Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö on 30.10.2024 pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa kansallisen mineraalistrategian luonnoksesta 26.11.2024 mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima laaja työryhmä on valmistellut luonnoksen kansalliseksi mineraalistrategiaksi. Edellinen mineraalistrategia oli vuodelta 2010. Mineraalistrategian tarkoituksena on kuvata suomalaisen mineraaliklusterin nykytilanne, politiikan tavoitteet, päälinjat sekä tarvittavat toimenpiteet. Valmistelun keskeisenä tavoitteena on ollut mineraalisektorin kansallisen arvonlisän kasvattaminen ja Suomesta louhittujen mineraalien jalostusasteen nostaminen. Mineraalistrategia liittyy kansallisesti olennaisesti myös teollisuuspoliittisen strategian sekä energia- ja ilmastostrategian valmisteluihin ja tavoitteisiin.
Kansallinen strategialuonnos kytkeytyy vahvasti myös EU:n kriittisten raaka-aineiden asetukseen (Critical Raw Materials Act, CRMA) keväältä 2024. EU pyrkii asetuksella varmistamaan eurooppalaisen teollisuuden kriittisten raaka-aineiden saatavuuden ja vähentämään EU:n riippuvuutta tuonnista unionin ulkopuolisista maista jopa yksittäisiltä raaka-ainetoimittajilta. Asetuksessa määritellään EU:n kannalta strategisiksi katsotut raaka-aineet ja asetetaan prosentuaaliset tavoitteet näiden raaka-aineiden tuotantoon ja kierrätykseen sekä toimitusketjujen monipuolistamiseen EU-tasolla.
Mineraalisektori on varsin merkittävä Suomessa. Täällä on paljon mineraaliesiintymiä, liki 40 kaivosta sekä osaamista ja tuntuvaa taloudellista toimintaa globaalilla alalla. Arvoketju Suomessa kattaa malmien etsimisen ja louhimisen, tarvittavat koneet, laitteet ja ohjelmistot älykkäinä teknologioina, jatkojalostuksen, kierrätyksen ja korvaavien materiaalien tuotannon.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liiton hallitus päättää antaa seuraavan lausunnon kansallisen mineraalistrategian luonnoksesta
Luonnos kansalliseksi mineraalistrategiaksi on erittäin ajankohtainen ja tärkeä työ monitahoisten globaalien kehityskulkujen yhtälössä: energia- ja digimurrokset etenevät nopeasti raaka-ainetarpeineen samalla, kun geopoliittiset jännitteet ovat kriisiytyneet. Mineraaleja käytetään useilla eri teollisuudenaloilla elektroniikasta autoteollisuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä lannoitteisiin. Teollisuuden käyttämien raaka-aineiden toimitusketjut ovat globaaleja, ja toiminta on altista toimintaketjuissa tapahtuville häiriöille. Joidenkin raaka-aineiden osalta EU ja Suomi ovat olleet riippuvaisia yksittäisistä toimittajista unionin ulkopuolelta.
Kansallinen mineraalistrategian luonnos on kattava esitys kotimaisesta mineraaliklusterista sekä sen toimintaympäristöistä ja kehityshaasteista. Strategian visio on kokonaisvaltainen, ja se on jäsennetty edelleen uskottavasti strategisiksi tavoitteiksi sekä niitä edistäviksi toimenpiteiksi. Vision mukaan ”Suomi on mineraalien kestävän ja vastuullisen hyödyntämisen globaali edelläkävijä, kumppani ja kehittäjä. Mineraaliklusteri kasvattaa arvonlisää resurssitehokkaasti turvaten strategisesti tärkeiden mineraalien saatavuuden”. Kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi on edelleen kirjattu ”Mineraalisektorista kasvua ja arvonlisää; Vastuullisesti kaikilla kestävyyden alueilla; Osaaminen ja TKI-toiminta menestyksen lähteenä; Suomi – kokoaan suurempi toimija ja kumppani; Raaka-aineasetuksen tehokas toimeenpano; Teollisuudelle vahva raaka-ainehuolto”
Maakuntien liitot on strategialuonnoksessa tunnistettu toteuttavina tahoina seitsemässä strategian toimenpiteistä muiden toimijoiden ohella. Liittoja ei kuitenkaan ole nimetty päävastuullisiksi toteuttaviksi tahoiksi yhdessäkään toimenpiteistä. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa työryhmässä on ollut maakuntien liittojen yhteistyöelimen edustus. Strategiset tavoitteet ja niihin kytkeytyvät toimenpiteet, joiden toteuttajiksi myös maakuntien liitot on nimetty, ovat seuraavat:
Osaaminen ja TKI-toiminta menestyksen lähteinä (6.3), jonka toimenpiteinä:
· Perustetaan mineraalisektorin tutkijakoulu
· Kehitetään uusia ratkaisuja mineraalisektorin arvoketjuissa
· Tehdään mineraalisektorin osaamistarpeiden kartoitus
Suomi - kokoaan suurempi toimija ja kumppani (6.4), jonka toimenpiteinä:
· Edistetään vientiä ja suomalaisten toimijoiden integroitumista kansainvälisiin hankkeisiin
· Vaikutetaan kansainvälisillä foorumeilla ja edistetään kumppanuuksien syntymistä
Teollisuudelle vahva raaka-ainehuolto (6.6), jonka toimenpiteinä:
· Käännetään liikenneyhteydet ja logistiikkaratkaisut riskeistä vahvuudeksi
· Arvioidaan raaka-aineiden saatavuuteen ja varastointiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta
Kyseiset maakuntien liitoille tunnistetut toimenpiteet ovat linjassa myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelman sekä sitä täsmentävien linjausten, kuten TKI-tiekartan kanssa. Maakuntaohjelmaa ja maakuntakaavaa ryhdytään uudistamaan parhaillaan, ja vihreän siirtymän hankkeet raaka-aine- ja logistisine tarpeineen sekä kestävyysnäkökulmineen ovat myös vahvoja työstettäviä aiheita näissä prosesseissa.
Maakuntien liitot voivat työssään edistää ainakin välillisesti myös muita kansallisen mineraalistrategian toimenpiteitä, vaikkei liittoja olekaan toteuttavina tahoina kirjattu. Esimerkiksi toimenpide ”Lisätään ajantasaista tilannekuvaa yritysten mineraalisten raaka-aineiden tarpeista ja vahvistetaan varautumista toimitusketjujen häiriöihin” voisi viitata myös Varsinais-Suomen liiton vahvaan osaamiseen tietojen hallinnassa.
Mineraalien arvoketjujen kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalouden kehittäminen on nostettu luonnoksessa esille yhtenä tavoitekokonaisuutena ja viittauksina muissakin luvuissa. Teemojen käsittelyssä on tunnistettu realistisesti myös alan ympäristöhaasteet etenkin vesien hallinnan ja kaivuujätteiden osalta, mutta myös maankäytön muiden arvojen yhteen sovittamisessa. Mineraaliklusterista varsinkin kaivosalan ympäristövaikutuksia säädellään lainsäädännöllä ja luvitusprosesseissa. Kaivosalalla on myös useampia standardipohjaisia ympäristöjärjestelmiä. Kiertotalouden kannalta luonnoksessa kuvataan myös merkittävää innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalia kierrätysteknologioiden kehittämisessä sivu- ja jätevirtojen hyödyntämisessä.