Maakuntahallitus, kokous 18.12.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 182 Lausunto väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2025-2032

VSLDno-2023-633

Valmistelija

  • Malla Rannikko-Laine, vt. edunvalvontajohtaja, malla.rannikko-laine@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa valtion väyläverkon investointiohjelmaluonnoksesta vuosille 2025–2032. Väylävirasto laatii väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa. Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen. Liikenne 12 -suunnitelmasta vuosille 2025–2036 on tarkoitus päättää loppuvuonna 2024. Seuraavasta investointiohjelmasta päätetään Liikenne 12 -päivityksen jälkeen keväällä 2025.  Lausunto pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelun kautta 22.12.2023 mennessä.

Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus lähivuosien tärkeimmistä liikennehankkeista eli rata-, maatie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta. Ohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja pienempiä parantamishankkeita. Hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat ja jo päätetyt kehittämishankkeet sekä merkittävä osa perusväylänpidon momentilta rahoitettavista hankkeista eivät sisälly investointiohjelmaan.

Investointiohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita. Investointiohjelma laaditaan vuosittain ja sitä hyödynnetään muun muussa valtion talousarvioesitysten valmistelussa. Eduskunta päättää investointiohjelman kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Pienemmistä hankkeista päättävät Väylävirasto ja alueelliset ELY-keskukset.

Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelman laatimiselle. Liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa on kuvattu tarpeita enemmän kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata, siksi tilannekuvan mukaisia hankkeita priorisoidaan niistä saatavien hyötyjen perusteella. Hankkeiden hyötyjä arvioidaan saavutettavuuden, kestävyyden, yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja turvallisuuden perusteella. Ohjelmassa mukana olevilla tie- ja ratahankkeilla saavutetaan eniten saavutettavuushyötyjä.

Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee investointiohjelman taloudellisen kehyksen. Investointiohjelmakaudella väyläverkon kehittämisen talouskehys on 2,9 miljardia euroa ja perusväylänpidon parantamishankkeiden kehys noin 740 miljoonaa euroa. Rahoituksen toteutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä. Investointiohjelmassa rataverkon kehittämiseen on käytössä 1 420 miljoonaa euroa ja parantamiseen 400 miljoonaa euroa. Maatieverkon kehittämiseen on käytössä 1250 miljoonaa euroa ja pieniin parantamishankkeisiin 320 miljoonaa euroa. Vesiväylille kohdistuu yhteensä noin 220 miljoonaa euroa.  

Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) sijoittuvien kehittämishankkeiden mahdollinen CEF-rahoitus (Connecting Europe Facility) huomioidaan rahoituskehyksen päälle. Käynnissä olevan ohjelmakauden 2021–2027 rahoitus jaetaan pääosin vuosina 2021–2023, minkä jälkeen jaossa on mahdollisesti käyttämättä jääneitä uudelleen jaettavia tukirahoja. CEF-rahoitusta jaetaan pääosin rata- ja satamahankkeisiin sekä tiehankkeiden osalta TEN-T verkon satamien pullonkauloja poistaviin viimeisten kilometrien (last mile) hankkeisiin. Vuoden 2023 hakua kuitenkin tiukennettiin niin, että tukea myönnetään satamien tiehankkeisiin ainoastaan, mikäli satamaan ei johda raidetta. Lisäksi sotilaallisen liikkuvuuden haussa voidaan tukea hankkeita, joilla on sekä sotilaallista että siviilikäyttöä.

Investointiohjelmassa on mukana kuusi isoa kehittämishanketta, joista kolme on TEN-T ydinverkon merkittäviä kehittämiskohteita ja kolme pääteiden kehittämishankkeita. Lisäksi investointiohjelman muun tieverkon hankekokonaisuuteen on koottu pieniä ja keskisuuria kehittämishankkeita. Seudullisten pyörätieverkkojen ja -matkailureittien kehittämiseen on varattu 60 miljoonaa euroa. Tulevien MAL-sopimusten (2024–2035) osalta ei ole vielä selvyyttä siitä, kuinka iso osa rahoituksesta kohdistuu valtion ylläpitämälle väyläverkolle.  

Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimpien liikenneinfrahankkeiden toteuttamisjärjestys. Hankkeet on priorisoitu niiden toteutusvalmiuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden perustella. Aiemman kaksiosaisen luokituksen tilalla on otettu käyttöön kolmiportainen luokitus (1,2,3).

Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyvät hankkeet Varsinais-Suomessa:

Maantiehankkeet

Prioriteetti     Hanke                                                                                            

1                    E18 Kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa, 235 milj. (T1)

2                    Kt 40 Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä, Kaarina 8 milj. (T26)

2                    Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen 12 milj. (T29)

1,2,3              Seudullisten pyörätieverkkojen ja  -matkailureittien kehittäminen yht. 60 milj.

o   Kt 43 Kodjala–Kalanti, 5 milj. (Pt 1)

o   Mt 180 Prostvik–Nauvo, 6 milj. (Pt 18)

Perusväylänpidon parantamishankkeet

2                     Vt 8 Kuloisten liittymän ramppien täydentäminen, Raisio 2 milj. (P21)

Raskaan liikenteen taukopaikat (2–3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, 2,3 milj.

Ratahankkeet

1                     Turku–Uusikaupunki peruskorjaus, 140 milj. (R6)

Varsinais-Suomen osalta mahdollisina MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisina hankkeina on mainittu Turun ratapihan jatkokehittäminen, Turun satamaraiteen siirtäminen, lähijunaliikenteen kehittäminen, Mt 180 Kurkela–Kuusisto-välin parantaminen sekä pyöräteiden kehittämishankkeita.

Lausuntopyyntö ja investointiohjelmaluonnos luettavissa: Lausunto - Lausuntopalvelu

Ehdotus

Esittelijä

  • Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi

Maakuntahallitus päättää antaa Väylävirastolle luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032 seuraavan lausunnon:

Varsinais-Suomella ja Turun kaupunkiseudulla on logistisesti tärkeä asema osana kasvavaa Etelä-Suomea ja meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. Satamien yhteyksien parantamisella ja TEN-T-ydinverkkokäytävän puutteiden korjaamisella on merkittävä vaikutus valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman saavutettavuustavoitteeseen.

Investointiohjelman talouskehys on edellisen ohjelman tasolla. Sitomatonta rahoitusta uusiin kehittämishankkeisiin on erityisesti investointiohjelmakauden ensimmäisinä vuosina niukasti. Hallituksen määräaikainen investointiohjelma parantaa kuitenkin liikenteen rahoitustasoa kuluvalla vaalikaudella. TEN-T ydinverkon kehittämisen loppuunsaattaminen vuoteen 2030 mennessä ja pääväyläasetuksen palvelutasopuutteiden korjaaminen edellyttävät väylänpidon rahoitustason nostoa.

Voimakas kustannustason nousu ilman rahoitustason nostoa uhkaa vähentää toteutettavien liikennehankkeiden määrää. Edelliseen investointiohjelmaan nähden luonnokseen ei ole esitetty uusia isoja maantieverkon kehittämishankkeita. Kuitenkin Euroopassa käytävän sodan seuraukset ovat nostaneet entisestään satamien merkitystä ja muuttaneet liikenteen virtoja. Kuljetusketjujen sujuvuuteen ja liikenteen turvallisuuteen on kyettävä panostamaan tulevina vuosina entistä enemmän niillä tie-, vesiväylä- ja rataosuuksilla, joilla liikennemäärät muutosten myötä lisääntyvät.

Varsinais-Suomen hankkeet ja toimenpiteet

Investointiohjelmassa mukana olevista isoista kehittämishankkeista E18 Turun kehätie Raision keskustassa on tärkein TEN-T -ydinverkon hanke. Kehätiellä satamien kuljetusten ja kaupunkiliikenteen sekoittuminen aiheuttavat ruuhkia. Raision keskustan liikenteen pullonkaula on tarkoitus poistaa rakentamalla mm. maantietunneli sekä risteävän valtatie 8 ylittävä kiertoeritasoliittymä. Liikennejärjestelyt tukevat kaupunkiseudun kasvuedellytyksiä ja maankäytön kehittämistä.  Eurooppalainen ydinverkkostatus edellyttää kehätien palvelutason nostamista 2020-luvun loppuun mennessä. Hankkeen 235 miljoonan euron rahoituksesta on tehtävä kokonaisuudessaan päätös kevään 2024 hallituksen kehysriihessä. Lisäksi investointiohjelmassa on varauduttava kehätien Naantalin ja Raision välisen osuuden parantamiseen.

