Maankäyttöjaosto, kokous 20.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 95 Lausunto aurinkovoimalan suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan vireille tulemisesta Koski Tl:ssä 

VSLDno-2023-606

Valmistelija

  • Kristina Karppi, erikoissuunnittelija, kristina.karppi@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Ilmatar Solar Development Oy on laittanut vireille suunnittelutarveratkaisu- sekä rakennuslupahakemukset koskien aurinkovoimalan rakentamista Verhonkulmaan KoskI Tl:ssä. Koski Tl:n rakennusvalvonta pyytää lausuntoa 30.11.2023 mennessä. Suunnittelutarveratkaisua haetaan, sillä Verhonkulman aurinkovoimalan hankealueella ei ole voimassa olevaia yleis- tai asemakaavoja. 

Aurinkovoimalan hankealue sijaitsee Koski Tl:n taajamakeskuksesta noin 5 km luoteeseen Verhonkulmassa. Se koostuu neljästä osa-alueesta, joiden laajuus on yhteensä noin 80 hehtaaria.  

Hanke sijoittuu pääosin pelloille. Metsää on hankealueella vain 1,6 ha. Paneelirakenteiden tarkemmista ominaisuuksista ja mitoista ei vielä esitellä tietoja, asettelun luonnos kylläkin layout-teemakarttaliitteenä. Hankealuetta ei alustavasti suunnitella aidattavan. Perustamistapaa on pohdittu melko järeäksi joko teräsputkipaaluille tai teräsbetonipaaluille. Lisäksi paneelistoille joudutaan mahdollisesti tekemään yhtenäinen tukikehikko alueen pehmeimmillä osilla. Tukikehikko perustetaan kovaan pohjaan saakka iskettävien tukipaalujen varaan. Hankkeen elinkaareksi arvioidaan 30 vuotta, jonka jälkeen alue voidaan hakijan mukaan palauttaa maatalouskäyttöön. 

Hankealueen ympäristössä on asuin- ja lomarakennuksia: voimalan välittömässä läheisyydessä 10 asuinrakennusta ja kilometrin säteellä yhteensä 45 kiinteistöä. Niistä 39 on vakituisia asuinrakennuksia ja 6 loma-asuntoja. Aurinkovoimala tulee näkymään lähimpiin rakennuksiin sekä alueen läpi kulkevalle valtatie 10:lle.  

Hankealueen pohjois-, itä- ja eteläpuolelta kiertää kulttuurihistoriallisesti arvokas Hämeen härkätie. Se on lähimmillään alle 2 km:n etäisyydellä hankealueesta, Härkätien kulttuurimaisema puolestaan alle 1,5 km:n etäisyydellä. 

V-S ELY-keskus ei ole edellyttänyt hankkeelta ympäristövaikutusten arvioimisen menettelyä sen suunniteltuun alaan ja arvioituihin vaikutuksiin viitaten.  

Aurinkovoimalan hankealueesta noin 2,5 km luoteeseen maakuntakaavassa on Verhonkulman tuulivoima-alue. Tuulivoimaloiden alue on osittain Marttilan kunnan puolella, ja sille on tehty Verhonkylän tuulivoimanosayleiskaava vuonna 2016. Kuuden tuulivoimalan puisto aloitti toimintansa 2020.  

Asia esitellään jaoston kokouksessa. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi

Hankealue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, ja sitä koskee seuraava suunnittelumääräys: ”Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.” Hankealueella on maakuntakaavassa myös suurjännitelinja ja sen koilliskulmassa lisäksi ohjeellisen ulkoilureitin linjaus Koski Tl:n taajamakeskustasta Hevonlinnan virkistys- ja suojelualueelle. Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Kaikkiaan hankealueen asemoituminen maakuntakaavayhdistelmään on kuvattu ympäristöselvityksessä mallikkaasti ja etäisyyspuskureita hyödyntäen. 

Maakuntakaavan näkökulmasta olennaisin kysymys on se, noudattaako hanke maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden suunnittelumääräystä: haittaako hanke alueen pääasiallista käyttötarkoitusta eli maa- ja metsätaloutta ja onko maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioitu riittävästi suunnitelmissa? Kysymys erityislainsäädännön ohjauksesta on myös mielenkiintoinen. 

