Perustelut
Valtioneuvoston digitoimisto on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnokseen Suomen digitaalisen kompassin päivitetystä versiosta. Lausunto pyydetään toimittamaan lausuntopalvelussa kyselylomakkeen muodossa viimeistään 28.4.2026.
Suomen digitaalinen kompassi on vuonna 2022 ensimmäisen kerran laadittu kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka perustui EU:n digitaaliseen kompassiin. Sen tavoitteena oli ohjata Suomen digikehitystä digitalisaation ja datatalouden murroksessa menestymiseksi. Vuosien 2025–2026 aikana tehtävän digikompassin päivitystyön tavoitteena on luoda ajantasainen, yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle.
Suomen digikompassi muodostuu neljästä päivitetystä tavoitteet ja avaintulokset sisältävästä osa-alueesta: osaaminen ja osaajat, infrastruktuuri ja data, yritykset ja kilpailukyky sekä julkinen hallinto ja palvelut. Digikompassin valmistelua jatketaan keväällä lausuntopalautteen pohjalta, ja päivitetty Suomen digikompassi on tarkoitus antaa selontekona eduskunnalle kesän 2026 aikana.
Päivitetyn digikompassin tavoitteena on luoda kansallinen kokonaiskuva ja yhtenäinen tilannekuva Suomen digitalisaatiokehityksestä. Digikompassin tavoitteena on olla työkalu digitalisaatiokehityksen johtamisessa yli yhteiskunnan eri sektorien. Se tukee valtionhallinnon toimien priorisointia, resurssien kohdentamista ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia sekä Suomen aseman arviointia suhteessa kansainväliseen kehitykseen.
Valmistelija/lisätiedot
Malla Rannikko-Laine, edunvalvontajohtaja
Antti Vasanen, tietopalvelupäällikkö, Lounaistieto
Esa Högblom, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa alla olevan lausunnon valtioneuvoston selontekoluonnoksesta Suomen digitaalisesta kompassista. Lausunnossa otetaan kantaa digitaalisen kompassin eri tavoitteiden ja avaintulosten tarkoituksenmukaisuuteen niiltä osin kuin Varsinais-Suomen liitolla on ollut tavoitteista tai avaintuloksista huomautettavaa.
Suomen digitaalisen kompassin päivitetty versio tarjoaa kattavan ja digitalisaation eri näkökulmat huomioivan strategisen kokonaisuuden digitalisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Digikompassissa tulee kuitenkin vahvemmin tuoda esiin julkisen hallinnon eri tasojen tarpeet digikehittämisessä. Erityisesti pienten kuntien ja muiden pienten julkishallinnon organisaatioiden mukaan saaminen yhteiseen digikehittämiseen on tärkeää digikompassin tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien kansalaisten hyödyksi.
Digikompassin linjauksista julkisen hallinnon toimijoiden osaamista koskeva tavoite on erittäin tärkeä, mutta siinä tulee painottaa vahvemmin koko julkisen sektorin uudistumiskykyä ja osaamisen kasvattamista. Pienemmillä kunnilla ja muilla pienillä julkisen sektorin toimijoilla on suuri riski jäädä jälkeen kehittyvien teknologioiden omaksumisessa. Myös digiosaamisen edelläkävijyyttä painottava tavoite on kannatettava, mutta se edellyttää koko osaamisketjun vahvistamista, ei vain huippuosaajiin kohdistuvia toimia. Pitkäjänteinen panostus tutkimukseen, koulutukseen ja TKI-ekosysteemeihin on ratkaisevaa Suomen digikehityksen kannalta. Edelläkävijyyden rakentaminen edellyttää myös vahvaa panostusta tieteelliseen perustutkimukseen. Yksittäisten huippuosaajien rekrytointi ei riitä, vaan osaamisen tulee olla vahvaa kautta linjan ja TKI-toiminnan resursointi vähintään verrokkimaiden tasolla.
Dataan ja digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvät tavoitteet ovat merkittäviä datan saatavuuden ja laadun varmistamiseksi. Niissä painottuvat kuitenkin liikaa tekoälykehittämisen datavaatimukset. Datan saatavuus, laatu ja niitä tukevat datainfrastruktuurit ovat digitaalisessa yhteiskunnassa kaiken toiminnan perusta. Julkisen hallinnon tieto on tyypillisesti hajallaan useissa eri järjestelmissä ja tietomalleissa. Julkisen hallinnon datanhallintaa tulee kehittää määrätietoisesti siten, että kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtionhallinnossa on käytössä tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat ratkaisut laadukkaan datan tuottamiseen, hyödyntämiseen ja soveltuvin osin avoimeen julkaisemiseen. Näin varmistetaan palvelujen tehokas tuottaminen sekä lisäarvon tuottaminen julkisesti tuotetulla datalla silloin, kun se on tietosuoja- ja turvallisuusvaatimukset huomioiden mahdollista.
Digikompassin tavoitteessa tuodaan esiin paikkatietodatan merkitys ilmastotyössä sekä erilaisissa valvonta- ja tilannekuvatarkoituksissa. Paikkatietodatalla on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi potentiaali kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja datan sijaintikomponentin tarkkuudesta, standardienmukaisuudesta ja tietoturvallisesta tallentamisesta tulee huolehtia kautta linjan. Palvelininfrastruktuureihin liittyvän tavoitteen kuvauksessa painotetaan digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, mutta nämä eivät näy avaintuloksissa vastaavalla painoarvolla. Avaintulosten tulee sisältää vahvempia kirjauksia esimerkiksi palvelinratkaisujen energiatehokkuudesta ja digitaalisen infrastruktuurin kiertotaloudesta.
