Maakuntahallitus, kokous 20.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 160 Lausunto Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutustrategiasta

VSLDno-2023-608

Valmistelija

  • Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
  • Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö, petteri.partanen@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä on 2.11.2023 pyytänyt lausuntoa Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutustrategiasta. Lausuntoa on pyydetty kuntayhtymän jäsenkunnilta ja Varsinais-Suomen liitolta. Lausunnot pyydetään toimittamaan 5.12.2023 klo 16 mennessä.

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä on Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon kuntien vuonna 2022 perustama uusi yhteistyöorganisaatio. Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä huolehtii:

1) jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kuntayhtymälle asetetuista tehtävistä

2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä

3) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta

4) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta

5) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan

6) muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä.

Perussopimuksessa määriteltyjen tehtävien kohdassa 1) viitataan seutustrategiaan, joka on keskeinen kuntayhtymän toimintaa ohjaava asiakirja. Strategian aluksi määritellään Turun kaupunkiseudun visio, jonka mukaan Turun kaupunkiseutu on kestävästi kasvava, kiinnostava ja innostava kansainvälisesti tunnettu kaupunkiseutu, jonka vahvuuksia ovat korkea osaamistaso, ainutlaatuinen historia, merellisyys, nopeat liikenneyhteydet ja sujuvat arjen palvelut.

Vuosien 2024–2026 seutustrategia on Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän ensimmäinen strategia. Strategian tavoitteena on edistää kaupunkiseudun yhteisen vision toteutumista. Kuntayhtymäpohjaisen seutuyhteistyön toimintamallia kehitetään strategiakauden aikana. Ensimmäinen strategiakausi on kolmevuotinen.

Seutustrategian 2024–2026 tavoitteet ovat:

1.       Kestävä kasvu ja hyvä elämänlaatu

2.       Saavutettava kaupunkiseutu

3.       Korkea osaaminen ja työvoiman saatavuus

4.       Vaikuttava seutuyhteistyö

Kuntayhtymä on valmistellut esityksen seutustrategiasta vuosille 2024–2026. Kuntayhtymää johtava seutuhallitus on kokouksessaan 1.11.2023 hyväksynyt seutustrategian lausuntokierrokselle lähetettäväksi. Lausunnoissa pyydetään tarkastelemaan seuraavia kysymyksiä:

1) Ovatko Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutustrategian tavoitteet ja toimenpiteet kannatettavia?

2) Puuttuuko seutustrategiasta joitain tavoitteita tai toimenpiteitä, joita Turun ydinkaupunkiseudun kuuden kunnan seutuyhteistyössä pitäisi edistää vuosina 2024–2026?

3) Puuttuuko seutustrategian toteutumisen seurannan mittaristosta jokin mittari, joka sinne pitäisi lisätä?

4) Onko joitain muita huomioita tai lisänäkökulmia, joita lausuntokierroksen jälkeisessä strategian jatkovalmistelussa olisi tarpeen huomioida?

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi

Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Turun kaupunkiseudun seutuyhteistyön periaatteita ovat mm. kuntien välisen luottamuksen vahvistaminen, päätösten seudullisten vaikutusten tunnistaminen sekä ylpeys yhteisestä tekemisestä ja seudusta. Nämä luovat hyvän pohjan yhteistyön asteittaiselle kehittämiselle.

Strategialuonnos tukee Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toteuttamista. Etenkin Saavutettava kaupunkiseutu osiossa strategia on hyvä kytkeä mm. maakuntastrategiaan ja sen aluerakenteen visioon, maakuntakaavaan ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Strategialuonnoksessa on kestävän kasvun hyvän elämänlaadun osalta hyvin tunnistettu se, että seudun elinvoimaa vahvistava elinkeinopoliittinen yhteistyö on organisoitu Turku Science Park Oy:n (Business Turku) ja Turun seudun kehitys Oy:n tehtäväksi.

Strategialuonnos kaipaa kuitenkin vielä käsitteiden tarkempaa määrittelyä ja olemassa olevien yhteistyömuotojen tunnistamista. Alueella on jo paljon yhteistoiminnan eri muotoja ja yhteistyöllä on pitkät perinteet. Esimerkiksi Turun kaupunkiseutu on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintunut Turun toiminnallisen kaupunkiseudun nimeksi (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turun kaupunkiseudun MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimukset 2013–2023). Toiminnallisesta kaupunkiseudusta (FUA) on tänä vuonna MAL-valmistelussa ryhdytty käyttämään nimitystä Turun MAL-kaupunkiseutu (13 kuntaa = Turun seutukunta + Parainen ja Aura).

Strategian alussa olisi siis hyvä avata käsitteet ja selkeästi kertoa, minkä alueen strategiasta on kyse ja mihin tilaan uusi strategia tulee. Strategian kytkeytyminen jo käynnissä oleviin prosesseihin olisi hyvä avata tarkemmin. Tätä kokonaisuutta voisi yrittää hahmottaa esimerkiksi yhteistyöalueita/-elimiä kuvaavan kartan avulla.

