Perustelut
Ilmatar Solar Development Oy hakee suunnittelutarveratkaisua aurinkovoimahankkeelle Kemiönsaaren Torsböleen. Kemiönsaaren kunta pyytää lausuntoa hakemuksesta Varsinais-Suomen liitolta 5.3.2024 mennessä.
Torsbölen aurinkovoimala sijaitsee noin 5 km Kemiön keskustasta kaakkoon. Tuotantoalue on laajuudeltaan noin 53 ha, ja se on pääosin peltoa. Aurinkovoimalan teho on noin 43 MWp, ja vuosituotto 42 GWh. Sähkö siirretään maakaapelilla Fingridin Karjaa-Kemiö 110 kV linjaan, joka halkoo hankealuetta. Aurinkopaneelien korkeus on enintään 4,5 metriä, ne ovat 35 asteen kulmassa. Paneelirivien väliin jää noin 8–10 m.
Hankealueen maaperästä 2/3 on savimaata ja loppu moreenimaata. GTK:n maaperäkartan tietojen mukaan valtaosa alueesta on rakennettavuudeltaan kohtalaista tai hyvin kantavaa rakennusmaata. Perustamisolosuhteiden kannalta savimaahan liittyy kuitenkin epävarmuutta. Suunnittelutarveratkaisun hakemuksessa arvioidaan, että alue olisi kuitenkin pääsääntöisesti kantavuudeltaan riittävää paneelikenttien ja huoltoväylien perustamiseen ilman pohjanvahvistusta, mutta muuntamoille sitä todennäköisesti tarvitaan. Paneelikehikoille perustamistavaksi sopii luultavasti esimerkiksi ruuvipaaluperustus roudattomaan syvyyteen.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin ja lähin lomarakennus noin 50 m päässä aurinkopaneeleista. Noin 500 metrin etäisyydellä hankealueesta on yhteensä 6 asuinrakennusta ja 2 lomarakennusta.
Hankealueen eteläpuolella, muutaman sadan metrin päässä on Sjölaxin kartanon valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto RKY 2009). Hankealueen pohjoispuolella on Malmgårdenin geologisesti arvokas kallio.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa seuraavan lausunnon teollisen aurinkovoimalan suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta Kemiösaaren Torsböleen:
Hankealueella ei ole yleis- eikä asemakaavoja. Maakuntakaavassa hankealue on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV) sekä matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella. Merkinnät ovat viimeisimmästä Luonnon arvojen ja varojen vaihemaakuntakaavasta vuodelta 2021. Lisäksi hankealuetta halkoo suurjännitejohdon merkintä ja sen itäpuolella on myös ohjeellinen ulkoilureitti, Viksvidja-Vestlaxin rantatie. Hankealueen eteläpuolella, muutaman sadan metrin päässä on Sjölaxin kartanon valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (sra 1303, Museovirasto RKY 2009). Hankealueen pohjoispuolella on Malmgårdin geologisesti arvokas kallio.
Maakuntakaavan kannalta olennaisimpia merkintöjä ovat MRV-aluemerkintä sekä matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen merkintä suunnittelumääräyksineen. MRV-alueen selite ja suunnittelumääräykset kuuluvat seuraavasti: ”Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.”
Suunnittelutarveratkaisun hakemustekstissä maakuntakaavaa esiteltäessä ei viitata MRV-merkintään eikä kehittämisen kohdealueen merkintään lainkaan, vaikka kaavan muut, hankealuetta sivuavat merkinnät ja osa suunnittelumääräyksistä käydään läpi. Maakuntakaavan näkökulmasta tämä on puute, joka tulee korjata, sillä tällä sijainnilla juuri MRV- ja kehittämisen kohdealueen merkinnät määräyksineen ovat tärkeimpiä. Myös maisemaselvityksen maakuntakaavaviitteet ovat väärin, sillä MRV-merkintä tulee uusimmasta Luonnon arvojen ja varojen vaihemaakuntakaavasta vuodelta 2021.
Kokonaisuutena hankkeen suunnitteluasiakirjat täyttävät maakuntakaavan suunnittelumääräyksen vaateet ympäristön ja maiseman huomioimisesta. Asemapiirros on selkeä, perustusolosuhteet ja -tapa kuvattu ja vaikutusten arvioinnit ovat asiallisesti tehtyjä. Erityisen hyvin on paneuduttu maisemavaikutuksiin. Maisemavaikutusten selvityksessä todetaan, että merkittävimmin muuttuvat alueella asuvien tai lomailevien elinolot ja arjen näkymät, ”Yksityisiltä piha-alueilta avautuu näkymiä lännestä, idästä ja tuotantoalueen välittömästä läheisyydestä.” Hankkeen vaikutukset maiseman muutokseen kuvataan merkittävinä myös alueella matkaileville, etenkin rantareitillä liikkuville. Selvityksessä maiseman muutosta pidetään silti yleisesti kohtalaisena. Toisaalta, vaikka maisemavaikutukset on selvitetty asiallisesti, niin asemapiirroksen perusteella niitä ei kuitenkaan olla suunnittelussa aktiivisesti lievennetty sommittelulla, reuna-alueiden maisemoimisella tai puustoisen hankealueen rajaamisella pois. Näihin näkökulmiin tulee kiinnittää vielä enemmän huomiota tarkentuvassa suunnittelussa myös maakuntakaavan MRV-alueen suunnittelumääräyksen takia. Kiitoksen ansaitsee hankkeen suunnitelma valumavesien hallinnasta. Ilmastovaikutusten arviointi on niin ikään huolellisesti tehty hankkeen elinkaaren kasvihuonekaasujen laskennan osalta.