Hankkeen vaikutuksista maa- ja metsätalouteen 

Vastaus ensimmäiseen maakuntakaavalliseen kysymykseen on, että kyllä, aurinkovoimala haittaa maa- ja metsätaloutta. Miten suuri haitta on ja onko se suunnittelumääräyksen mukaisesti ”kohtuuton”, on tulkintakysymys. Voimalan alueella ei voi viljellä maata eikä kasvattaa metsää rakentamisen ja tuotannon eli yhteensä noin 30 vuoden aikana. Tätä Verhonkulman voimalaa ei ole suunniteltu nk. maatalouden ja energiantuotannon yhteistoimintaan, englanniksi niin kutsuttuna agro pv -toteutuksena. Yhteistoiminta edellyttäisi maatalouden huomioimista alusta pitäen koskien mm paneelityyppejä, niiden asemointia ja yhteistuotantoalueille soveltuvia kasveja hoitotapoineen. Suomessa yhteistoiminta-alueita ei toistaiseksi ole, joitakin ensimmäisiä pilotteja vasta vireillä. Ilmastomme saattaa olla niille varjostusvaikutuksineen kuitenkin haastavan pohjoinen.  

Verhonkulman aurinkovoimalan hakemusaineistoissa todetaan, että maanviljelys voi jatkua voimalahankkeen elinkaaren eli noin 30 vuoden jälkeen. Paneeleiden perustamistapa joko teräs- tai teräsbetonipaaluin sekä kehikolla on melko järeä, vaikkakaan tarkempaa kuvausta aineistossa ei vielä ole. Maanviljelyyn palaamisen kannalta olennaista on, mitä paneelien ohella perustamisrakenteille, maakaapeleille, huoltoteille ja mahdollisille ojille tapahtuu toiminnan jälkeen ja mikä taho vastaa rakennelmien kaikkien osien poistamisesta ja alueen palauttamisesta pelloiksi. Toivottavaa olisi, että hanketoimijan vastuu kirjattaisiin selvästi asiakirjoihin tältä osin. Palauttaminen vaatinee myös melko mittavia maanrakennustöitä, jotka lisäävät osaltaan paitsi hankkeen kustannuksia niin myös sen ilmastovaikutuksia. 

Ympäristö- ja maisemanäkökohtien huomioimisesta hakemusaineistossa 

Hankkeen ympäristöselvitys on periaatteessa kattava ja johdonmukainen. Siinä on kuitenkin myös merkittäviä puutteita, joiden vuoksi on vaikea arvioida toista maakuntakaavallista kysymystä eli sitä, onko maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioitu riittävästi: 

Hankeaineiston keskeinen puute on se, että aurinkopaneelirakenteiden ja niiden perustusten sekä muiden oheisrakenteiden mitoista ja asemoinnista ei ole kyllin tarkkaa tietoa. Näin ollen ympäristö- ja maisemanäkökohtien huomioimisen tasoa on haastava arvioida. Ympäristöselvityksessä ja havainnekuvissa viitataan mataliin rakennelmiin, mutta tyyppipaneelin ja -ryhmän poikkileikkaus suuntaa antavinekin mittoineen sekä tarkempi asemapiirros olisi havainnollistanut asiaa selvemmin. Useimmiten paneelirakennelma on noin 3-5 metrin korkuinen ja kymmeniä metrejä pitkä. Merkitystä on myös sillä, miten tiheästi paneelirivistöt on aseteltu eli miten leveät välit jätetään. Havainnekuvien perusteella asettelu vaikuttaisi melko väljältä. Voimala-aluetta ei ole suunniteltu aidattavan, mutta tämä sinänsä hyvä ajatus karsiutunee tarkemmassa suunnittelussa ilkivalta- ja paloturvallisuussyistä. Pelastuslaitosten paloturvallisuusohjeessa aurinkosähköjärjestelmille näin suositellaan. Aidat puuttuvat myös havainnekuvista, vaikka ne saatetaan joutua lisäämään ja tulevat muuttamaan näkymää. Aidat vaativat myös omat perustuksensa. Havainnekuvissa ei ole kerrottu, miltä korkeudelta ne on otettu; kuvien korkeus vaikuttaa ihmissilmiä korkeammalta eli paneelien koettu koko tieltä käsin on todennäköisesti hieman suurempi. 