Investointiohjelman luonnoksesta puuttuvat Varsinais-Suomen muut merkittävät maanteiden kehittämishankkeet. Maantie 180 Kurkela–Kuusisto eli Kaarinan läntinen ohitustie on hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattava ja saaristoyhteyksien kehittämiselle kriittisen tärkeä hanke. Uusi tieyhteys on tärkeä saariston elinkeinoelämän erikoiskuljetuksille ja raskaalle liikenteelle sekä Kaarinan kaupunkiliikenteen kehittämiselle. Hanke on osa Paraistenväylän kokonaisuutta, josta käynnissä ovat Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistumassa ja rahoitustarve päivittynyt 112 miljoonaan euroon. Hankkeen lisäämistä investointiohjelmaan tukee maan hallituksen syksyn päätös suunnittelun kiirehtimisestä.  

Varsinais-Suomen pääteiden 8 ja 9 liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat hankkeet tulee lisätä investointiohjelmaan. Valtatiellä 8 Turku–Pori Laitilan kohdan tasoliittymä aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin ja liikenteen sujuvuuden pullonkaulan päätieliikenteen ja paikallisen liikenteen sekoittuessa. Valtatien 8 ja kantatien 43 kiertoeritasoliittymän toteuttamiseen tulee osoittaa investointiohjelmassa 48 miljoonan euron rahoitus. Valtatien 9 Turku–Tampere on puolestaan muuta päätieverkkoa vaarallisempi. Tieosuus Liedon asemalta Auraan on turvatonta leveäkaistatietä, joka tulee nelikaistaistaa. Investointiohjelmaan tulee lisätä Liedon aseman–Auran osuuden rakentamisrahoitus, 67 miljoonaa euroa sekä varautua Auran eritasoliittymän ja kolmen ohituskaistaparin toteuttamiseen. Lisäksi Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) toinen vaihe tulee toteuttaa suunnittelun valmistuttua investointiohjelmakauden loppupuolella. Hankkeen kustannusarvio on 47 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämälle ja alueen sisäiselle saavutettavuudelle tärkeän Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus on mukana investointiohjelmassa. Investointiohjelman mukainen kustannusarvio on 140 miljoonan euroa. Juuri sähköistetyn radan peruskorjaus tukee vaarallisten aineiden (VAK) kuljetuksia ja on tärkeä huoltovarmuudelle. Parannus mahdollistaa myös henkilöliikenteen käynnistämisen Turun ja Uudenkaupungin välillä, minkä vuoksi hankkeen toteuttamisessa on huomioitava myös henkilöliikenteen vaatimukset. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen vaikuttaa sekä raide- että tieliikenteeseen.

Investointiohjelmasta puuttuu aiemmin Turku–Uusikaupunki-ratahankkeen osaksi kytketty Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys. Kansainvälisen liikenteen väliaikaiset muutokset Naantalin satamaraiteella eivät saa johtaa hankkeen pudottamiseen investointiohjelmasta. On tärkeää arvioida investointitarvetta vuosikymmenten, eikä muutaman vuoden aikanäkymässä. Sekä Finnlinesin uudet alukset että alueelle suunniteltujen vihreän siirtymän investointeihin liittyvät mahdolliset raaka-aine-, polttoaine- sekä VAK-kuljetustarpeet voivat lisätä merkittävästi satamakuljetuksia raiteilla.

Sekä Turku–Uusikaupunki että Raisio–Naantali sisältyvät Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen tavoiteverkkoon, joka on esitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennevisiossa 2040+. Alueellinen junaliikenne tulee huomioida mainituilla ratayhteyksillä rahoituksen kohdentamisena myös henkilöjunaliikenteen seisakkeisiin. Varsinais-Suomen alueellisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen on nopeimmin tehtävissä jatkamalla Helsingin ja Turun välisten kaukojunien liikennöintiä Raision kautta Naantaliin. Traficomin selvityksen mukaan Salo–Turku–Naantali on tunnistettu kaikkein kustannustehokkaimmaksi lähijunaliikenteen uudeksi yhteysväliksi Suomessa.

