Maakuntahallitus, kokous 26.1.2026

Perustelut

Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen.

Joulukuussa 2025 maakuntavaltuustomme hyväksymä maakuntastrategia ja -ohjelma ohjaavat Varsinais-Suomea kohti vahvempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Strategia vastaa ilmastonmuutoksen, teknologisen murroksen ja geopoliittisten muutosten tuomiin haasteisiin, mutta hyödyntää samalla niiden avaamat mahdollisuudet vihreään siirtymään, osaamisperusteiseen kasvuun ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Saavutettavuus on strategiamme ydinvoima.

Länsiyhteytemme merkitys noteerattiin ja priorisoitiin joulukuussa 2025 sekä Suomessa että Euroopan ministerineuvostossa

Suomen eduskunta osoitti viime joulukuun alussa Väylävirastolle kansallisen määrärahan Helsinki–Turku–Tukholma -kiinteän yhteyden selvityksen käynnistämiseen. EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Erittäin merkittäväksi uutiseksi nousi se, että Euroopan unionin jäsenmaiden edustajat nostivat kokouksessa eurooppalaisen liikennerahoituksen prioriteettilistalle nimenomaan Helsinki–Turku–Tukholma -yhteyden, mikä mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen koko yhteysvälille. CEF-päätösten myötä Suomen Länsiradalle avautui myös väylä EU-rahoitukseen. Saimme samana päivänä myös kansallisesti merkittävät päätökset Länsiradan jäsenkunnista, kun Lohja ja Salo antoivat vihreää valoa hankkeen edistämiselle.

Yhteyksiemme kehittämisen osalta olimme mukana Väyläviraston Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahankkeiden valmistujaistilaisuudessa ja tapasimme liikenneministeri Lulu Ranteen. Olemme mukana myös Nordic Railway -selvityksen julkistamistilaisuudessa 27.1. Tukholmassa.

Varsinais-Suomen liiton vuoden 2026 keskeiset tavoitteet

• Kiinteä länsiyhteys: Tukholman aktivoituminen Varsinais-Suomeen sekä jatkuva vuoropuhelu Euroopan komission DG Move:n kanssa. Varsinais-Suomen tavoitteiden edistämien kaikissa kv-verkostoissa. Erityispaino Tukholman alueen toimijoiden yhteistyön aikaansaamisessa ja aktivoinnissa laajasti Varsinais-Suomen toimijoiden, verkostojen, yritysten, organisaatioiden ja tutkimuslaitoisten kanssa.
• Tiivis yhteistyö ja yhteisten etujen ajaminen kasvukolmion maakuntien ja niiden pääkaupunkien kanssa.
• Liikenneratkaisut: Länsirata, paikallisjunat ja tieverkkomme kehittäminen.
• Maakuntastrategian toteutus käyntiin yhdessä verkostojen kanssa ja Varsinais-Suomen kuntien tukeminen sen toteuttamisessa. Erityistavoitteena on saada Varsinais-Suomen päättäjät ja elinkeinoelämä näkyvästi mukaan strategian toteuttamiseen.
• Vihreä siirtymä: Vahva tuki ja vaikuttaminen vihreiden investointien käynnistämiseksi. Infrainvestoinnit ja maakuntakaavan uudistus tukevat ilmasto- ja merialuesuunnittelua.
• Strategisen, mutta konkreettisen yhteistyön käynnistys Kiovan alueen kanssa Ukrainan tukemiseksi ja uudelleenrakentamiseksi.
• Saaristomeren tilan parantaminen konkreettisilla toimilla yhteistyössä eri verkostojen kanssa sekä politiikkaan vaikuttaminen.
• TKI-rahoituksen vahvistaminen ja toimijoiden aktivointi osaamisperusteisen kasvun turvaamiseksi.
• Maakunnan aseman nostaminen EU-rahoituksen kohteena uudella MFF-ohjelmakaudella.
• Pro Varsinais-Suomi -yhteisön toiminnan vakiinnuttaminen Helsingissä maakunnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden kiihdyttämiseksi.
• Viestinnän vaikuttavuuden nostaminen eri kanavissa, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Edunvalvonta

Varsinais-Suomen liitto vahvistaa vaikuttamistyötään ja valmistautuu tulevaan hallituskauteen ja EU:n ohjelmakauteen. Käynnissä on hallitusohjelmatavoitteiden päivittäminen ja puolueiden vaaliohjelmiin vaikuttaminen. Vastuualueen toiminnan keskiössä ovat länsiyhteyden edistäminen, viestinnän kehittäminen ja uudet verkkosivut. Kuntapäättäjiä kohdataan maakunnallisella kierroksella, kasvumaakuntien yhteistyötä tiivistetään ja Pro Varsinais-Suomi -toiminta käynnistetään.

