Perustelut
Ruskon kunnanhallitus on pyytänyt lausuntoa 11.2.2026 Ruskon eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta 13.4.2026 mennessä.
Asian aiempi käsittely
Varsinais-Suomen liitto on 25.8.2008 antanut valmisteluvaiheessa lausunnon, jossa on korostettu tavoitteiden merkitystä osana kaavaprosessia. Lisäksi on todettu, että luonnos on valmisteltu luonnosvaiheeseen nähden riittävästi eikä sen sisältö ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Lausunnon antamisen jälkeen on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaa päivitetty kahdella vaihemaakuntakaavakierroksella. Lisäksi kaavavalmistelu on tämän jälkeen eriytetty kahdeksi eri kaavaksi. Liitto on osallistunut viranomaistyöneuvotteluihin 2.9.2022 ja 29.11.2024.
Kaavan aikataulu, tavoitteet ja ratkaisu
Kaavaprosessi käynnistyi vuonna 2006 Turun kaupungin ja Ruskon kunnan päätöksellä laatia osayleiskaava Turun lentoaseman ympäristöön ja Ruskon eteläosaan. Vuosina 2007–2008 järjestettiin työneuvotteluja, viran-omaisneuvottelu sekä yleisötilaisuuksia. Vuonna 2009 Turku jatkoi kaavatyötä omana työnään Ruskon jatkaessa konsultin kanssa. Valmisteluvaiheen palautteet käsiteltiin vuosina 2011–2012, jolloin myös selvityksiä ja Natura kysymyksiä tarkennettiin. Kaavan edellyttämiä selvityksiä laadittiin ja päivitettiin vuosina 2016–2025. Ehdotusvaiheeseen liittyviä neuvotteluja käytiin vuonna 2020 ja viranomaisneuvottelu vuonna 2022. Kaavatyötä on jatkettu kuntien yhteisissä työskentelyissä, ja kaavaehdotus etenee kunnanhallituksen käsittelyyn vuonna 2026, jolloin järjestetään myös yleisötilaisuus.
Kaavan tavoitteena on turvata Turun lentoaseman kehittämisedellytykset ja muodostaa sen ympäristöön sekä Ruskon eteläosaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävän logistiikkakeskuksen ja työpaikka-alueen rakentumisen. Suunnittelussa tarkastellaan uusien työpaikka ja asuinalueiden sijoittumista kiitoradan pohjois-, itä- ja länsipuolelle sekä suojelu ja virkistysalueiden ja liikenneverkon muutostarpeita. Lentoaseman läheisyys rajoittaa laajamittaista asuinrakentamista, mutta nykyistä rakennetta tiivistämällä ja uusia pientaloalueita osoittamalla voidaan kasvattaa Ruskon väestöä noin 60–100 asukkaalla (15–25 %). Kaava vastaa Ruskon työpaikkakehitykseen osoittamalla uusia toimitila, palvelu ja teollisuusalueita, joiden tavoitteena on monipuolistaa palvelutarjontaa ja hyödyntää lentoaseman kasvua. Turun lentoaseman toiminta ja sen ennustettu kasvu vuoteen 2030 vaikuttavat alueen maankäyttöön erityisesti lentomelun kautta: nykyisellä Lden 55 dB melualueella asuu noin 80 asukasta, ja ennustetilanteessa noin 500.
Viheralueiden riittävyys ja niiden väliset yhteydet turvataan, ja alueen ulkoilureitit säilytetään. Suunnittelualueen liikenne perustuu Vahdontiehen ja Kaharintiehen, joiden lisäksi kaava sisältää kevyen liikenteen väyliä, uusia yhteystarpeita sekä varauksen uudelle itä–länsisuuntaiselle yhdystielle lentoaseman pohjoispuolelle. Suunnittelualueella sijaitsee myös Nuutin ampumarata, kaksi pohjavesialuetta suoja-alueineen, käytöstä poistunut kaatopaikka sekä tie ja lentoliikenteen melualueita. Lisäksi alueella on vanhoja soranotto ja louhosalueita.
Maakuntakaava
Alueella on voimassa merkintöjä ja määräyksiä seuraavista maakuntakaavoista: Turun kaupunkiseudun maa-kuntakaava (2004), Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaava (2018), sekä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaava (2021). Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (2004) on voimassa kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät ja lentomelualueet. Kaasuverkkovaraus on kumottu myöhemmässä maakuntakaavassa. Pomponrahkan Natura 2000 -alueen vesitalouden turvaamisesta on annettu erillinen suunnittelumääräys.
Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (2018) suunnittelualue kuuluu kaupunkikehittämisen sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueisiin. Lisäksi alueelle on osoitettu taajamatoimintojen, työpaikkatoimintojen ja teollisuustoimintojen alueita, lentoliikenteen aluetta sekä yhdystie ja pääkatuvarauksia, mukaan lukien uusi yhdystie ja tieliikenteen yhteystarve.
Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (2014) ei osoiteta tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita Ruskon kunnan alueelle.
Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava (2021, lainvoimainen 2024) täydentää kokonaisuutta luonnonvarojen käytön, arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysalueiden turvaamisen näkökulmasta.
Lisätietoja:
Yleiskaavoitus - Ruskon kunta
Valmistelija/lisätiedot
suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö
erikoissuunnittelija Arttu Koskinen
Ehdotus
Esittelijä
-
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja, heidi.saaristo-levin@varsinais-suomi.fi
Aluesuunnittelujaosto päättää antaa Ruskon eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen maakuntakaavassa kaava-alueelle on osoitettu aluevarauksina työpaikkatoimintojen alueita (TP), teollisuustoimintojen alueita (T), virkistysalueita (V), maa- ja metsätalousalueita (M) ja lentoliikenteen alue (LL), joilla on selkeä rooli valtakunnallisen ja maakunnallisen elinkeinorakenteen ja saavutettavuuden sekä seudullisen yhdyskuntarakenteen ja viherrakenteen kokonaisuudessa. Maakuntakaavan tarkoituksena on ohjata alueidenkäyttöä pitkäjänteisesti siten, että työpaikka-alueet, teollisuus, liikenne ja virkistys muodostavat toimivan ja pitkällä aikavälillä kehittämisen ja kasvun mahdollistavan sekä luonnonarvojen kanssa yhteensovittavan kokonaisuuden.
Yleiskaavaehdotuksessa esitetään poikkeamia maakuntakaavan aluevarauksista. Poikkeaminen vaikuttaa pääosin perustellulta ja yksityiskohtaisemman suunnittelun tarkentamalta. Poikkeamisten vaikutuksia tulee kuitenkin arvioida erityisesti seudun työpaikkakehityksen sekä lentokenttäalueen pitkän aikavälin kehittämispotentiaalin näkökulmasta, kun TP- ja T-alueita osoitetaan maa ja metsätalous (M) sekä asumisen (A) alueiksi.
Kaavaehdotuksessa on osoitettu laajoja maa ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla sallitaan maa ja metsätaloutta palveleva tuotantorakennusten rakentaminen. Taajamaksi kehittyvillä alueilla tuotantotoiminnan ohjaaminen M-alueille ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Suunnittelutarveluonteinen tuotantorakentaminen logistiikan ja teollisuustoimintojen kehittämisvyöhykkeellä ei tue pitkäjänteistä ja johdonmukaista maankäytön kehittämistä, ja merkintä on siten ristiriitainen kehittämisvyöhykkeen tavoitteiden kanssa. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että aktiivinen tuotanto ja työpaikkatoiminta tulee ensisijaisesti osoittaa yleiskaavassa aktiivisen maankäytön alueina ja asemakaavoitettavina varauksina, erityisesti olemassa olevan toiminnan ja infra-struktuurin yhteydessä. Tämä koskee erityisesti lentokentän pohjoispuolista aluetta, joka on maakuntakaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi (TP). TP-alueiden huomioiminen yleiskaavassa tukee seudun elinkeinokehitystä ja luo edellytyksiä lentokenttäalueen hallitulle ja vaiheittaiselle kehittämiselle maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti.
Maakuntakaavan virkistysalueiden, suojelualueiden ja ulkoilureittien verkosto turvaa Turun kaupunkiseudulla luonnon monimuotoisuutta ja kytkeytyneisyyttä sekä virkistysalueiden ja -reittien riittävyyttä, kattavuutta ja jatkuvuutta. Osayleiskaava-alueella kaupunkiseudun viherrakenteen kannalta keskeisiä kohtia ovat erityisesti Ruskonjoen muodostama viherkäytävä, Ruskon kirkonkylän ja Yli-Maarian välinen alue, sekä näiden kahden välinen ja Yli-Maariasta edelleen itään jatkuva poikittainen yhteys. Maakuntakaavan virkistysaluemerkinnät toimivat myös lähivirkistysalueina sekä asuinalueiden ja lentokentän ja sen ympäristön työpaikka- ja teollisuusalueiden välisinä suojaviheralueina.
