Perustelut
Ministeriöissä valmistaudutaan tulevaan hallituskauteen. Kansliapäälliköiden puheenvuoron ja ministeriöiden virkapuheenvuorojen valmistelu on käynnissä. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi kommentteja ministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun 24.5.2026 mennessä
Puheenvuoroja valmistellaan rinnakkain ja ne valmistuvat siten, että kansliapäälliköiden puheenvuoro julkaistaan keväällä 2026, ministeriön virkapuheenvuoro puolestaan loppusyksystä 2026. Lisäksi tulevaisuusselonteon toinen osa annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Kaikki nämä pohjustavat tulevaa hallitusohjelman laadintaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoro rakentuu TEM:n ja hallinnonalan strategian kolmesta päätavoitteesta:
• elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
• työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
• puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
Virkapuheenvuoro käsittelee ministeriön keskeisiin vastuisiin liittyviä haasteita ja niiden ratkaisuehdotuksia. Virkapuheenvuoron valmistelusta kerrotaan ministeriön verkkosivuilla.
Pyydetyt kommentit on tallennettu lausuntopalveluun 22.5.2026.
Valmistelija/lisätiedot
Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavat asiantuntija-/virastokommentteina 22.5.2026 työ- ja elinkeinoministeriöön toimitetut kommentit:
Mikä on mielestänne TEMin strategian päätavoitteisiin liittyvä keskeinen haaste tai ongelma, joka tulisi ratkaista seuraavalla hallituskaudella? Mikä on ratkaisuehdotuksenne?
Korkeintaan kolme ongelmaa / haastetta ja ratkaisuehdotuksenne päätavoitteiden alle
Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
1. Ongelma / haaste
Taloudellisen kasvun haaste. Kasvu syntyy alueellisissa ekosysteemeissä, joita pitää rakentaa, ylläpitää ja jatkuvasti kehittää.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Vahvistetaan maakuntien liittojen roolia alueellisiin vahvuuksiin perustuvan kasvupolitiikan toteuttajina. Tehostetaan yhteistyötä suhteessa valtioon kehittämällä sopimusmenettelyitä. Varmistetaan maakuntien liitoille tarvittavat välineet ja osaaminen kilpaillun EU-rahoituksen saannin merkittäväksi kasvattamiseksi. Huolehditaan valtakunnallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman tuloksellisuudesta aluelähtöisellä toimeenpanolla.
2. Ongelma / haaste
Euroopan turvallisuustilanteen muutoksen ja itärajan sulkeutumisen myötä länsirannikon toimivat yhteydet ovat Suomen ulkomaankaupalle ja kriisinkestävyydelle strateginen välttämättömyys.
2. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Vahvistetaan Suomen länsiyhteyksiä kehittämällä Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyttä osana Osloon asti ulottuvaa pohjoismaista kasvukäytävää.
3. Ongelma / haaste
Yritysten eriarvoiset kilpailuedellytykset. Nykyiset alueellisesti vaihtelevat yritysten investointitukitasot vääristävät kilpailua.
3. Ratkaisu ongelmaan / haasteeseen
Nykyisistä mm. maantieteelliseen sijaintiin pohjautuvista erisuuruisista yritysten investointitukitasoista tulisi luopua. Mikäli alueellisesti kohdennettuja tukiprosentteja käytetään myös jatkossa, tulee korkeammat tukiprosentit mahdollistaa myös Etelä- ja Länsi-Suomen rakennemuutosalueilla. Erikseen pitää huomioida saariston erityisolosuhteet.
Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
1. Ongelma / haaste
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen, perusrahoituksen ja TKI- panostusten kohdentaminen ei vastaa kasvavien alueiden opiskelijakysyntään, työmarkkinoiden tarpeisiin, elinkeinorakenteen kehitykseen ja osaamiskeskittymien vahvistumiseen.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Pidetään kiinni parlamentaarisesta TKI- tavoitteesta sekä korkeakoulujen perusrahoituksen indeksisidonnaisuudesta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään siten, että painopisteenä ovat koulutustason nousu ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus. Huolehditaan, että korkeakoulutuksen aloituspaikat, perusrahoitus ja TKI-panostukset tukevat Suomen kilpailukykyä ja kohdentuvat kasvavien alueiden opiskelijakysyntään, työmarkkinoiden tarpeisiin, elinkeinorakenteen kehitykseen sekä vahvistavat vahvojen osaamiskeskittymien kuten meriteollisuuden ja lääketeollisuuden tarpeita. Vahvistetaan korkeakoulujen ja alueellisten TKI- toimijoiden edellytyksiä hyödyntää EU:n kilpailtua tutkimus- ja innovaatiorahoitusta osana Suomen kasvua ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Tutkimuksen ja liiketoiminnan välistä arvoketjua vahvistetaan niin, että TKI-panostukset johtavat nykyistä järjestelmällisemmin kaupallistettaviin ja skaalattaviin ratkaisuihin.
