Perustelut
Euroopan komissio on 28.8. antanut esityksensä vuoden 2024 kalastuskiintiöistä. Itämerellä kiintiöitä ehdotettiin ainoastaan kolmelle kymmenestä kalakannasta. Komissio on ehdottanut Itämeren keskisen silakan ja Pohjanlahden silakan kantojen kohdennetun kalastuksen lopettamista ja turskakantojen, läntisen silakan ja lohen kohdennetun kalastuksen kiellon jatkamista lähes koko Itämeren pääaltaassa.
Euroopan maatalous- ja kalastusneuvostossa jäsenmaiden ministerit päättävät kaupallisen kalastuksen enimmäismääristä 23.–24.10.2023. Tätä ennen Itämeren jäsenvaltiot ja komissio neuvottelevat asiasta. Suomi muodostaa kantansa valtioneuvoston E-kirjeen pohjalta eduskunnassa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan kannanoton:
Euroopan komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksiksi vuodeksi 2024 vaikuttaa merkittävästi Suomen kalastuselinkeinoon. Komissio ehdottaa käytännössä silakan kalastuksen lopettamista ensi vuonna ja lohen kalastuksen rajoittamista. Komission pyytämät lisäselvitykset mahdollistaisivat silakan kalastuksen vain niissä tapauksissa, joissa silakka on tahatonta saalista esimerkiksi kilohailin sivusaaliina.
Esitetyssä laajuudessaan esitys uhkaa suomalaisen kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja jalostusyritysten toimintaa raaka-ainepulan vuoksi. Silakan osuus Suomen koko merialueen saaliista on noin 80 prosenttia. Neljännes saaliista päätyy elintarvikkeeksi tuoreena tai pakasteena ja loppuosa pääosin jalosteeksi kalajauhoksi tai rehuksi. Kalajauhoa käytetään kalankasvatuslaitoksilla kotimaassa sekä Virossa ja Tanskassa. Suomen kalajauhotehtaat sijaitsevat Varsinais-Suomen Kasnäsissä ja Pohjanmaalla Kaskisissa.
Komissio kertoo nojaavansa esityksessään tutkijoiden arvioon silakkakannan koon kehityksestä ja sen vuoksi ehdottaa kohdennetun kalastuksen kieltämistä. Kansainvälisen merentutkimuslaitoksen, ICES, antamassa tieteellisessä neuvossa suositellaankin kiintiöihin poikkeuksellisen merkittäviä 20–50 % leikkauksia. Komission ehdotus ei kuitenkaan pohjaudu tieteelliseen arvioon ja suosituksiin, vaan on tätä selkeästi kireämpi esittäessään kalastuksen kieltämistä vuodeksi.
Maakuntahallitus pitää esitystä perusteettoman kovana kalastuselinkeinolle ja vaatii esityksen korjaamista. Kalakantojen kiintiöiden tulee perustua tieteelliseen tietoon sekä huomioida sosio-ekonomiset vaikutukset. Elinkeinon jatkuvuuden näkökulmasta päätösten tulee olla ennustettavia ja esitettyjen muutosten hallittavissa olevia. Päätöksenteossa tulee huomioida myös kaikkein uusimmat tiedot muun muassa silakan parantuneesta kunnosta.
Kielto koskettaa yli 300 kaupallista kalastajaa ja jalostusyrityksiä, jotka työllistävät 100 henkilöä vuodessa. Taloudellinen menetys yrityksille ja yrittäjille on arvion mukaan 70 miljoonaa euroa. Jos elinkeinonharjoittajien määrä romahtaa kiellon aikana pysyvästi, vaikuttaa se myös Itämereen sen ekologista tilaa heikentävästi. Kalastus on todettu tehokkaimmaksi keinoksi poistaa ravinteita vesistöistä. Suomessa ammattikalastuksen avulla poistetaan vuosittain noin 25 % ihmisen mereen aiheuttamasta fosforikuormasta ja 6 % typpikuormasta, joten toiminnalla on suora positiivinen vaikutus meriympäristön tilaan. Kalastusalueella, johon Saaristomeri kuuluu, ovat kalastuksen saaliit olleet noin 35 000 tonnia vuodessa. Tästä silakan ja kilohailin osuus on vastannut määrällisesti lähes koko saalista. Kotimaisen kalajauhon käyttö kalankasvatuslaitoksissa lisäksi tukee meren kestävää kiertotaloutta. Tuotuna kalajauho lisää meren rehevöitymistä entisestään.
Suomen tulee ottaa Euroopan maatalous- ja kalastusneuvostossa selkeä kanta komission ehdotuksen muuttamiseksi ja neuvotella yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa kohtuullisista kalastuskiintiöistä ICES:n tieteellisen neuvon mukaisesti.