Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja valtioneuvoston asetuksesta fosforin käytölle maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamista. Lausunnot pyydetään toimittamaan 29.11.2024 mennessä osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi.
Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus jatkaa mahdollisuutta hyödyntää fosforiasetuksen karjanlantapoikkeusta vuoden 2026 loppuun saakka. Fosforiasetuksen tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat turvaamalla kuitenkin kasvien fosforintarve. Ravinteiden tasapainoinen käyttö eli kasvien tarpeen mukainen lannoitus on todettu maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuustutkimuksessa parhaaksi toimenpiteeksi liukoisen fosforin huuhtoutuman vähentämisessä.
Karjanlantapoikkeuksen jatkamisella olisi vaikutusta niiden peltojen fosforilannoitukseen, joilla lannan käyttömääriä tulisi vähentää nykyisestä. Poikkeuksen jatko sallii kasvien tarvetta suuremman fosforilannoitusmäärän ja hidastaa maan fosforipitoisuuden alenemista viljavuusluokissa tyydyttävä ja hyvä. Lantapoikkeusta ei voi käyttää tätä korkeammissa viljavuusluokissa.
Fosforiasetus astui voimaan vuoden 2023 alusta. Asetukselle säädettiin kahden vuoden 2023–2024 poikkeusaika. Peruste lantapoikkeukselle on ollut tuotantoeläintiloja sopeutuminen rajoitteiden muutoksiin. Valtaosa tuotantoeläintiloista on noudattanut jo ennen vuotta 2023 ympäristökorvauksen mukaisia fosforirajoituksia, jonka vuoksi muutos koskettaa vain rajattua joukkoa tiloja.
Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät: http://mmm.fi/lausunnolla
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Vuonna 2023 voimaan astunut valtioneuvoston asetus fosforin käytöstä on ollut tärkeä, sillä vaikka typpilannoitusta on säädellyt nitraattiasetus, ei fosforin käytölle ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa rajoitusta. Fosforin käyttöä on aiemmin säännelty vapaaehtoisen ympäristökorvausjärjestelmän rajoituksilla, joka kattoikin 90 % peltopinta-alasta. Fosfori ja typpi ovat kasveille tärkeitä ja välttämättömiä ravinteita, mutta veteen päätyessään ne lisäävät levien ja vesikasvien kasvua rehevöittäen vesistöjä ja merta.
Hallitus on sitoutunut Saaristomeri-ohjelmaan ja Saaristomeren valuma-alueen poistamiseen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta. Taustalla on EU:n vesipuitedirektiivi ja sen kansalliseksi toimeenpanemiseksi säädetty vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annettu laki, jotka edellyttävät vesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2027 mennessä. Hallitus on ohjelmassaan linjannut painottavansa ravinnekiertoa parantavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa. Hallitusohjelmassa on edellisten kirjausten kanssa ristiriitainen tavoite fosforiasetuksen pysyvästä lantapoikkeuksesta.
Meren elpymisen edellytyksenä on, että mereen päätyy mahdollisimman vähän ravinteita. Siksi fosforin käytön tulee perustua kasvien tarpeen mukaiseen käyttöön. Lannoitusmääriin liittyvät poikkeukset mahdollistavat ja ohjaavat ylilannoitukseen eivätkä edistä ravinnekiertoon tähtäävien ratkaisujen syntyä ja skaalautumista.
Asetusluonnoksen mukaan karjanlantapoikkeuksen voimassaoloa on perusteltua jatkaa vuosille 2025 ja 2026, koska fosforiasetuksen vaikutusten arviointi on ajoitettu vuodelle 2026. Kahden vuoden siirtymäaika antaa mahdollisuuden joko kehittää lannan jatkojalostusta ja kuljettamista tai valmistella lantapoikkeukseen alueellisia rajauksia.
Saaristomeri-ohjelman ja kotieläintilojen lannankäyttöön liittyviin ristiriitaisiin tavoitteisiin tulee löytää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu siirtymäajan puitteissa. Pysyvän lantapoikkeuksen sijaan maa- ja metsätalousministeriön tulee aktiivisesti valmistella tiloja tukevia ratkaisuja ja kannusteita lannan prosessointiin, levitykseen tai kuljetukseen. Ravinteiden kierron edistämisen kannalta on olennaista ottaa käyttöön ja kohdentaa rahoitusta muun muassa alkuvaiheen teknologianeutraaliin ravinnekiertotukeen. Ravinnekierto- ja biokaasulaitosten sijoittuminen Varsinais-Suomeen on olennaisen tärkeä osa ratkaisua. Lisäksi tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta on suunnattava ravinnekiertoon ja meren puhdistamiseen.
Päätös
Esittelijä teki pohjaehdotuksen toiseksi viimeiseen kappaleeseen lisäyksen "Maa ja metsätalousministeriön esittämän asetusluonnoksen mukaan".
Janina Andersson ehdotti, ja Eeva-Johanna Eloranta kannatti, että lausunnosta poistetaan kohta:
"Asetusluonnoksen mukaan karjanlantapoikkeuksen voimassaoloa on perusteltua jatkaa vuosille 2025 ja 2026, koska fosforiasetuksen vaikutusten arviointi on ajoitettu vuodelle 2026. Kahden vuoden siirtymäaika antaa mahdollisuuden joko kehittää lannan jatkojalostusta ja kuljettamista tai valmistella lantapoikkeukseen alueellisia rajauksia.
Saaristomeri-ohjelman ja kotieläintilojen lannankäyttöön liittyviin ristiriitaisiin tavoitteisiin tulee löytää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu siirtymäajan puitteissa. Pysyvän"
Lausunnosta äänestettiin niin, että esittelijän täydentämä pohjaehdotus sai 10 JAA -ääntä ja 8 EI -ääntä.
Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan ehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.