Perustelut
EU-ohjelmarahoituksen uudistaminen
Euroopan komissio on esittänyt vuosille 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä, jossa merkittävä osa EU-rahoituksesta kanavoidaan uuden kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP, National and Regional Partnership Plan) kautta. Uudessa mallissa jäsenvaltioille annetaan aiempaa enemmän liikkumavaraa varojen kohdentamiseen, mutta vastapainona toimeenpano on vahvasti tulosperusteista. Alue- ja rakennepolitiikan logiikka muuttuu selvästi verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen.
EU-tasolla Euroopan neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Kypros valmistelee täsmentävää ehdotusta rahoituksesta (neuvottelulaatikko), jossa pitäisi jo olla rahamääriä ja kohdennuksia seuraavalle rahoituskaudelle. Esitys on tarkoitus julkistaa kesäkuun aikana. Euroopan parlamentti (EP) olisi näillä näkymin korottamassa kumppanuussuunnitelmien rahoitusvolyymia ja lisäämässä runsaasti korvamerkintöjä perussopimusten mukaisten politiikkasektoreiden turvaamiseksi. EP:n kannan on tarkoitus valmistua vuoden vaihteen tienoilla.
Kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmisteluun liittyen pääministeri Orpo nimitti maaliskuun puolivälissä hallintorakennetta ja toimeenpanoa valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi päättyi toukokuun lopussa. Valtioneuvoston kanslian puheenjohtajuudella toimiva työryhmä koostui eri ministeriöiden edustajista, eikä siinä ollut alueiden edustusta. Työryhmän raportti on valmis ja se julkistetaan lähiaikoina. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, minkä tahon (Valtioneuvoston kanslian vai valtiovarainministeriön) tulisi koordinoida kumppanuussuunnitelman valmistelua. Poliittisen linjauksen pohjalta kumppanuussuunnitelman valmistelu käynnistetään kesän 2026 aikana.
Maakuntien keskeinen tavoite valmistelussa on varmistaa alueellisen näkökulman riittävä huomioiminen, vaikuttaa vapaasti kohdennettavan rahoituksen painotuksiin ja aluelähtöisyyteen sekä valmistautua uuteen tulos- ja uudistuslähtöiseen toimintamalliin.
Kasvukolmion maakunnat ja keskuskaupungit yhteistyöhön
Kasvavan Suomen maakunnat Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi sekä keskuskaupungit Helsinki, Tampere ja Turku ovat tiivistäneet yhteistä edunvalvontaansa. Kasvukolmion toimijat olivat koolla Turussa 3. kesäkuuta keskustelemassa yhteisistä liikenne- ja edunvalvontakysymyksistä. Kasvukolmion alueella asuu noin puolet Suomen väestöstä, ja alueen kasvu on ollut pitkään muuta maata voimakkaampaa, mikä näkyy myös työpaikkojen ja pendelöinnin merkittävänä kasvuna. Kasvukolmion yhteisenä tavoitteena on vastata kasvavaan liikkumistarpeeseen kehittämällä erityisesti raideyhteyksiä ja vahvistamalla Suomen kytkeytymistä eurooppalaisiin liikennekäytäviin. Tapaamisessa keskusteltiin yhteisistä viesteistä hallitusohjelmavaikuttamiseen ja EU-edunvalvontaan sekä sovittiin edelleen yhteistyön syventämisestä yhteisten kärkihankkeiden edistämiseksi.
Erillistä yritysrahoitusta Vakka-Suomeen äkillisen rakennemuutoksen helpottamiseksi
Vakka-Suomessa on avoinna äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) rahoitushaku, joka on suunnattu yritysten kehittämishankkeisiin. Haku koskee Vakka-Suomen alueen kuntia, joita ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Rahoitusta on haettavana noin miljoona euroa ja hakuaika päättyy 30.9.2026. Hakemuksia käsitellään jatkuvasti, joten rahoitusta kannattaa hakea mahdollisimman pian.
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus on tarkoitettu tukemaan yritysten uudistumista tilanteissa, joissa alue kohtaa äkillisiä rakennemuutoksia. Rahoituksella tuetaan ensisijaisesti investointi- tai kehittämishankkeita, joilla on merkittävä vaikutus työllistävyyteen tai kasvuun tai joilla kansainvälistymiseen tähtäävä tavoite.
Käytännön vinkkejä hakemuksen tekemiseen sekä tietoa rahoitushausta on tarjolla Ukipolis Oy:n järjestämissä maksuttomissa aamiaistilaisuuksissa
- Uusikaupunki: ti 16.6.2026 klo 8.30–10.00 | Brasserie Golf, Golfintie 2
- Laitila: ti 23.6.2026 klo 8.30–10.00 | Ravintola Kustaan Keidas, Turuntie 11
Suomen rajat ylittävästä saavutettavuudesta keskustelu Eurooppa-foorumissa
Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Päijät-Häme järjestävät yhteisen Suomen saavutettavuutta ja kansainvälistä kytkeytymistä käsittelevän tilaisuuden Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina 28.8. klo 10–11. Keskustelussa paneudutaan Suomen rajat ylittäviin yhteyskäytäviin ja EU-vaikuttamiseen ajankohtaisista liikenneteemoista, erityisesti tulevasta rahoituskehyskaudesta. Tilaisuus tukee maakuntien yhteistä edunvalvontaa ja yhteisten viestien esiintuomista kansallisessa ja eurooppalaisessa keskustelussa.
Vaihemaakuntakaavan luonnos tulossa nähtäville elo–syyskuussa
Maakuntahallitus on päättänyt asettaa vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos on nähtävillä 10.8.–30.9.2026, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus tutustua aineistoon ja esittää mielipiteitään.