Tavoite yritysten dataperustaisen arvonluonnin kasvattamisesta ja siihen liittyvät avaintulokset ovat otsikkotasolla hyviä ja perusteltuja, mutta niistä puuttuu konkretia tavoitteisiin pääsemiseksi. Pk-yritysten digitalisaation ja datatalouden toimintatapojen hidasta omaksumista ei ratkaista sääntelyä sujuvoittamalla vaan konkreettisilla tukiohjelmilla ja yritysrahoituksen suuntaamisella. Tukitoimia tulee kohdistaa erityisesti digitaalisten kuluttajapalvelujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen niiden huomattavan globaalin markkinapotentiaalin vuoksi. Yritysten TKI-toiminnan tulee painottua tavoitteessa vahvemmin myös otsikkotasolla. Yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvu perustuu suurelta osin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, eikä tätä saavuteta ilman nykyistä selvästi vahvempaa panostusta TKI-toimintaan.
Tavoite julkisen hallinnon digipalvelujen yhteentoimivuudesta on erittäin tärkeä palvelujen tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Elämäntapahtumalähtöinen kehittäminen tukee sujuvaa asiointia ja vähentää hallinnollista taakkaa. Elämäntapahtumalähtöisten digitaalisten palvelujen tuottamisessa kunnilla ja hyvinvointialueilla on erittäin suuri rooli. Kokemus osoittaa, että eri toimijoiden digitaalisia palveluja on vaikea sovittaa yhteen pelkällä yhteistyön koordinoinnilla, vaan integrointihalukkuuden tulee lähteä organisaatioiden omista tarpeista. Tämän tulee näkyä vahvemmin avaintulosten kuvauksissa. Tavoite tukee myös kaksikielisten ja saavutettavien palvelujen kehittämistä.
Tavoite julkishallinnon yhteentoimivista tietovirroista on datan tehokkaan hyödyntämisen edellytys. Tämän tulee näkyä selvemmin myös infrastruktuuriin ja dataan liittyvissä digikompassin tavoitteissa. Suuri osa paikallis- ja aluehallinnon datasta on yhä hajanaista ja heikosti yhteentoimivaa. Datan yhteentoimivuuden varmistaminen vaatii kalliita toimenpiteitä erityisesti kunnissa niiden suuren lukumäärän vuoksi. Kunnat tarvitsevat tukea yhteentoimivuuden vahvistamiseksi, kuten Ryhti-hankkeen toimeenpano on osoittanut, mikä tulee tuoda selvemmin esiin avaintulosten kuvauksissa. Toimintatapojen muuttaminen digitalisaation hyötyjen saamiseksi on kriittisen tärkeää, ja sen toimeenpanoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen on tiedon huoltovarmuuden kannalta tärkeä tavoite. Avaintuloksissa on tunnistettu hyvin yhteys suvereniteetin ja tuottavuuden välillä niin, ettei suvereniteettia tavoitella kustannuksista piittaamatta tilanteissa, joissa se ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntien toiminnan kannalta on tärkeää, ettei digitaalisen suvereniteetin vaatimusta sälytetä yksittäisille toimijoille, vaan suvereniteettia edellyttävät digitaaliset palvelut kehitetään yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa kustannusten hallitsemiseksi.
Tekoälyn hyödyntämistä koskeva tavoite vastaa hyvin julkisen sektorin tuottavuus- ja resurssihaasteisiin. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää laadukasta dataa, osaamista ja yhteisiä periaatteita. On tärkeää, että myös kunnat ja pienemmät toimijat kykenevät hyödyntämään ratkaisuja. Painopisteen tulee siirtyä yksittäisistä kokeiluista skaalautuviin toimintamalleihin. Eettisyys, läpinäkyvyys ja ihmisen rooli päätöksenteossa ovat keskeisiä luottamuksen säilyttämiseksi. Tavoitteessa tekoälyagenttien laajempi hyödyntäminen nähdään pitkän aikavälin tavoitteena, mutta digikompassissa tulee varautua hallinnon agenttisiin toimintamalleihin myös lyhyellä aikavälillä.
Julkishallinnon datan avaaminen säädösten puitteissa ja kokonaisturvallisuus huomioiden on tärkeä ja kannatettava tavoite. Yhtä tärkeää julkishallinnon tuottavuuden kannalta on kuitenkin myös ei-avoimen datan tarkoituksenmukainen ja tietoturvallinen jakaminen viranomaisten kesken eri sektoreilla ja hallinnon tasoilla. Tämä tarve tulee tuoda vahvemmin esiin toisen avaintuloksen kuvauksessa.
Digikompassin esiin nostama poikkihallinnollinen yhteistyö on erittäin tärkeää digitalisaation ja dataintensiivisten teknologioiden hyötyjen saavuttamisessa. Selontekoluonnoksessa painottuu kuitenkin liikaa valtionhallinnon sisäisen yhteistyön varmistaminen, vaikka suurempi haaste on koko julkisen sektorin digitaalisen yhteiskehittämisen vahvistaminen. Tämä edellyttää myös valtionhallinnossa uusia johtamistapoja, joissa kehittäminen lähtee organisaatioiden omista tarpeista eikä vain ylhäältä alaspäin suuntautuvasta säädösohjauksesta. Tarvitaan aitoa yhteistoimintaa ja eri toimijoiden tarpeet ymmärtävää vuoropuhelua kaikkien hallinnon tasojen ja sektoreiden välillä.
Digikompassin vaikuttavuus on luonteeltaan monitahoinen, minkä vuoksi sen mittaaminen yksittäisillä mittareilla on haastavaa ja epäluotettavaa. Avaintulosten mittarit antavat kokonaiskuvaa vaikuttavuudesta, mutta niiden rinnalla tulee tehdä myös laadullista arviointia digikompassin aikaansaamista yhteiskunnallisista muutoksista.