Sen sijaan ilmastovaikutusten arvioinnin osa hiilitaselaskennasta on virheellinen. Hankkeen myönteisten ilmastovaikutusten arviossa on tulosta merkittävästi vääristävä taustaoletus siitä, että hankkeen tuottama sähkö korvaisi pääosin fossiilisia, nk. ”ei toivotuiksi” nimettyjä sähköntuotantomuotoja joko kotimaan markkinoilla tai vientiin seuraavalla jakaumalla: Hiili 29 % / Ydinvoima 36 % / Maakaasu 35 %. Näiden yhteisiksi elinkaaren khk-päästöiksi lasketaan 425 g CO2-ekv/kWh siinä missä teollisen aurinkovoiman elinkaaren khk-päästöiksi on sinänsä asiallisessa laskennassa saatu 45,6 g CO2 ekv/kWh. Näillä vertailuluvuilla hankkeen myönteiset ilmastovaikutukset liki kymmenkertaistuvat todelliseen ajantasaiseen tilanteeseen nähden, jossa kotimainen sähköntuotanto oli 94 % fossiilitonta jo viime vuonna 2023 ja pohjoismaisen sähköpörssin sähkö niin ikään varsin puhdasta. Hiilitaselaskelma tuleekin korjata siten, että hankkeen elinkaaren khk-vaikutuksia verrataan kotimaisen sähköntuotannon tämänhetkisen tuotantojakauman elinkaaren päästövaikutuksiin taikka tulevaisuusprojektiona hankkeen tuotantovaiheen vuosille.
Tuuli- ja ydinvoima ovat suurimmat sähköntuotantomuodot maassa tällä hetkellä ja niiden elinkaariset khk-päästöt ovat selvästi pienemmät kuin aurinkovoimalla. Maatuulivoiman arvioitu haarukka on noin 7,8–16 g CO2-ekv/kWh ja ydinvoiman noin 4,9–6,3 g CO2-ekv/kWh. Hiilitaselaskennassa on siis yliarvioitu merkittävästi hankkeen positiivisia ilmastovaikutuksia epärealistisella vertailuasetelmalla.
Kotimaisten ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ajankohtaista tilannetta päästökertoimien osalta eikä niiden todennäköisiä kehityssuuntia tulevaisuuteen ole huomioitu. Kyseenalaista on myös ydinvoiman luokittelu ei toivotuksi energiamuodoksi erityisesti ilmastovaikutusten näkökulmasta. Edelleen aurinkovoiman alhaista tuottotasoa marraskuusta helmikuuhun ei ole laskelmassa huomioitu, vaikka se käytännössä edellyttää ulkoisvaikutuksena joko varastoimisen ratkaisuja tai muuta sähköntuotantoa säätövoimana talvella. Oletus siitä, että uusi uusiutuva energia korvaisi fossiilista tuotantoa on vanhentunut ja hiilitaselaskelman voi vaihtoehtoisesti jättää myös kokonaan tekemättä toteamalla, että tämä energiahanke ei korvaa olevaa sähköntuotantoa, vaan se tuottaa kokonaan uutta uusiutuvaa sähköä elinkaaren khk-päästöineen. Suhteuttavana taustatietona markkinatilanteesta on se, että maassa on parhaillaan vireillä noin 140 muuta aurinkovoimahanketta sekä lukuisia maa- ja merituulivoiman hankkeita. Kaikkiaan uusiutuvan energian hankkeiden kyselyjä on noin 5–10 kertaisesti Fingridin tulevaisuusskenaarioissa arvioituun sähkön kysynnän todennäköiseen kasvuun nähden, vaikka ennusteissa huomioidaan teollisuuden sähköistyminen, vetytalous ja muut korkean jalostusasteen vihreän siirtymän hankkeet.
Kaikkiaan Torsbölen aurinkovoimahanke on kuitenkin kohtuullisen kokoinen ja se sijoittuu pääosin pelloille, joilla ei ole merkittäviä luonto-, virkistys- tai kulttuuriarvoja. Hankkeen suunnittelua ja vaikutusten arvioimista on tehty asianmukaisesti ympäristön ja maiseman kannalta.
Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto puoltaa suunnittelutarveratkaisun myöntämistä hankkeelle kuitenkin sillä edellytyksellä, että viittaukset maakuntakaavaan tulee korjata yllä esitetyn mukaisesti samoin kuin hiilitaselaskelma joko korjata tai poistaa kokonaan ilmastovaikutusten arvioinnista. Etenkin jälkimmäisen kohdalla on erityisen tärkeää, ettei kunnan päätöksentekijöille ja muille osallisille anneta virheellistä tietoa hankkeen myönteisiksi kuvatuista ilmastovaikutuksista. Lisäksi tarkentuvassa suunnittelussa tulee tutkia lisää maisemavaikutuksia lieventäviä ratkaisuja maisemaselvityksen ehdotusten mukaisesti.
Päätös
Päätös ehdotuksen mukaisesti.