Vaihemaakuntakaava on koko maakuntaa koskeva suunnitelma, joka ohjaa alueidenkäyttöä pitkällä aikavälillä. Tässä kaavassa tarkastellaan erityisesti vesistöihin ja energiantuotantoon liittyviä kysymyksiä. Nyt nähtäville tuleva luonnos on valmisteluvaiheen aineisto, josta kerättävä palaute huomioidaan kaavan jatkotyössä.
Nähtävilläoloa täydentävät seutukohtaiset vuorovaikutustilaisuudet eri puolilla maakuntaa (klo 17–19):
- Turun seutu 18.8. (Linnasmäen opisto)
- Loimaan seutu 19.8. (Sarkamuseo)
- Vakka-Suomi 26.8. (Monitoimijatalo Wintteri)
- Turunmaa 1.9. (Paraisten kaupungintalo)
- Salon seutu 2.9. (Salon IoT Campus)
4th Meeting of the Scandinavian-Mediterranean European Transport Corridor Forum 23.6.2026
Maakuntajohtaja osallistuu Brysselissä järjestettävään Scandinavian–Mediterranean (ScanMed) -eurooppalaisen liikennekäytävän foorumin kokoukseen. Kokouksessa käsitellään TEN-T-ydinverkon kehittämistä, liikennekäytävän investointien etenemistä sekä EU:n liikennepolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Varsinais-Suomen kannalta keskeisiä teemoja ovat alueen saavutettavuus ja kytkeytyminen eurooppalaisiin liikenneverkkoihin.
Turku ja Varsinais-Suomi järjestävät vastaanoton Suomi Areenassa
Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun kauppakamari järjestävät yhteisen vastaanoton torstaina 25. kesäkuuta Porin Suomi Areenassa. Kasvun eväät ovat täällä - mahdollistetaanko seuraava loikka? -tilaisuudessa kerrotaan Varsinais-Suomen vahvuuksista ja maakunnan yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Suomen talouskasvun eväät ovat Varsinais-Suomessa jo olemassa – nyt tarvitaan kasvun mahdollistajia.
Varsinais-Suomen ilmastoriskiarvio julkaistu
Vasta valmistuneessa Varsinais-Suomen ilmastoriskiarviossa arvioidaan maakunnan kannalta olennaisimpien ilmastoriskien vaikutuksia. Arvion perusteella rankkasateet, helleaallot, luontoon kohdistuvat riskit sekä kuivuus nousevat Varsinais-Suomen keskeisimmiksi ilmastoriskeiksi. Maatalous tunnistetaan arviossa ilmastonmuutoksen vaikutuksille erityisen haavoittuvaksi elinkeinoksi ja Saaristomeri erityisen haavoittuvaksi elinympäristöksi. Arvion mukaan lähes kaikki ilmastoriskit pahenevat ilmastonmuutoksen edetessä eikä yhdenkään tunnistetun riskitekijän arvioida heikkenevän.
Ilmastoriskiarvio toteutettiin Valoniassa osana CLIVAS-hanketta. Työssä hyödynnettiin tutkimustietoa, hankkeessa toteutettuja ilmastoriskianalyyseja sekä asiantuntijatietoa. Työhön osallistui sen eri vaiheissa maakunnan toimijoita yli 30 organisaatiosta. Arvio on tukena Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitystyössä, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuodaan vahvasti mukaan tiekarttaan. Ilmastoriskiarvio on luettavissa Valonian verkkosivuilla.
Varsinais-Suomen liiton Strateginen toimintamalli
Maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä määrittelevät maakuntajakolaki, laki alueiden kehittämisestä ja rahastotoiminnan hallinnoinnista, sekä alueidenkäyttölaki. Lakisääteisten tehtävien kokonaisuus osoittaa maakunnan liittojen tehtäväkentän laajuuden ja roolin maakunnan kokonaisvaltaisessa strategisessa kehittämisessä. Maakuntien liittojen toiminnan suuntaamiseen vaikuttavat myös niiden omat alueelliset strategiat. Maakuntavaltuuston joulukuussa 2025 hyväksymä Varsinais-Suomen strategia 2040+ (joka sisältää lakisääteisen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman sekä älykkään erikoistumisen strategian) tuo asiasisällöt Varsinais-Suomen liiton työhön.
Varsinais-Suomen liiton oma strategia ohjaa Varsinais-Suomen liiton toimintaa ja sen roolia sekä toimintatapoja sidosryhmien kanssa, kun se työskentelee maakunnan asiasisältöjen parissa. Strategian tarkoitus on vahvistaa liittoa ja sen vaikuttavuutta aluekehittämis- ja suunnitteluviranomaisena ja lisätä toiminnan näkyvyyttä, kestävyyttä ja uudistumiskykyä sekä edistää henkilöstön yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Strategian pääviestit ovat:
Varsinais-Suomen liiton missio: Me yhdistämme ihmiset ja mahdollisuudet: muokkaamme Varsinais-Suomen tulevaisuutta. Olemme Varsinais-Suomen edun ajaja, kehittäjä ja suunnannäyttäjä.
Varsinais-Suomen liiton visio: Me johdamme Varsinais-Suomen kestävää uudistumista. Vahva Varsinais-Suomi kiinnittää Suomen länteen ja rakentaa elinvoimaa koko Suomelle.
Varsinais-Suomen liiton strategia 2030 linkittää liiton sisäisen työn aikaisempaa vahvemmin Varsinais-Suomen strategian 2040+ tavoitteisiin, ja tunnistaa juuri sille tärkeät roolit ja tehtävät maakunnan strategian toteuttamisessa. Strategia on valmisteltu johtoryhmän toimesta henkilökuntaa kuullen. Toteuttamisen tueksi tehdään tarkempi suunnitelma syksyn 2026 aikana.