Perustelut
Suomessa on käynnissä merkittävä lainsäädännön kokonaisuudistus, jolla muutetaan alueiden ja maankäytön suunnittelun koko lainsäädäntökehystä.
Vuodesta 2000 voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistettiin vuonna 2018, koska lainsäädäntöä pidettiin osin vanhentuneena suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaatioon, energiamurrokseen, investointien vauhdittamiseen sekä kuntien ja alueiden muuttuneisiin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, vahvistaa alueiden elinvoimaa sekä selkeyttää sääntelyä.
Jatkossa nämä viisi erillistä lakia korvaavat maankäyttö- ja rakennuslain ja muodostavat aluesuunnittelun ja rakentamisen lainsäädännön ytimen.
1. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki) velvoittaa siirtämään kaavojen ja rakentamisen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön RYHTI-tietojärjestelmään. Voimassa 1.1.2024 alkaen.
2. Rakentamislaki, joka koskee rakennusten suunnittelua, lupamenettelyjä ja rakentamista. Laki tuli voimaan 1.1.2025
3. Alueidenkäyttölaki, joka koskee alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Sisältää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen sekä merialuesuunnittelun. Hallitus antoi esityksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi eduskunnalle 16.4.2026
4. Yhdyskuntakehittämislaki, joka koskee kuntien maapolitiikkaa, lunastamista, kehittämiskorvauksia, tonttijakoa ja kaavojen toteuttamisen taloudellisia kysymyksiä.
5. Yhdyskuntarakentamislaki, joka koskee katuja, puistoja, yleisiä alueita, hulevesiä sekä niiden toteuttamista ja kunnossapitoa.
Näiden lisäksi suunnittelua ohjaa moninainen erityslainsäädäntö. Myös mm. uudella lunastuslailla (2025) on vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellytyksiin. Aiemman lakikokonaisuuden pilkkominen eri ajankohtina voimaan tuleviin lakeihin haastaa säätelyn kokonaisuuden hallintaa ja kokonaisvaikutusten arviointia.
Maakuntakaavoitukseen vaikuttavat uusista laeista erityisesti alueidenkäyttölaki, laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä osittain yhdyskuntakehittämislaki.
Uudesta alueidenkäyttölaista maakuntahallitus on antanut lausuntonsa kahdesti. Maakuntakaavoituksen näkökulmasta merkittävin muutos kohdistuu siihen, että maakuntakaavoituksen vaikuttavuutta on esitetty kavennettavaksi seudullisesti merkittävissä kysymyksissä.
Jo voimassa oleva laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä vaikuttaa siirtymäsäännösten mukaisella viiveellä maakuntakaavoitukseen siten että vuodesta 2028 eteenpäin maakuntakaava on laadittava tietomallimuodossa. Varsinais-Suomen liitto ja Lounaistieto ovat aktiivisia RYHTI-tietojärjestelmän edellyttämien työkalujen kehittäjiä Manner-Suomen maakuntien liittojen käyttöön. Tätä valtakunnallisesti tärkeää kehittämistyötä tehdään eri yhteishankkeissa.
Vielä keskeneräisestä yhdyskuntakehittämislaista on ehdotettu poistettavaksi maakuntakaavaan perustuva lunastusoikeus, koska sen käyttö on ollut käytännössä hyvin vähäistä. Laissa on kuitenkin tarkoitus edelleen säilyttää yleiseen etuun liittyvä lunastusoikeus. Tarkoituksenmukaista olisi siis säilyttää maakuntakaavaan perustuva menettely esim. voimajohtojen, ratojen ja muun infrastruktuurin tai merkittävien teollisuus- ja tuotantokeskittymien toteuttamiseksi.
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, aluesuunnittelujohtaja
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus merkitsee yllä olevan selvityksen tiedoksi.