Seudullisten pyörätieverkkojen ja pyörämatkailureittien kehittämisen kokonaisuudessa ovat mukana Varsinais-Suomelle tärkeät hankkeet kantatie 43 Kodjala–Kalanti ja maantie 180 Prostvik–Nauvo. Molemmat hankkeet ovat investointiohjelman heti toteutettavien kohteiden joukossa. Laitilan Kodjalan ja Uudenkaupungin Kalannin välinen tieosuus on vaarallinen ja on aiheuttanut vuonna 2022 kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden. Nykyisellään jalankulku ja pyöräily on mahdollista vain hyvin kapealla pientareella. Saariston rengastien jalankulun ja pyöräliikenteen väylän rakentaminen Nauvossa on erittäin tärkeää vuosi vuodelta suositumman ja kansainvälisiä turisteja houkuttelevan pyöräilyreitin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Varsinais-Suomesta pienempiä tärkeitä investointiohjelmassa mukana olevia hankkeita ovat Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Kt 40 Hepojoen sillan ja Pietilän alikulkukäytävän korjaaminen sekä Kuloisten liittymän ramppien täydentäminen Raisiossa.  

Liikenne 12 -suunnitelmasta on rajattu pois suuret raidehankkeet. Orpon hallitusohjelmassa on linjattu Turun tunnin juna -hankeyhtiön pääomittamisesta 460 miljoonalla eurolla. Koska valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien jatkuva ennakoitava toiminta, tulisi raidehankkeiden valtionrahoitus huomioida osana investointiohjelmaa. Turun Tunnin juna on etenemässä kokonaisuutena rakentamisvalmiuteen investointiohjelmakauden alussa. Ratasuunnittelu valmistuu keväällä 2024. Valtion ja kuntien neuvottelut rakentamisesta ovat käynnissä.

Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF2) ohjelmakausi 2021–2027 haut painottuvat ohjelmakauden alkuun. Viimeinen suuri haku ohjelmasta on käynnissä ja päättyy tammikuun lopussa 2024. Tämän jälkeen hakuun tulee mahdollisesti uudelleen jaettavia tukirahoja. Tunnin junalle, TEN-T-verkon satamayhteydelle eli E18-kehätielle ja Raisio–Naantali-raideyhteydelle tulee tavoitella rahoitusta CEF2-ohjelmasta.

Investointiohjelman laadintaprosessi sekä hankkeiden valinta- ja rahoitusperusteet

Vuosittain laadittava kahdeksanvuotinen investointiohjelma mahdollistaa aiempaa paremmin liikenneverkon kehittämisen ja ennakoinnin. Väyläverkon investointiohjelman ohjaavuus on nykyisellään kuitenkin epäselvä, sillä hallituksen ja eduskunnan erillispäätökset eivät usein ole linjassa ohjelman kanssa. Myös kuntien näkökulmasta suunnitteluun ja valtionrahoitukseen kaivataan edelleen parempaa ennakoitavuutta. Koska useiden hankkeiden toteutuminen edellyttää kunnilta toimenpiteitä ja resursointia, mahdollisimman aikainen tieto tulevien vuosien hankkeiden tarkemmasta toteutusaikataulusta olisi tärkeää. MAL-hankkeiden osalta on epäselvää, mistä hankkeista voidaan sopia MAL-sopimuksissa.

Investointiohjelmaan sisältyvissä hankkeissa on merkittäviä yhteiskuntataloudellisia kannattavuuseroja. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hankkeen kannattavuuden, vaikuttavuuden ja toteutusvalmiuden tulee olla ensisijainen valintakriteeri esimerkiksi hankkeen maantieteelliseen sijaintiin nähden.

Varsinais-Suomen liitto esittää Väyläviraston investointiohjelmaan lisättäväksi:

Raideliikenteen kehittämishankkeet:

·       Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata

·       Tunnin juna, Salo–Turku-kaksoisraide

·       Raisio–Naantali peruskorjaus ja sähköistys

Tieliikenteen kehittämishankkeet:

·       E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio 

·      Mt 180 Kurkela–Kuusisto (Paraisten väylä/Kaarinan läntinen ohitustie)

·       Vt 8 Laitilan kiertoeritasoliittymä

·       Vt 9 Lieto–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus

·       Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe 

·       Vt 10 kääntö Liedon kohdalla

Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen:

·       Saariston rengastiellä pyörätien puuttuvat osat

Päätös

Vt. edunvalvontajohtaja Malla-Rannikko Laine esitteli asian.

Maakuntajohtaja muutti esitystään siten, että lausuntoon lisätään vt 10 liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen.

Ehdotus hyväksyttiin.

_____

Tiedoksi

www.lausuntopalvelu.fi.