Perustelut
Vakka-Suomen tilanteen parantaminen vaatii kansallisia toimenpiteitä
Uuden kaupungin Autotehtaan koko henkilöstöä koskevien muutosneuvotteluiden vuoksi Vakka-Suomi tarvitsee nopeasti uusia kehittämis- ja rahoitustoimenpiteitä. Vakka-Suomen alueen kehittämisen keskeisiksi toimenpiteiksi on nostettu alueen nimeäminen 1. tai 2. investointitukialueeksi sekä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) hyödyntäminen työttömien koulutuskustannusten tukemiseen. Investointitukialueeksi nimeäminen kohdistaisi suoraa tukea yrityksille, vauhdittaisi investointeja ja loisi uusia työpaikkoja, tarjoten nopeavaikutteisen keinon alueen tukemiseen.
Vakka-Suomen kauppakamariosaston kyselyn perusteella tukialueen nosto on alueen tärkein toive, ja sen ehdotetaan olevan määräaikainen vuoden 2027 loppuun saakka, jolloin nykyiset tukialueet päättyvät. EGR-rahoitus puolestaan tukisi rakennemuutoksen kohteena olevien henkilöiden uudelleenkouluttautumista ja työllistymistä. Saavutettavuuden ja positiivisen tulevaisuuden rakentamisen suhteen Vaikka-Suomi nimesi tärkeimmiksi hankkeikseen lähijunaliikenteen pilotoinnin, Laitila-Uusikaupunki pyörätien sekä Laitilan eritasoliittymän rakentamisen.
Sähköverkon kapasiteettihaasteet ratkaistava Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen sähköverkon kapasiteettihaasteet vaativat nopeita ja kohdennettuja toimenpiteitä, sillä energiamurros ja teolliset investoinnit kasvattavat sähkön kysyntää erityisesti Etelä-Suomessa. Fingridin kehityssuunnitelmat ulottuvat vuoteen 2033, mutta keskeiset voimalinjat valmistuvat liian myöhään suhteessa teollisuuden tarpeisiin. Siksi investointien aikataulua tulee jouduttaa ja priorisoida alueellisesti. Lisäksi Energiaviraston valvontamalli ei verkkoyhtiöiden mukaan enää vastaa investointitarpeita, ja sen päivitys on välttämätön, erityisesti infran arvon määrittelyn osalta.
Hallinnollisten prosessien sujuvoittaminen on tärkeää, sillä vihreän siirtymän investointien lupamenettelyjä on kevennetty, mutta verkkoinfran osalta ei vielä riittävästi. YVA-menettelyt on priorisoitu, mutta TEM:n lunastuslupamenettelyt ovat ruuhkautuneet ja vaativat lisää resursseja. Lisäksi Ahvenanmaan aluevesillä vireillä olevat merituulivoimahankkeet eivät nykyisin voi tuottaa sähköä suoraan Manner-Suomen kantaverkkoon, vaikka Varsinais-Suomessa olisi suuri tarve lähellä tuotetulle uusiutuvalle energialle. Tämän vuoksi TEM:n alaisuuteen tulisi kiireellisesti perustaa selvityshanke lainsäädännön päivittämiseksi.
Helsinki-Turku–Tukholma yhteys kiinnittää Suomen Eurooppaan
Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky globaalissa taloudessa edellyttävät sujuvia yhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle. Helmikuussa 2024 julkaistu EK:n selvitys korostaa, että Suomi tarvitsee investointeja uusiin liikenneyhteyksiin. Näiden “pullonkaulojen” ratkaiseminen edellyttää vuosikymmenten päähän ulottuvaa visiota ja valmistelutyötä, joka on aloitettava nyt. Helsinki–Turku–Tukholma-käytävä muodostaa keskeisen yhteyden Suomen ja Ruotsin välillä, ja toimii tärkeänä solmukohtana koko Itämeren alueen liikenteessä, kaupassa ja yhteistyössä. Tämä merellinen ja maantieteellinen yhteys yhdistää kaksi vahvaa talousaluetta, ja sen merkitys kasvaa entisestään Euroopan sisämarkkinoiden, kestävän kehityksen ja turvallisuuden näkökulmasta.
Kiinteä yhteys Tukholman, Turun ja Ahvenanmaan välillä:
- Kytkee Suomen tiiviimmin osaksi Pohjoismaita ja Länsi-Eurooppaa
- Yhdistää pohjoismaiset pääkaupunkiseudut ja innovaatiokeskittymät
- Mahdollistaa kestävän kasvun ja innovaatioiden “power regionin” syntymisen Itämeren alueelle
Toimenpiteitä ja tavoitteita:
Varsinais-Suomen liitto yhdessä Turun kaupungin, Turun Kauppakamarin, Liedon Säästöpankkisäätiön sekä Turun kaupunkiseudun kanssa teettää prefeasybility-selvityksen, joka antaa meille pohjanäkemyksen investoinnin talousteknisestätoteutuksesta eli hankeen toteutettavuudesta.
HKI-Turku-Tukholma yhteys on myös saatava osaksi LVM:n kiinteiden yhteyksien selvityksiä Kvarkenin ja HKI-Tallinnan yhteyksien lisäksi.