Osayleiskaavaehdotuksessa yhteydet on osoitettu maa- ja metsätalousmerkinnöillä ja osin ulkoilureittien merkinnöillä. Maa- ja metsätalousalueet, joille on osoitettu ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisisä ympäristöarvoja, toteuttavat maakuntakaavan tavoitteita hyvin. Osin yhteydet on kuitenkin osoitettu tavanomaisina maa- ja metsätalousalueina. Maakuntakaavan toteutumisen näkökulmasta näitä kohtia on syytä harkita osoitettavaksi niiden merkityksen tunnistavalla merkinnällä. Erityisesti kaava-alueen pohjoisosassa Santalankulmalla maakuntakaavaan ohjeellinen ulkoilureitti kohti pohjoista on huomioitava ja viheryhteys osoitettava vahvemmin kuin kapealla maa- ja metsätalousmerkinnällä.
Huomionarvoista on myös se, että M-alueiksi osoitettujen alueiden pääkäyttötarkoitus on ensisijaisesti talous-painotteinen, mikä voi johtaa nopeisiin ja merkittäviin muutoksiin lähiympäristössä ja luonnon monimuotoisuuden kokonaisuudessa erityisesti Palttametsän alueilla. Alueilla, joilla on runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita, olisikin perustellumpaa käyttää MY-merkintää (maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja), joka tukee paremmin maakuntakaavan ekologisia tavoitteita.
Kaava-alueella sijaitsee maisemallisesti paikallisesti arvokkaita peltoalueita (MY/s ja MA), joiden säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Poikkeaminen maakuntakaavasta (V) on näiltä osin perusteltua. Maisemallisesti merkittävillä alueilla tuotantorakennusten rakentamisen mahdollistaminen ei kuitenkaan tue kaavamerkinnän alkuperäistä tarkoitusta. Näillä alueilla tulisi sallia ensisijaisesti elinkeinonharjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen, jotta maisema ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät. Ehdotuksen rakennusten sijoittamista ohjaavat määräykset tukevat tätä tavoitetta jo hyvin.
Lentoliikennealueen ja siihen liittyvien meluvyöhykkeiden osalta on hyvä, että kaavoituksella on ollut käytössä Finavian melko tuore lentokonemeluselvitys. Selvityksen meluvyöhykkeiden osalta kaavan materiaalista ei täysin käy ilmi vyöhykkeiden mahdolliset muutokset 2000-luvun alussa käytössä olleisiin vyöhykkeisiin nähden, mukaan lukien maakuntakaavan Lden 55dB lentomelualue. Tältä osin kaava-aineistoa olisi hyvä tarkentaa.
Yhteenvetona liitto toteaa, että yleiskaavaratkaisussa on useita perusteltuja ja erityisesti virkistykseen hyvin soveltuvia ratkaisuja. Maakuntakaavan työpaikka-, teollisuus- ja virkistysalueita ja ulkoilureittejä koskevien tavoitteiden sekä pitkän aikavälin kehittämisreservien huomioon ottaminen edellyttää kuitenkin vielä joitakin täsmennyksiä ja vaikutusten arvioinnin syventämistä. Jatkosuunnittelussa on erityisen tärkeää tarkastella Ruskon työpaikka-alueiden kehittämispotentiaalia lentoliikenteen alueen välittömässä läheisyydessä, etenkin kun kaavaehdotus esittää asumisen lisäämistä kaava-alueen pohjoisosiin Kaharintien varrelle maakuntakaavaa laajemmin. Yleiskaavalla on keskeinen rooli valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävän työpaikka-alueen kehittämisen ohjaamisessa, mikä edellyttää maankäytön, virkistysreittien ja ekologisten yhteyksien yhteensovittamista myös Turun puolelle laadittavan yleiskaavan kanssa. Ruskon kunnalla on tässä kokonaisuudessa erinomainen mahdollisuus vahvistaa alueen toiminnallista roolia ja tukea seudullisesti kestävää ja vaiheittaista kehitystä.
Teknisenä korjauksena on kaavaselostustekstiä hyvä päivittää sitä osin, kun siellä on vielä viittauksia Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan ratkaisuihin, jotka ovat korvautuneet myöhemmillä vaihemaakuntakaavoilla.