Perustelut
Baltic Sea Action Group on käynnistänyt CAP-aloitteen (Common agricultural policy), jonka tarkoituksena on käydä rakentava keskustelu maatalouspolitiikan uudistamisesta. Tavoitteena on tuoda eri puolilta Eurooppaa tahoja yhteen keskustelemaan siitä, minkälaisella maatalouspolitiikalla voimme ohjata maataloutta tuottamaan ruokaa, ratkaisuja ilmastokriisiin, luontokatoon, Itämeren rehevöitymiseen sekä edistämään huoltovarmuutta. Aloite kokoaa yhteen laajasti eri toimijoita mm. päättäjiä, ruokaketjun yrityksiä, viljelijöitä, tutkijoita, edunvalvontaorganisaatioita, järjestöjä ja muita sidosryhmiä.
Varsinais-Suomen voimassa olevan maakuntastrategian 2040 + ja maakuntaohjelman 2022–2025 yksi tavoitteista on Itämeren alueen ympäristö- ja ilmastokestävin maatalous. Vaalikauden 2023–2027 edunvalvontatavoitteeksi on asetettu puhdas Saaristomeri ja valuma-alueen ravinnekuormituksen vähentäminen. Varsinais-Suomen EU-vaikuttamiskärkenä vuosina 2024–2029 on kestävä ja kilpailukykyinen ruokajärjestelmä. Varsinais-Suomen liitto on lisäksi allekirjoittanut Euroopan unionin maaperämission, jonka tavoitteena on maaperän kunnon parantaminen vuoteen 2030 mennessä.
Valtioneuvosto on sitoutunut Saaristomeri-ohjelmaan ja painottaa erityisesti ravinnekiertoa parantavia toimenpiteitä. Saaristomeri-ohjelmaa vauhditetaan kolmella pilottialueella. Kansallisen politiikan lisäksi maatalouden kuormituksen vähentämisessä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ohjausvaikutus on merkittävä. Maatalouspolitiikka on Euroopan unionin yksi tärkeimmistä politiikkasektoreista, ja EU päättää millä ehdoin jäsenmaat voivat tukea maanviljelyä. EU:n maataloustukijärjestelmän rahoitus on 46 miljardia euroa vuodessa.
Yhteisen maatalouspolitiikan valmistelu on jo käynnissä. Uusi komissio julkaisee ehdotuksensa monivuotisesta rahoituskehystä ja rahoitusohjelmista viimeistään syksyllä 2025. Keväällä valmistuva komission CAP-tiedonanto tullee linjaamaan maatalouspolitiikan päälinjat, vaikka yhteisestä maatalouspolitiikasta neuvotellaan nykyisen rahoituskauden eli vuoden 2027 loppuun.
Maatalouspolitiikan uudistumiseen ja -rahoituksen jakautumiseen vaikuttaa EU:n mahdollinen laajentuminen. Muutokset voivat olla suuria, minkä vuoksi on tärkeää, että uudistuksessa varmistetaan suomalaisen ja varsinaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus. Varsinais-Suomessa maataloudella on suuri aluetaloudellinen merkitys, koska ruuantuotanto ja elintarvikkeiden jalostus on yksi maakunnan keskeisistä kivijaloista. Varsinais-Suomen maatilat ja elintarvikeyritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla, joilla kuluttajalle on merkityksellistä kohtuullisen hinnan lisäksi ruuan puhtaus ja yhä useammin myös ruuantuotannon ympäristövaikutukset.
Uutta otetta maatalouspolitiikkaan kaivataan, koska tarve vähentää riippuvuutta unionin ulkopuolisista maista kävi ilmeiseksi viimeistään Venäjän hyökätessä Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Yhteiskunnasta on tarve tehdä kriisinkestävämpi ja siten turvallisempi, maanviljelystä ja ruuantuotannosta kannattavampaa, varmistaa ruuantuotantoedellytykset ja samalla hyödyntää maatalouden ilmasto- ja ympäristötyön potentiaali.
Aloitteen kumppaneilta odotetaan sitoutumista yhteiseen viestiin ja rakentavaan keskusteluun. Kumppanit sitoutuvat rakentavan keskustelun periaatteisiin ja allekirjoittavat yhteisen ydinviestin: Eurooppalaisen maatalouspolitiikan on ohjattava tulevaisuuteen, jossa kannattava maatalous tuottaa ruokaa, ratkaisuja ilmastokriisiin ja luontokatoon sekä edistää sopeutumista ja huoltovarmuutta muuttuvissa olosuhteissa. Nykyinen maatalouspolitiikka mahdollistaa vain osan hyödyistä. Tällä aloitteella haluamme käynnistää keskustelun siitä, minkälaisella maatalouspolitiikalla onnistumme paremmin 2030-luvulla.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitto osallistuu kumppanina CAP-keskustelualoitteeseen 2024–2025.