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän perussopimuksessa yhdeksi kuntayhtymän tehtäväksi on asetettu jäsenkuntien yhteinen edunvalvonta. Jotta edunvalvonta on johdonmukaista ja vaikuttavaa, tulee sitä tehdä aktiivisessa yhteistyössä seudun kuntayhtymän, kuntien, maakunnan liiton sekä tapauskohtaisesti myös muiden toimijoiden kuten Yrittäjien, kauppakamarin ja esimerkiksi koulutuksen järjestäjien kanssa.

Strategialuonnokseen kirjatut edunvalvontatavoitteet ovat linjassa maakunnan liiton asettamien tavoitteiden kanssa. Liikennehankkeiden osalta seutustrategiassa painottuvat Turun tunnin junan rakentaminen, Raision ja Naantalin välisen raideyhteyden sähköistäminen, E18-tien parannushankkeet Raisiossa ja Naantalissa sekä Turun lentoaseman toiminnan kehittäminen. Koska paikallisjunaliikenne on useaa kuntayhtymän kuntaa koskettava asia, voisi liikennöinnin aloittamisen edistäminen kuulua myös kuntayhtymän toimenpiteisiin.

Strategian kolmas kokonaisuus korkea osaaminen ja työvoiman saatavuus edellyttää seudun ja maakunnan yhteistä edunvalvontaa. Erityisesti työvoimapula-alojen aloituspaikkamääriin vaikuttaminen sekä tarvittaessa uudet koulutusvastuut ovat muun muassa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta tärkeitä. Tässä työssä on hyvä tehdä yhteistyötä Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian kanssa. Korkean osaamisen ja työvoiman saatavuuden tavoitteessa tulisi näkyä myös TKI-toiminnan kehittäminen, ellei tätä rooliteta Business Turun hoidettavaksi.

Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi tulisi kokonaisten perheiden tarpeet huomioida seudullisella yhteistyöllä. Yksi konkreettinen aihio voisi olla yhteinen englanninkielinen lukio. Maan hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisen.

Vaikuttava seutuyhteistyö -tavoitteessa yhtenä seutuyhteistyön periaatteena tulisi olla toiminnan tietoperusteisuus. Avoin ja vahvasti tietoon perustuva päätöksenteko osaltaan rakentaa kuntien välistä luottamusta ja seutuyhteistyön vaikuttavuutta.

Strategialuonnoksessa on mainittu myös koko Varsinais-Suomelle tärkeä Itämeren suojelu. Itämeren ja etenkin Saaristomeren suojelua on enenevissä määrin tärkeää tehdä yhteistyössä kuntien kanssa. Saaristomeren tervehtymisen eteen tehtävät toimet tuovat merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi saaristomatkailulle, ruuantuotannolle sekä kestävien ratkaisujen pilotointiin ja vientiin. Saaristomeren heikon tilanteen korjaaminen on yhteisen valuma-alueen vuoksi kaikkien kuntayhtymän kuntien asia. Vaikuttavimmat hankkeet tehdään usean kunnan yhteistyönä.

Seutustrategian toteutumisen seurannan mittarit muodostuvat varsin eritasoisista indikaattoreista, joista osa kohdistuu strategian tavoitteisiin yleisellä tasolla ja osa mittaa strategian toimenpiteiden toteutumista. Kaupunkiseudun yleistä kehitystä kuvaavat mittarit ovat tarpeellisia tilannekuvan luomista ja toiminnan tavoitteiden kohdentamista varten. Ne eivät kuitenkaan suoraan kuvaa seutuorganisaation tavoitteiden toteutumista tai toiminnan vaikuttavuutta, sillä alueen yleiseen kehittymiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tämän vuoksi seurannassa tulee erottaa kaupunkiseudun kehityksen tilannekuvaseuranta ja strategian toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Strategian toteutumisen seurannassa toimivat parhaiten laadulliset mittarit, joilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia seudun kehitykseen. Kaupunkiseudun tilannekuvan puolestaan tulee perustua tilastollisiin indikaattoreihin, joiden kautta nähdään seudun kehityksen suunta ja voidaan arvioida toiminnan painopisteitä tulevaisuudessa.

Seutustrategian toteutumisen seurannassa yhteistyökumppanina voisi mainita Varsinais-Suomen liiton ja Lounaistiedon. Lounaistiedon tilastoseurantaa on mahdollista hyödyntää Turun kaupunkiseudun seurannassa ja myös konkreettisena seuranta-alustana kesällä tehdyn esimerkkitoteutuksen mukaisesti: https://www.lounaistieto.fi/kaupunkiseudun-tilastoseuranta/.

Yhteenvetona Varsinais-Suomen liitto toteaa, että esille nostetut tavoitteet ovat tärkeitä seutuyhteistyön teemoja. Ne ovat hyvin linjassa maakunnan muiden strategioiden ja tavoitteiden kanssa. Laaja-alainen ja konkreettinen yhteistyö näiden tavoitteiden eteenpäin viemisessä on välttämätöntä ja luo pohjaa Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun kehittymiselle. Varsinais-Suomen liitto on mielellään mukana yhteisten tavoitteiden edistämisessä ja toimeenpanossa.

Päätös

Mari Mikkola ja Juhani Pilpola ilmoittivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen jäseniä) eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Ehdotus hyväksyttiin.

_____

Tiedoksi

Lausunnot toimitetaan: jukka.vornanen@turunseutu.fi.