Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 25.9.2025 lausuntoa luonnoksesta laiksi metsästyslain muuttamisesta 24.10.2025 mennessä.
Tausta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia. Esityksen taustalla on luontodirektiivin muutos suden (Canis lupus) suojeluaseman osalta. Direktiivissä susi siirrettiin tiukasti suojeltujen lajien liitteestä IV liitteeseen V, jonka lajit eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin liitteen IV lajit. Luontodirektiivi lähtökohtaisesti sallii liitteen V lajien metsästyksen. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 15.1.2027.
Esityksen mukaan metsästyslaista poistettaisiin säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta. Suden rauhoitusajasta ehdotetaan säädettäväksi metsästysasetuksessa. Lakiin tehtäisiin myös teknisiä muutoksia.
Suden rauhoituksen poistaminen joustavoittaa suden kannanhoidon tavoitteiden saavuttamista ja sudesta aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten hallintaa. Susikannan sosioekonomisia vaikutuksia on voitu hallita tähän asti vain vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Vaikka viimeisimmän poikkeuslupa-asetuksen muutoksen jälkeen näiden poikkeuslupien myöntäminen on tehostunut aiempiin vuosiin nähden, on susikanta jatkanut kasvuaan ja levittäytymistä uusille alueille. Susista aiheutuneet kielteiset vaikutukset susialueilla asuvien ihmisten arkeen ja lammastalouden harjoittamiseen ovat lisääntyneet ja laajenneet uusille alueille. Suden kannanhoidollisia poikkeuslupia ei valitusten ja metsästyslain 41 a §:ään liittyvän oikeuskäytännön vuoksi ole ollut mahdollista saada täytäntöönpanoon.
Poistamalla suden rauhoitus ja asettamalla lajille metsästysaika, voidaan susikannan kannanhoitoa jatkossa mahdollistaa metsästysaikana metsästyslain 10 §:n mukaisessa menettelyssä.
Keskeiset ehdotetut muutokset ovat:
- Kannankestävää ja kannanhoidollista metsästystä varten asetettavat tavoitteet mahdollisia
- Alueelliset kiintiöt ja kiintiömetsästys mahdollista
- Rauhoitus ja suojelustatus muuttuu
- Hoitosuunnitelmien roolin vahvistaminen lupaharkinnassa
- Ministeriön asetuksenantovaltuudet
Lisätietoja: Lausunto - Lausuntopalvelu
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa pyydetystä asiasta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Lounais-Suomen susikanta on Suomen mittakaavassa tiheä ja susireviirit kattavat koko Varsinais-Suomen maakunnan maa-alueet. Alueella yksittäisten reviirien pinta-alat ovat pienentyneet, koska sudelle on runsaan peura- ja kauriskannan takia tarjolla paljon ravintoa. Alueellinen olosuhde poikkeaa huomattavasti koko Suomen susitilanteesta, arviolta noin puolet Suomen (Suomen kanta-arvio n. 430 yksilöä) susista elää Lounais-Suomessa.
Metsästyslain luonnoksen perusteella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suden kannanhoitosuunnitelma. Suunnitelmassa Suomi on jaettu kahteen isoon kannanhoitoalueeseen, läntiseen ja itäiseen, lisäksi poronhoitoaluetta käsitellään suurpetoasioissa erityisalueena. Varsinais-Suomen näkökulmasta suden kannanhoitosuunnitelmassa määritellyt kannanhoitoalueet ovat liian laajoja suden kansallisen suojelu- ja riistapolitiikan toteuttamiseen.
Lounais-Suomen kiintiöalueen muodostaminen on tästä näkökulmassa hyvin perusteltua.
Varsinais-Suomen liitto pitää myös tärkeänä, että lakiin on lisätty velvoite toimittaa saaliista DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle.
Päätös
Sari Pesonen ehdotti, ja Konsta Weber kannatti, seuraavaa muutosta pohjaesitykseen:
"Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Lounais-Suomen susikanta on Suomen mittakaavassa vahva, mutta susi on edelleen uhanalainen laji, jonka ekologinen merkitys huippupetona on keskeinen. Suden läsnäolo ilmentää elinvoimaista ja tasapainoista ekosysteemiä, eikä tiheämpi susikanta alueella yksin muodosta perustetta kannanhoidollisen metsästyksen lisäämiselle.
Liitto katsoo, että suden hoitoon tulee suhtautua ensisijaisesti suojelullisesta ja tieteellisesti perustellusta näkökulmasta. Metsästyslain ja suden kannanhoitosuunnitelman tulee nojata EU:n luontodirektiivin velvoitteisiin edistää lajin suotuisan suojelutason saavuttamista koko maassa.
Varsinais-Suomen liitto ei pidä erillisen Lounais-Suomen kiintiöalueen muodostamista tarkoituksenmukaisena, koska se voisi johtaa alueelliseen epätasapainoon ja heikentää susikannan geneettistä monimuotoisuutta.
Liitto pitää tärkeänä, että lakiin sisältyy velvoite toimittaa saaliista DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle, ja esittää, että näytteenotto ulottuu myös kaikkiin havaittuihin ja kuolleena löydettyihin yksilöihin."
Maakuntahallitus kävi keskustelun, jonka päätteeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu ehdotus, josta on äänestettävä.
Puheenjohtaja ehdotti äänestystapaa, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja muutosehdotusta kannattavat "ei". Maakuntahallitus hyväksyi tämän ehdotuksen.
Äänestyksessä maakuntahallitus hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 15-3. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.