Aluekehittäminen

Liitto vaikuttaa EU:n uuden ohjelmakauden valmisteluun ja mahdollisen uuden CB-ohjelman käynnistykseen. Maakuntastrategian ja -ohjelman toteutus käynnistetään ja sitoutetaan toimijat. Panostetaan laadukkaiden EKA2-, ETGS- ja UKI-rakennemuutoshankkeiden sekä EAKR-hankkeiden toteutumiseen ja ekosysteemien kehittämiseen.

Aluesuunnittelu

Vuonna 2026 nähtäville asetetaan vaihemaakuntakaavaluonnos (energia ja vesien tila). Turun MAL-alueella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kaupunkiseutusuunnitelma. Liitto valmistautuu kokonaismaakuntakaavan päivitykseen, jatkaa merialuesuunnittelun koordinaatiota ja varautuu alueidenkäyttölain uudistukseen sekä tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Länsiyhteyden edistäminen jatkuu.

Hallinto

Liitto laajentaa Microsoft 365 Copilotin ja muiden tekoälytyökalujen käyttöä turvallisesti ja kouluttaa henkilöstöä niiden vastuulliseen hyödyntämiseen. Esihenkilötyötä tuetaan Pulssi-kyselyn avulla, työterveyspalvelut aloittavat uuden sopimuskauden ja CaseM-asianhallintajärjestelmä päivitetään versioon 2.0.

Valonia

Valonia päivittää ilmastotiekartan ja kehittää kuntien kanssa päästötyökaluja, kestäviä hankintoja, energiatehokkuutta ja liikkumisratkaisuja. Maakunnan ilmastoriskit arvioidaan ja sopeutumistoimia vahvistetaan yhdessä kuntien ja taloyhtiöiden kanssa. Maa‑ ja metsätalouden ilmastokestävyyttä edistetään, Saaristomeriohjelman toimeenpanoa jatketaan valuma‑alueilla ja luontotyön jatkuvuus varmistetaan sekä yritysyhteistyötä kasvatetaan. Paikallista toimijuutta vahvistetaan muun muassa luonnonhoitoon, kiertotalouteen ja liikennejärjestelmään liittyen.

Lounaistieto

Lounaistieto päivittää strategiansa ja viestintäsuunnitelmansa, vahvistaa brändiään ja osallistuu kansallisiin datan yhteen toimivuuden kehityshankkeisiin. Avoimen tiedon verkostoa kehitetään, järjestetään Aluetietofoorumin 10-vuotisseminaari ja markkinoidaan Dataklubia. Tietopalvelujen tunnettuutta lisätään aktiivisella viestinnällä.

____________

Liikenne 12 -suunnitelmaan nousi Helsinki-Turku-Tukholma-käytävä 

Valtioneuvosto antoi 18.12.2025 selonteon eduskunnalle valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037. Ensimmäinen Liikenne 12 -suunnitelma on ollut voimassa vuosille 2021–2032 ja nyt annetulla selonteolla suunnitelmaa päivitettiin. Suunnitelmassa korostuvat turvallisuus ja liikenneinfran kaksoiskäyttö. 

Rahoitusohjelman mukaan perusväylänpidon tasoa nostetaan, mutta väyläverkon kehittämisen raami niukkenee suunnittelukauden edetessä. Perusväylänpitoon ohjataan 72 %, kehittämiseen 16 % ja sotilaalliseen liikkuvuuteen 12 % rahoituksesta. Liikenteen kehittämisessä priorisoidaan huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet erityisesti Euroopan laajuisella TEN-T-verkolla. 

Varsinais-Suomen yhtenä keskeisenä tavoitteena suunnitelman päivityksessä oli Helsinki–Turku–Tukholma -käytävän nostaminen suunnitelman Suomen kansainvälistä kytkeytymistä vahvistavien selvitettävien yhteyksien joukkoon. Tavoite toteutui. Voimassa olleessa suunnitelmassa tällaisina yhteyksinä oli tunnistettu aiemmin vain raideleveyden muutos Pohjois-Suomessa, Merenkurkun yhteys sekä Helsinki–Tallinna -yhteys. Liikennekäytävällä on merkitystä Suomen tavoitellessa täysimääräistä liikenteen EU-rahoitusta. Komission esityksen mukaan on kaudella 2028–2034 EU-tuki liikennehankkeissa nousemassa jopa 50 prosenttiin.  

Valtion rahoitusohjelmasta puuttuu valtion ostama lähijunaliikenne vuodesta 2031 eteenpäin, koska rahoituksesta päätetään vasta kilpailuttamisen jälkeen tulevalla hallituskaudella. Liikenne 12 -suunnitelmaa konkretisoi Väyläviraston investointiohjelma, joka valmistuu alkuvuoden aikana.   

Päätösehdotus

Esittelijä

Maakuntahallitus päättää merkitä ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.