Perustelut
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta 14.10.2024 mennessä lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Lausunto tulee antaa lausuntopalvelu.fi-järjestelmän kautta ja siinä on lausunnon rakennetta ohjaavia kysymyksiä. Valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle käsiteltäväksi syysistuntokaudella.
Kulttuuripoliittinen selonteko on pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukainen pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma. Selonteko käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Selonteko tähtää 2040-luvulle asti.
Ehdotus perustuu laajapohjaisessa työryhmässä tehtyyn valmisteluun. Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Ne perustuvat arvioon todennäköisistä kehityskuluista, joilla on suurin merkitys kulttuuripolitiikan tulevaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarvittavat yhteiset linjaukset ja toimenpiteet, joiden pohjana on puolestaan laajaan tutkimus- ja tilastoaineistoon, asiantuntijalausuntoihin, yleisökeskusteluihin ja kuulemisiin perustuva tilannekuva.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Pyydettynä lausuntonaan Varsinais-Suomen liitto toteaa seuraavaa:
Kulttuuripoliittinen selonteko, sen visio, tavoitteet ja toimenpiteet ovat tarpeen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen pitkäjänteisen strategisen suunnittelun ja kehittämistyön tueksi. Varsinais-Suomen liitto kannattaa selonteon visiota ja esitettyjä tavoitteita. On kiitettävää, että selonteko valmistuu kulttuurialan toimijoiden tueksi ja että toimijoita on laajasti kuultu prosessia läpi vietäessä. Olennaista tulevaisuudessa on, sitoutuvatko toimijat kaikilla tasoilla selonteon toteuttamiseen ja edistämiseen.
Selontekoasiakirja sisältää paljon alaan kohdistuvia toiveita ja tavoitteita, jotka ovat tarpeen, mutta nykytilanteessa tuntuvat erittäin vaikeasti saavutettavilta. Kulttuurin resurssikysymys, käynnissä olevat alaan liittyvät valtionhallinnon uudistukset sekä alan arvostuksen puute eivät vahvista ajatusta siitä, että tahtotila on selonteossa kuvatulla tavalla kulttuurialan kehittämisen kannalla. Jotta kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee myös asenneilmapiiri saada muuttumaan. Siihen on mahdollista vaikuttaa pieninkin asioin. Esimerkiksi sillä, puhutaanko kulttuurin avustamisen sijaan kulttuurin rahoituksesta, kuten muillakin aloilla. Lisäksi tulee tunnistaa ja tunnustaa, että taide, kulttuuri ja luovat alat ovat myös työtä ja elinkeino, jolla on vaikutusta bruttokansantuotteen muodostumiseen. Varsinais-Suomessa on maamme toisiksi laajin taiteen ja kulttuurin ammattilaisten keskittymä. Jotta tämän osaamisen potentiaali ja kasvu mahdollistetaan, tulee alan toimijoiden ansio- ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ratkaista pikimmiten.
Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus niin rahoituksessa kuin lainsäädännössäkin on ensisijaisen tärkeää, jotta kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet voidaan saavuttaa. Kulttuurin rahoituspohjan uudistamisen tulee sisältää rahoitusperiaatteiden uudelleentarkastelua ja entistä vahvemmin mm. yritysperäisen rahoituksen mahdollistamista erilaisin keinoin. Lisäksi luovien alojen mahdollisuuksien tunnistaminen, pienten ja alkuvaiheen luovien alojen yritysten tukeminen, luovan alan mahdollisuus hyödyntää valtion TKI-rahoitusta ja tuki kulttuurivientiin ovat erittäin kannatettavia ja Varsinais-Suomen näkökulmasta tarpeellisia toimenpide-ehdotuksia selonteossa. Ne resonoivat myös koko Etelä-Suomen maakuntien yhteisen vision tavoitteeseen luoda Etelä-Suomeen tehokkaasti integroitu TKI-rahoitusmalli, jossa yhdistyvät julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus.
Jokaisen ihmisen oikeus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin tulee varmistaa koko elämänkaaren ajan. Ihmisillä tulee olla realistinen mahdollisuus osallistumiseen kotikunnasta riippumatta. Kuntien eriytyminen on tälle uhka, jonka toteutumista on maakunnassamme osittain nähtävissä jo nyt. Toteuttaakseen kulttuuripalveluita ja taatakseen peruspalveluiden saatavuuden kulttuurin osalta, tarvitsevat kunnat työhönsä jatkossakin tukea. Kuten selontekoluonnoksessakin todetaan, julkisen rahoituksen vastuu on turvata jokaiselle kulttuurin saavutettavuus. Kunnilla ei nykyisenkaltaisella kehityskaarella ole tulevaisuudessa mahdollisuutta toimia päävastuussa kulttuurin ja taiteen rahoittamisesta, vaan siihen tarvitaan edelleen valtion vahva rooli. Tempoilevat ja vaihtuvat rahoitukset, esim. kolmevuotisen tuen muuttaminen yksivuotiseksi, alueellisten kehittämistehtävien lanseeraus ja muutaman vuoden kuluttua poistaminen kokonaan, eivät tue toimijoiden pitkäjänteistä kehittämistyötä. Tällaisten muutosten sijaan tulisikin jatkossa keskittyä rahoitusmuotojen pysyvyyteen niitä kehitettäessä. Julkisen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä, myönnetyn rahoituskauden pidempi kuin kalenterivuosi ja rahoitusmuotojen pysyväisluonteisia.
Maakuntien liitoilla on aluekehittämislainsäädännön velvoittama vastuu kulttuuriasioiden edistämisestä osana maakunnan strategista kehittämistä ja suunnittelua. Näin ollen Varsinais-Suomen liitto on yksi alueellista kulttuuripolitiikkaa toteuttavista viranomaisista. Kuntayhtymänä liitolla on myös vahva yhteys alueensa kuntiin, päättäjiin, sekä eri toimialojen laajoihin toimijaverkostoihin, kuten taiteen ja kulttuurin toimijoihin. Lisäksi tulee huomioida, että maakuntien liitot ovat aluekehittämisvarojen keskeinen rahoittaja. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kulttuuripoliittisen selonteon toteutumista alueilla tukisi entistä selkeämpi kulttuurin aluehallinto. Nykyisellään ja myös tulevan valtion aluehallintouudistuksen myötä kulttuurin aluehallinto koostuu useammasta viranomaistoimijasta ja vastuunjako on pirstaleinen. Alueellisen työn toteuttamiseen tarvitaan entistä vahvempi yhteistyövelvoite ja riittävät resurssit.
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat ja kulttuuri on osa kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvää osaamista tulee vahvistaa edelleen ja vakiinnuttaa kulttuurihyvinvointi kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden toimintaa ja asiakasohjausta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, taidesuhteeseen, osallisuuteen ja lukutaidon kehittymiseen tulee kiinnittää tulevina vuosina erityistä huomiota. Tätä kaikkea voidaan edistää kulttuurin ja taiteen harrastamisen tukemisella, taiteen perusopetuksella ja kuntien tekemällä hyvinvoinnin edistämistyöllä.
Kokonaisuudessaan luonnos kulttuuripoliittisesta selonteosta on kattava. Toimenpide-ehdotuksia on varsin runsaasti. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan hallinnon- ja politiikanalojen vahvaa yhteistyötä sekä ylivaalikautisia, pitkäjänteisiä strategisia linjauksia. Kuten selonteossakin todetaan, kulttuuri on itsessään muutosvoima. On toimijoista kiinni, miten sen valjastamme. Tässä valtiolla on suunnannäyttäjänä suuri rooli.