Perustelut
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta 30.4.2026 mennessä (VN/18993/2024).
Lailla pantaisiin täytäntöön uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) 9 artiklassa asetetut vaatimukset olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuudesta sekä 10 artiklan vaatimukset aurinkoenergian käyttöönotosta rakennuksissa.
Hallituksen esityksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275, rakennusten energiatehokkuudesta (EPBD). Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen on osa Euroopan unionin "55-valmiuspakettia", jolla tavoitellaan EU:n päästöjen vähentämistä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä EU:n tasolla rakennusten osuus energian kokonaiskulutuksesta on 40 prosenttia ja ne aiheuttavat 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan 75 prosenttia EU:n alueella sijaitsevista rakennuksista on edelleen energiatehokkuudeltaan heikkoja.
Aurinkoenergian osalta direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki uudet rakennukset suunnitellaan siten, että optimoidaan niiden aurinkoenergian tuotantopotentiaali sijaintipaikan aurinkosäteilyn mukaan, millä mahdollistetaan aurinkoteknologioiden asentaminen rakennuksiin myöhemmin kustannustehokkaasti. Direktiivissä edellytetään myös, että soveltuvat aurinkoenergialaitteistot otetaan käyttöön määräaikoihin mennessä, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Direktiivissä asetetut aurinkoenergian käyttöönottovelvoitteet eivät koske ainoastaan laitteistojen kattoasennuksia, vaan ne kattavat myös rakennuksen julkisivuun, parvekkeille, terasseille, katetuille pysäköintialueille ja vastaaviin rakenteisiin asennettavat järjestelmät sekä esimerkiksi rakennukseen integroidut aurinkosähkö- ja -lämpöjärjestelmät. Käyttöönoton määräajat on vaiheistettu seuraavasti luonnoksen pykälässä 4:
”1) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 kaikissa uusissa julkisissa rakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on yli 250 m2;
2) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 2 000 m2, sekä kaikissa olemassa olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on yli 500 m2, kun rakennukseen toteutetaan laajamittainen korjaus tai toimi, joka edellyttää rakentamislupaa rakennuksen perusparannusta, katolla tehtäviä töitä tai rakennuksen teknisen järjestelmän asentamista varten;
3) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028 kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 750 m2;
4) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029 kaikissa uusissa asuinrakennuksissa ja kaikilla uusilla rakennusten yhteydessä sijaitsevilla katetuilla pysäköintialueilla; ja
5) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 250 m2.”
Aurinkosähkön tuotanto vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannosta noin 1,4 prosenttia vuonna 2024. Asennetusta aurinkosähkön tuotantokapasiteetista suurin osa, noin 1 124 megawattia eli 90 %, oli pientuotantoa eli alle yhden megawatin tuotantolaitteistoja. Aurinkosähkön pientuotanto on kasvanut voimakkaasti: vuoden 2024 aikana 20 prosenttia. Rakennusten kattopinta-ala mahdollistaa Suomessa teoreettisesti yli 30 gigawattipiikin potentiaalin, ja todellista huipputuotantoa on yli 20 gigawattia. Pelkästään asuinrakennusten kattopotentiaali on noin 12 gigawattipiikkiä, joka vastaa noin 7–8 gigawatin tuntikohtaista huipputuotantoa.
Valmistelijat/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Kristiina Karppi, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa alla olevan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta. Lausunnossa otetaan kantaa vain lakiluonnoksen pykälään 4 aurinkoenergiasta rakennuksissa sekä vaikutusten arviointiin. Muihin palautepalvelussa esitettyihin kysymyksiin lakiluonnoksen eri osista Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa.
Kaikkiaan esitys on hyvin laadittu ja asianmukaisesti perusteltu. Se edistää myös Varsinais-Suomessa erittäin tärkeitä energia, ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteita. Erityisesti aurinkoenergian käyttöönotto rakennuksissa ja sen suuri potentiaali on myönteinen asia tunnistaa myös Varsinais-Suomessa suhteessa nopeasti kehittyviin energiajärjestelmien kokonaisuuksiin.
Kommenttinne 4 §:ään – Aurinkoenergia rakennuksissa
Poikkeamisperusteet ja niiden osoittaminen
Pykälän 2 momentissa esitetään, että rakennuksen omistaja voisi poiketa 1 momentissa säädetyistä velvoitteista, mikäli aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto ei olisi taloudellisesti kannattavaa taikka teknisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa. Rakennuksen omistajan olisi kuitenkin esitettävä tarpeellinen selvitys poikkeamisen edellytysten täyttymisestä, mikäli kunnan rakennusvalvontaviranomainen sitä pyytäisi.
Momentin sisältö teknisestä, taloudellisesta ja toiminnallisesta harkintamahdollisuudesta poikkeamiselle on asianmukainen etenkin erityiskohteiden osalta. Varsinais-Suomen liitto ehdottaa kuitenkin täsmennystä momenttiin siten, että rakennuksen omistajan tulisi lähtökohtaisesti esittää perustelut poikkeamispyynnölle rakennusvalvontaviranomaisille – ei ainoastaan pyydettäessä.
Kommenttinne vaikutusarvioinnista. Millaisia vaikutuksia, joita esitysluonnoksessa ei ole mainittu, tunnistatte liittyvän esitykseen?
Esitys vaikuttaa energiamarkkinoihin, etenkin kotimaisiin sähkömarkkinoihin ja välillisesti myös lämmön markkinoihin. Näitä taloudellisia ja yritysvaikutuksia toivotaan eriteltävän lisää. Vaikutuksia etenkin maatalousyrityksiin toivotaan valotettavan seikkaperäisemmin. Maatalousrakennukset ovat isoja ja aurinkovoimalaitteistojen investoinnit uusiin suuriin sekä peruskorjattaviin maatalouden tuotantorakennuksiin aiheuttavat kulupiikin rakennustöiden alkaessa, vaikka kokonaiskulut tasaantuvatkin pidemmällä aikavälillä. Maatalouden merkitys on erityisen suuri juuri Varsinais-Suomessa.