Maankäyttöjaosto, kokous 20.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 96 Lausunto Eolus Finland Oy:n merituulihanke Wellamon YVA-ohjelmasta

VSLDno-2023-579

Valmistelija

  • Timo Juvonen, erikoissuunnittelija, timo.juvonen@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Eolus Finland Oy:n merituulihanke Wellamon YVA-ohjelmasta 23.11.2023 mennessä. 

YVA-menettely 

Wellamo-merituulivoimahankkeeseen on YVA-lain liitteen 1 mukaan sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Tämän ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) tärkein tehtävä on kuvata, miten hankkeen vaikutuksia on tarkoitus arvioida ja mitä selvityksiä hankealueelle laaditaan vaikutusten arvioimiseksi. YVA-ohjelmassa esitetään lisäksi kuvaus hankealueen nykytilasta ja esitellään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat toteutusvaihtoehdot. Arviointityön tulokset esitetään YVA-selostuksessa, joka julkaistaan selvitystyön ollessa valmis arviolta loppuvuodenvaihteessa 2024–2025. 

Hankkeessa on myös käynnistetty Espoon sopimuksen mukainen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointi. 

Wellamo-merituulihanke 

Eolus Finland Oy suunnittelee Wellamo-merituulivoimahanketta Selkämerelle, Satakunnan ja Varsinais-Suomen pohjoisimpien osien edustalle, noin 90 kilometrin etäisyydelle Suomen rannikosta. Noin 1 000 neliökilometrin laajuinen tuotantoalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä. Etäisyyttä Ruotsin rannikolle on noin 110 kilometriä ja Ruotsin talousvyöhykkeen rajaan noin kolme kilometriä. 

Hankkeessa on suunniteltu rakennettavaksi 70–100 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 15–30 MW ja niiden tuottama energiamäärä vuodessa on noin 8–9 TWh. Voimaloiden tavoiteltu kokonaiskapasiteetti on noin 2 000 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 360 metriä ja voimalat on ensisijaisesti suunniteltu rakennettaviksi kelluville perustuksille. Tuulivoimaloiden lisäksi merialueelle rakennetaan voimaloiden väliset kaapelit, tarvittava määrä merisähköasemia sekä tuotantoalueelta rantaan tulevat merikaapelit. 

YVA-menettelyssä tarkastellaan tuulivoimaloiden osalta kahta eri sijoitteluvaihtoehtoa (VE1 ja VE2). 

Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan seitsemää eri reittivaihtoehtoa (VEA-VEE) merikaapelien sijoittumiselle sekä neljää eri maalle sijoittuvien voimajohtojen toteutusvaihtoehtoa (WeA-WeD). Hankkeen voimajohtoreittivaihtoehtoja sijoittuu Porin kaupungin, Ulvilan kaupungin, Eurajoen kunnan, Rauman kaupungin ja Pyhärannan kunnan alueille. 

Merituulivoimala-alueen toteuttamisvaihtoehdot 

  • Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. 
  • Vaihtoehto VE1: Enintään 100 tuulivoimalaa. Voimalat sijoittuvat noin 1 000 km2 laajuiselle alueelle. 
  • Vaihtoehto VE2: Enintään 70 tuulivoimalaa. Voimalat sijoittuvat noin 1 000 km2 laajuiselle alueelle. 

Merikaapelivaihtoehdot 

  • VEA: Noin 90 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle 
  • VEBP: Noin 85 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle 
  • VEBE: Noin 80 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle 
  • VEC: Noin 90 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle 
  • VEDP: Noin 94 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Eurajoen Pihlauksenmaalle 
  • VEDE: Noin 94 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Eurajoen Pujonkulmaan 
  • VEE: Noin 88 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Pyhärannan Rihtniemeen 

Liitteenä kuva, jossa toteuttamisvaihtoehdot kuvattu merialuesuunnitelman kartalla (Vaihtoehdot merialuesuunnitelmakartalla). 