Paneelirakennelmien tarkemmat mitat ja täsmällisemmät havainnekuvat olisivat olennaisia muiden muassa maisemavaikutusten arvioimiseksi erityisesti alueella asuvien ja toimivien kannalta – samalla se olisi myös asianmukaista vuorovaikutusta heidän suuntaansa. Vaikka hankealueen välittömässä läheisyydessä ei olekaan maisemallisesti tai kulttuurisesti arvokkaita alueita tai kohteita – Hämeen härkätie kulttuurimaisemineen noin kahden kilometrin päässä kylläkin -, niin silti maatalousmaiseman muuttuminen aurinkovoimalan teolliseksi kentäksi on valtava muutos paikallisesti alueen asukkaille ja muille siellä toimiville. Hankealueella ja sen rajalla on yhteensä 10 asuinrakennusta. Kilometrin säteellä voimalasta on yhteensä 39 vakituista asuinrakennusta, 6 vapaa-ajan asuinrakennusta sekä 3 toimitilaa ympäristöselvityksen mukaan. Suojaetäisyyksiä ei layoutin mukaan vaikuttaisi olevan niihin 10 kiinteistöön, jotka ovat hankealueen välittömässä läheisyydessä. Edelleen mahdollisesta maisemoinnista puhutaan ympäristöselvityksessä passiivissa ”voidaan tarvittaessa maisemoida” ja vain siinä määrin, ettei kasvillisuus varjosta paneeleja. Lähimpien kiinteistöjen näkökulmista olisi toivottavaa, että suunnittelussa määriteltäisiin suojaetäisyys asutukseen ja että hankeyhtiö vastaisi maisemoimisesta asuinrakennusten näkymäsuunnista, kuten joissakin muissa verrokkihankkeissa.  

Ilmastovaikutusten arviointi on puutteellinen hankkeen ympäristöselvityksessä. Vaikutukset on arvioitu karkeasti sanallisesti vain aurinkovoimalan rakentamisen, tuotannon ja purkuvaiheen aikaisten khk-päästöjen kannalta. Vaikutukset tulisi arvioida kuitenkin koko elinkaaren ajalta ja selvästi myös kaikki voimalan oheisrakenteet, kuten perustukset, huoltotiet, maakaapelit, muuntamorakennelmat, aidat, voimajohdot jne. mukaan lukien. Selvityksessä ei ole huomioitu lainkaan energia-, vesi- ja kemikaali-intensiivistä paneelien tuotantovaihetta pääosin Kiinassa. Kiertotalouteen elinkaaren loppupäässä viitataan siten, että paneelirakenteet voidaan kierrättää. Kierrättämisen markkinat ja kannattavuus ovat kuitenkin vasta kehittymässä. Hankkeen elinkaaren ilmastovaikutuksista tulisi tehdä infrahankkeiden tarkempi päästölaskelma kaikki hankkeeseen kuuluvat osat ja elinkaaren vaiheet mukaan lukien. Perustamistavan ja myös perustusrakenteiden poiston myötä elinkaaren khk-päästöt oletettavasti nousevat. 

Edelleen aurinkovoiman sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä verrataan yhtäällä (2.2) kokonaan fossiiliseen tuotantoon, kun kotimainen sähköntuotanto on jo tällä hetkellä liki 90 prosenttisesti hiilineutraalia. Toisaalla selvityksessä (8.3.5) on tehty laskelma, jossa aurinkovoiman tuotannon aikaisia khk-päästöjä verrataan vuosien 2019-2021 kotimaisen sähköntuotannon khk-päästöjen keskiarvoon. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi vuosien 2022-2023 aikana, kun Olkiluoto 3 on otettu käyttöön ja tuulivoimatuotanto on kasvanut nopeasti. Laskelmat tulisikin tehdä ajantasaisten vertailuarvojen valossa, ja aurinkovoiman päästökerroin tuotannon ajalta on joka tapauksessa vain 0. Kaikkiaan aurinkovoimala ei siis niinkään enää korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä kuin enimmillään vain noin 10% osalta. Aurinkovoima pikemminkin lisää absoluuttisesti uusiutuvaa sähköntuotantoa ja sen elinkaaren khk-päästöjä. Tämä tulisi tuoda ympäristöselvityksessä selvästi ilmi. 

Myönteistä hankeasiakirjojen ilmastonäkökohdissa on se, että hankkeen vaikutuksia puuston ja maaperän hiilen varastoihin ja nieluihin on eritelty, ja että rakennustapaa kuvattaessa on kerrottu pyrittävän sekä massatasapainoon että hulevesien hallittuun ohjaamiseen, joskin suunnitelmat tarkentuvat vasta myöhemmin. 

