painopisteenä on maakunnan elinvoiman sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen.
Rahoitushaku aukeaa alkuvuodesta 2027 yhteistyössä Uudenmaan liiton koordinaation kanssa.
Rahoitushaku avataan toimintalinjojen 1 Innovatiivinen Suomi ja 2 Hiilineutraali Suomi seuraaviin erityistavoitteisiin:
Erityistavoite 1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen
Erityistavoite 2.1 Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Erityistavoite 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
Ohjelmakaudella 2021–2027 on tähän mennessä Varsinais-Suomessa rahoitettu 40 EAKR -kehittämishanketta ja niihin on sidottu ohjelmarahoitusta yhteensä 9,13 miljoonaa euroa.