TEN-T välitavoitteeksi: Ensimmäinen välitavoitteemme on, että Euroopan komission liikenteen ja liikkuvuuden pääosasto hyväksyy yhteytemme osaksi virallista TENT-T verkostoa rajat ylittäväksi liikennekäytäväksi, kun verkko uudelleen arvioidaan vuonna 2028.
Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma: 300 milj. euron uudelleenkohdistukset puolustusvalmiuksien vahvistamiseksi Suomessa
Suomi on päättänyt muuttaa alueiden kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen tähtäävää EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa.
Valtioneuvoston 9. lokakuuta 2025 tekemän päätöksen perusteella ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR+) rahoitusta uudelleen kohdistetaan uusiin erityistavoitteisiin noin 300 miljoonaa euroa (ml. kansallinen vastinrahoitus).
Uudet ohjelman erityistavoitteet ovat:
- Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen (n. 90 milj. euroa).
- Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen (n. 210 milj. euroa).
Tavoitteena on tukea puolustuksen tuotannollisen kapasiteetin lisäystä noin 700 yrityksessä painottaen ensisijaisesti kaksikäyttöteknologiaa. Tavoitteena on myös infrastruktuurin muokkaaminen niin, että se soveltuu sekä sotilaallisen liikkuvuuden että elinkeinoelämän tarpeisiin.
Uudet tavoitteet hallinnoidaan valtakunnallisena teemana, ja rahoittajina toimivat vuoden 2026 alusta alkaen toimintansa aloittavat elinvoimakeskukset (4). Rahoitusta kohdennetaan koko Manner-Suomeen nykyisten indikatiivisten alueellisten kehysten mukaisesti. Uusien tavoitteiden toimeenpano käynnistyy keväällä 2026. Euroopan komission pitää vielä hyväksyä Suomen esittämä ohjelmanmuutos.
Ohjelmanmuutos pienentää maakuntien omassa käytössä olevaa rahoitusta vuosille 2026 ja 2027. Varsinais-Suomessa vuoden 2026 EAKR rahoitus on 1,818 miljoonaa euroa ja ESR+ rahoitus 3,559 miljoonaa euroa (ml. kansallinen vastinrahoitus). Vuonna 2025 vastaavat luvut ovat olleet EAKR 4,001 miljoonaa euroa ja ESR+ 5,703 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 luvut ovat todennäköisesti vuoden 2026 tasolla.
Puolustusteollisuus ja sen mahdollisuudet ovat olleet vahvasti esillä myös liiton työssä viime aikoina. Varsinais-Suomen liiton, Business Turun, Turun kauppakamarin ja Yrityssalon järjestämä seminaari ja verkostoitumistilaisuus kokosi torstaina 18. syyskuuta yli 150 osallistujaa keskustelemaan alan kehityksestä ja yhteistyömahdollisuuksista. Puolustusteema jatkui vahvasti myös maanantaina 29. syyskuuta, jolloin puolustusministeri Antti Häkkänen vieraili maakunnassa ja osallistui pyöreän pöydän keskusteluun alalla toimivien alueen yritysten kanssa.
Yritysten liikevaihto kasvaa heikoista suhdannenäkymistä huolimatta
Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys oli kasvussa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Maakunnan kaikkien yritysten liikevaihto oli kaksi prosenttia edellisvuotista korkeammalla tasolla, ja liikevaihdon kehitystrendi on hienoisessa kasvussa.
Varsinais-Suomen yritykset ovat siis kokonaisuudessaan kasvu-uralla, vaikka suhdanneodotukset ovat olleet maakunnassa alavireisiä. Esimerkiksi syksyllä julkistetun pk-yritysbarometrin suhdanneodotukset olivat Varsinais-Suomessa miinuksella (-5), kun koko maassa yritysten odotukset olivat vähän plussalla (+3). Kuitenkin yritysten liikevaihto kasvoi Varsinais-Suomessa koko maan tilannetta nopeammin.
Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto kasvaa ennen kaikkea teollisuuden vetämänä. Kaikki teollisuuden alat kasvoivat yhteensä lähes 10 prosenttia, kun koko maassa teollisuuden kasvu oli vain 3,5 %. Erityisen meriteollisuuden kasvu on ollut viime aikoina nopeaa, ja alan liikevaihto on kasvanut lähes 80 % vuoden 2021 tasosta.
Teollisuuden rinnalla nopeimmin kasvavat toimialat olivat ICT- sekä lääkekehitys- ja terveysteknologia-alat. Myös rakennusalan liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hieman edellisvuotista korkeampi, vaikkei alan kehitystrendissä vielä näy varsinaista käännettä kasvuun. Heikointa liikevaihdon kehitys oli kuluttajien luottamuksesta riippuvaisilla kaupan ja palvelujen aloilla sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa.
Tutustu tarkemmin: lounaistieto.fi/yritysten-liikevaihto-kasvaa-suhdannenakymista-huolimatta/
Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta perustuu Varsinais-Suomen liiton hankkimiin päätoimialojen suhdannetietoihin sekä Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian hankkimiin täydentäviin toimialoihin. Suhdannekuvaajat löytyvät ajantasaisina myös Lounaistiedon tilastopalvelusta.