Maakuntakaavallisena asiana lisäksi ohjeellisen ulkoilureitin linjaus on aina suuntaa antava. Alustavan aluesuunnitelman perusteella (ympäristöselvityksen kuva 2-1) vaikuttaisi siltä, että hanke ei vaikuttaisi reitin linjaukseen – reitiltä näkyviin maisemiin kylläkin.  Havainnekuvissa hankerajaus on puolestaan hieman toisenlainen, ja sen mukaan isomman hankealueen koilliskulma katkaisisi ulkoilureitin. Yhtä kaikki tarkentuvassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, että ohjeellisen ulkoilureitin linjaus mahdollistuu myös aurinkovoimala-alue kiertäen.  

Erityislainsäädännöstä ja normiohjauksesta laajemmin teollisessa aurinkovoimatuotannossa 

Teolliselle aurinkovoimatuotannolle ei toistaiseksi ole olemassa selkeää ja yhdenmukaista normiohjausta Suomessa. Toimijakenttä odottaa etenkin ympäristöministeriön tekeillä olevaa aurinkovoimaopasta, joka valmistunee loppukeväästä 2024.  

Hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu teollisen aurinkovoiman sijoittamisesta siten (s. 139), että ”Aurinkovoimarakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan.” 

Lisäksi uusiutuvan energian direktiivin (RED III) päivitys hyväksyttiin syksyllä EU:n parlamentissa ja neuvostossa, ja sen lopullinen, voimaan tuleva teksti julkaistiin lokakuussa. Uusiutuvan energian direktiivin artiklan 15c mukaan jo rakennettu tai muutoin keinotekoinen ympäristö on etusijainen uusiutuvan energiatuotannon sijoittamisessa nk nopean kehittämisen alueille (15c/1/a/i): ”asetetaan etusijalle keinotekoiset ja rakennetut pinnat, kuten rakennusten katot ja julkisivut, liikenneinfrastruktuuri ja sen välitön ympäristö, paikoitusalueet, maatilat, jätteen sijoituspaikat, teollisuusalueet, kaivokset, keinotekoiset sisävesialueet, järvet tai tekoaltaat ja tarvittaessa yhdyskuntajätevesien käsittelylaitokset sekä pilaantuneet maa-alueet, joita ei voida käyttää maataloudessa”. 

Vaikka uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen ohjataan sekä Suomen hallitusohjelmassa että EU:ssa mm vihreän siirtymän Green Deal -kokonaisuudessa, on energiatuotannon alueelliselle sijoittamiselle kuitenkin jo nyt linjattu myös rajauksia. Ne tulevat tarkentamaan sijoittamisen reunaehtoja todennäköisesti huomattavasti lähivuosien aikana, kun esimerkiksi uusiutuvan energian direktiiviä toimeenpannaan kansallisesti. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita on pohdittu vähemmän sopiviksi peltojen osalta myös elintarvikehuollon ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen takia: ilmastonmuutoksen edetessä maanviljelylle suotuisat alueet siirtyvät hiljalleen pohjoisemmaksi koko Euroopan tasolla. Elintarvikehuollon näkökulmasta onkin ristiriitaista muuttaa Lounais-Suomen hyvätuottoisia peltomaita energiantuotantoon.  

Yhteenveto 

Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto pitää esitettyä aurinkovoimalan hakemusaineistoa ja sen ympäristöselvitystä liian yleispiirteisenä ja puutteellisena ja esittää niiden tarkentamista.  Tarkentuvassa suunnittelussa tulee selvittää suojavyöhykkeitä ja niiden maisemointia suhteessa asutukseen sekä eritellä hankkeen ilmasto- ja maisemavaikutukset tarkemmin. Yhtenä toteutusvaihtoehtona voidaan tutkia myös samanaikaisen maanviljelyn mahdollistavia agro pv -ratkaisuja. Vuorovaikutuksessa tulee esittää tarkempia lähtötietoja ja havainnekuvia voimalahankkeen rakenteiden ominaisuuksista. Lisäksi jaosto kannustaa huomioimaan hallitusohjelmaa sekä ennakoimaan tulevaa EU-ohjausta aurinkovoiman sijoittamisesta ja hakemaan voimalalle sijainti muualta kuin maa- ja metsätalousalueilta. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.