Sähkönsiirtovaihtoehdot mantereella 

  • WeA: Noin 40 km pitkä ilmajohto Tahkoluodon Meri-Porin sähköasemalta Ulvilan sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa 
  • WeB: Noin 26 km pitkä ilmajohto Eurajoen Pihlauksenmaalta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.  
  • WeC: Noin 21 km pitkä ilmajohto Eurajoen Pujonkulmasta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti. 
  • WeD: Noin 28–34 km pitkä ilmajohto Pyhärannan Rihtniemestä Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti. 

Sähkönsiirron vaihtoehto WeD kulkee Rihtniemennokassa kahta vaihtoehtoista reittiä, joista pohjoisempi linjaus menee virkistysalueen (V) läpi ohjeelliselle ulkoilureitille (v). Eteläinen linjaus alkaa Rihtniemi – Rauman tasavirta-asema -suurjännitelinjan (Z) mukaisesti erityistoimintojen alueen (en) kautta ohjeelliselle ulkoilureitille. Rihtniemen alue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osa-alueittain vyöhyketunnuksilla 1 ja 5 sekä virkistysalueita lukuun ottamatta maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Suomelan kohdalla WeD kulkee vesijohdon (V) ja yhdystien yli. 

Kaikissa mantereen sähkönsiirtovaihtoehdoissa tarkastellaan myös mahdollisuutta toteuttaa osa voimajohdosta maakaapelina. 

Liitteenä

  • Kuva siirtovaihtoehtojen sijoittumisesta suhteessa Varsinais-Suomen maakuntakaavaan (Mantereen sähkönsiirto VS). 
  • Pohjanlahdelle kohdistuvasta merituulivoimapaineesta on merialuesuunnittelussa tehty havainnekuva tällä hetkellä tiedossa olevista merituulivoimahankkeista (Merituulivoima Pohjanlahdella). 

Ehdotus

Esittelijä

  • Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Eolus Finland Oy:n merituulihanke Wellamon YVA-ohjelma on laaja ja siinä on arvioitavana myös kokonaisuuden kannata hyvin keskeinen ja tärkeä energian siirron meri- ja mannervaihtoehtojen tarkastelu. 

Merituulivoimahankkeiden mahdollisuus kytkeytyä valtakunnan sähköverkkoon tuleekin suunnitella ja ratkaista hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta useiden merituulivoimahankkeiden keskinäinen vertailu olisi mahdollista.  

YVA-ohjelmassa on tunnistettu, että osa Wellamon tuotantoalueesta on Suomen merialuesuunnitelmassa 2030 merkitty energiantuotannon alueeksi. Hankealueelle sijoittuu seitsemän merenkulun aluetta, jotka risteävät alustavien merikaapelikäytävien kanssa. Suurelle osalle alustavien merikaapelikäytävien linjausta on merkitty kalastuksen alueita.  

Varsinainen tuotantoalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä eikä siten kuulu kaavoitettuihin alueisiin. Sen sijaan keskeinen osa merikaapeleista sekä sähkönsiirto maa-alueilla ovat niin maakuntakaavoituksen kuin kuntakaavoituksen suunnittelun ja ohjauksen piirissä. YVA-ohjelmassa on tunnistettu hankkeeseen kohdentuvat kaavoitusratkaisut. 

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita kansallisia selvitys- ja tutkimushankkeita (YM) merituulivoiman osalta lisätiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi. Lisäksi tutkitaan talousvyöhykkeelle sijoittuvan merituulivoiman lainsäädäntöpohjan uudistamista (TEM). 

Suomen merialuesuunnittelussa on käynnistymässä toinen suunnittelukierros, ja se kohdistuu erityisesti merituulivoiman nopeasti kasvaneeseen suunnittelupaineeseen. 

Varsinais-Suomen liitto pitää vaikutusten arviointia hyvin keskeisenä osana ja odottaa nyt käynnistyneen YVA-ohjelman tuloksia, joka julkaistaan YVA-selostuksessa vuodenvaihteessa 2024–2025. 

 

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.