2. Ongelma / haaste
Työttömyysetuuksien rahoitusmalli, palvelujärjestelmän kaavamaisuus ja heikoimmassa työmarkkina- asemassa olevien palvelujen heikko saatavuus ovat aiheuttaneet kunnille ongelmia työllisyyspalvelu-uudistuksen toimeenpanossa.
2. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Työttömyysetuuksien rahoitusmallia muutetaan suhdanneriskien ja työttömyyden rakenteellisten tekijöiden kannalta oikeudenmukaisemmaksi. Kunnille mahdollistetaan nykyistä laajempi liikkumavara palvelutuotannossa ja palvelujen kohdentamisessa niistä hyötyville työnhakijoille. Haastavassa työmarkkina- asemassa olevien työllisyyspalvelujen asiakkaiden palvelut turvataan.
3. Ongelma / haaste
Talouskasvu, huoltovarmuus ja elinvoima edellyttävät riittävää työvoiman saatavuutta. Kansainvälisyys on keskeinen kilpailutekijä, ja maahanmuuttopolitiikan tulee tukea osaajien ja työntekijöiden kiinnittymistä Suomeen sekä nopeaa integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan.
3. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Osaajien integroitumista työmarkkinoille vahvistetaan tukemalla korkeakoulujen uraohjausta ja työnantajayhteistyötä, mahdollistamalla kansainvälisille osaajille kieliopintojen aloittaminen jo ennen maahantuloa sekä kehittämällä yrityksille suunnattuja rekrytointi- ja harjoittelutukimalleja. Pysyvän oleskeluluvan poikkeussäännöstä korjataan koskemaan ylemmän korkeakoulututkinnon ohella myös Suomessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
1. Ongelma / haaste
Varsinais- Suomi on keskeinen investointialue teollisuudelle, vetytaloudelle ja dataintensiivisille ratkaisuille, mutta kantaverkon kapasiteetti rajoittaa kasvua.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Varmistetaan Etelä-Suomen sähkönsaannin ja vihreän siirtymän investointien edellytykset painottamalla kantaverkon kehittämistä Lounais- ja Etelä-Suomeen ja sujuvoittamalla siirtoverkkoinvestointien lupamenettelyjä. Sääntelyn tulee varmistaa ennakoitava ja taloudellisesti kannattava investointi- ja toimintaympäristö.
2. Ongelma / haaste
Kotimaisen vihreän ammoniakin tuotannon kehittäminen on keskeistä Suomen irrottautumisessa tuontiriippuvuudesta sotaa käyviltä tai geopoliittisesti epävakailta alueilta. Naantaliin suunnitellun Suomen ainoan vihreän ammoniakin tuotantolaitoksen strateginen merkitys siirtymässä tulee tunnistaa.
2. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Valtion tuen ja riskinjakomekanismien tulee kohdistua energiainvestointien lisäksi ammoniakin hyödyntämiseen lannoitteena. Tukipolitiikan ja sääntelyn on mahdollistettava vihreän ammoniakin markkinoiden syntyminen siirtymävaiheessa, jolloin raaka- aine ei vielä ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen fossiilisten vaihtoehtojen kanssa.
3. Ongelma / haaste
Itämeren ja Saaristomeren rehevöitymiskehityksen kääntäminen on kansallinen elinvoimatehtävä. Puhdas Saaristomeri mahdollistaa matkailun elinkeinojen uudistumisen, vahvistaa vedenalaisia luontoarvoja, parantaa kalastuksen mahdollisuuksia ja luo pohjan vihreälle siirtymälle.
3. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Vesien tilan parantaminen ja rehevöitymiskehityksen kääntäminen edellyttävät skaalattavia ratkaisuja ja rahoituksen kustannustehokasta kohdentamista riskialueille, tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä ja yritysten osallistumista. Suomella on mahdollisuus profiloitua rehevöitymisen vähentämisen edelläkävijänä ja saavuttaa uutta vientipotentiaalia. Saaristomeren valuma-alueella tulee toteuttaa luonnonarvomarkkinapilotti. Valtion tulee osoittaa pilottirahoitus, joka toimii siemenrahoituksena jatkokehitettävälle pääosin yksityiseen rahoitukseen perustuvalle rahastolle. Pilotin tuloksia hyödynnetään toimintamallin laajentamisessa muille kuormittuneille rannikkoalueille sekä muihin elinympäristöihin.