Perustelut
Valtiovarainministeriö (VM) pyytää lausuntoa ehdotuksesta Suomen REPowerEU-rahoituksen käyttökohteiksi 15.9.2023 mennessä (VN/25455/2023). Lausunto annetaan liiton viraston lausuntona lausuntopyynnön lyhyen aikataulun vuoksi.
RePowerEu on EU:n suunnitelma nopeuttaa energiajärjestelmän vihreää siirtymää puhtaaseen, päästöttömään energiaan. Sen tavoitteena on keskeisesti venäläisestä fossiilisesta energiasta irtautuminen. Suunnitelman valmistelu aloitettiin maaliskuussa 2022, ja sitä koskeva asetus tuli voimaan helmikuussa 2023. RePowerEU-rahoitus on osa elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF). RePowerEU-suunnitelman tiivistelmänä on ”kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa Euroopalle”. Toimia ovat energiantoimitusten monipuolistaminen, kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen, energiansäästö sekä investoinnit uusiutuvaan energiaan. RePowerEU-varoja on kaikkiaan 20 mrd. euroa, ja ne katetaan pääosin innovaatiorahaston ja jäsenvaltioiden päästöoikeuksien myymisellä.
Suomen REPowerEU-luku (saanto) on 127 miljoonaa euroa. Luvun tulee sisältää sekä uudistuksia että investointeja, ja se tulee toimittaa komissioon elo-syyskuussa 2023. VM:n ehdottaa uudistukseksi vihreää siirtymää koskevan luvituksen sujuvoittamista. Investointikokonaisuuksia VM ehdottaa kaksi: puhtaan energian ja materiaalivirtojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä investoinnit puhtaaseen siirtymään. Investointikokonaisuuksien valintaan on vaikuttanut keskeisesti niiden määräaika valmistua jo vuoden 2026 puoliväliin mennessä sekä VM:n lähtökohta korvata jo aiemmin suunniteltua kansallista rahoitusta REPowerEU-rahoituksella. Olennaista on myös se, että REPowerEU-maksatukset perustuvat neuvostossa hyväksyttyjen tarkkojen tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamiseen. Mikäli jäsenvaltio ei saavuta tavoitteita aikataulussa, se voi menettää osan tai koko jäljellä olevan rahoituksen. Jäsenvaltioiden ehdotusten tulee siis olla uskottavia ja toteutuskelpoisia nopealla aikataululla. Valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön valmistelema ehdotus Suomen RePowerEU-luvuksi kuvataan alla tiivistetysti. Liitteenä on myös VM:n muistio Suomen RePowerEu-ehdotuksesta kokonaisuudessaan.
Vihreän siirtymän luvitus (32 milj. euroa)
Uusiutuvan energian ja muiden vihreän siirtymän hankkeiden määrä on kasvanut voimakkaasti, osin RRF-rahoituksen ansiosta. Luvituksen vauhdittamiseksi lupaviranomaisille ja hallintotuomioistuimille on jo aiemmin osoitettu lisäresursseja sekä kansallisista että RRF-varoista. Suomen REPowerEU-luvussa kansallisesti rahoitettavaksi kaavailtu lisäresursointi on tarkoitus osin rahoittaa REPowerEU-rahoituksella.
REPowerEU-varoja käytettäisiin luvituksen sujuvoittamisen osalta ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palveluiden kehittämiseen, mm. viranomaisfuusion ja asiakasrajapinnan määrittelyyn, mahdollisuuksiin lisätä digitalisaatiota ja automaatiota, sujuvoittamista koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun ja sitä tukevien selvitysten laatimiseen, vuorovaikutuksen ja osallistamisen järjestämiseen, ympäristöllisten menettelyjen, rakenteiden ja prosessien määrittelyyn ja pilotointiin sekä ympäristölupaprosessien sujuvoittamistoimista aiheutuviin määräaikaisiin henkilöstö- ja muihin kuluihin.
Puhtaan energian ja materiaalivirtojen t&k ja pilotointi, tutkimuslaitosten suorarahoitus (40 milj. euroa)
Ministeriöiden virkavalmistelussa on katsottu, että nopea aikataulu ei mahdollista uusien, avoimesti kilpailtujen tki-rahoitushakujen järjestämistä. Niiden sijaan ehdotetaan suorarahoitusta kahdelle valtion tutkimuslaitokselle. REPowerEU-luvussa osoitetaan rahoitusta tutkimukseen, kehittämiseen ja pilotointiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (VTT) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämälle konsortiolle. Suunnitelman valmistelussa on arvioitu, että kyseiset tutkimusorganisaatiot pystyvät hankkeillaan parhaiten toteuttamaan Suomen REPowerEU-tavoitteita.
VTT:n on määrä toteuttaa toimia, jotka liittyvät sähkön varastointiin ja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuuteen ja teollisuuden vähähiilistämiseen sekä vedyntuotannon ja -talouden kehittämiseen. Syken johtaman konsortion on määrä toteuttaa tietoperustaisen päätöksenteon tukijärjestelmä eri tasoilla; kokonaisvaltainen näkemys fossiilisia polttoaineita korvaavan ja vihreää siirtymää edistävän puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista – myös tiekarttana vuoteen 2035. Konsortioon kuuluvat Syken lisäksi GTK ja VTT.
Puhtaan siirtymän investoinnit (55 milj. euroa)
Varsinaisten investointien osalta RePowerEU-lisärahoitus voi kohdistua ohjelman kriteereiden mukaisesti esim. energiainfrastruktuuri-investointeihin, uuden energiateknologian investointeihin, vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen, teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Komission kanssa käytävien keskustelujen perusteella tarkentuu, olisiko rahoitusta mahdollista kohdentaa myös keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Lisärahoitusta voitaisiin siten kohdentaa Suomen RRP:n (eli kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman) mukaisiin mahdollisimman toteutusvalmiisiin hankkeisiin.
Kaikkiin yllä mainittuihin toimenpiteisiin sisältyy merkittäviä aikatauluriskejä, sillä uudistukset ja investoinnit on saatava päätökseen kesäkuuhun 2026 mennessä. Riski on erityisen merkittävä suurissa investointihankkeissa. Suomen intresseissä on pyrkiä kuvaamaan investoinnin tavoitteet joustavasti siten, että tavoitteet katsotaan toteutuneiksi siinäkin tapauksessa, että rahoitettuja hankkeita ei ole saatettu loppuun asti valmiiksi RRF-asetuksen edellyttämässä aikataulussa.
Lausunto
Varsinais-Suomen liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa VM:n ehdotuksesta Suomen REPowerEU-rahoituksen käyttökohteiksi:
Ehdotus Suomen RePowerEU-luvusta on jakosuhteiltaan ymmärrettävä. Valmistelussa on jouduttu huomioimaan rahoitusvälineen vaativat reunaehdot kireästä aikataulusta sekä sisältöjen ja hallinnoimisen tarkoista vaatimuksista. Mahdollista rahoitusaikaa on ainoastaan kesäkuuhun 2026 asti. Jos toimet eivät täytä välineen sisällöllisiä tai hallinnollisia ehtoja, voi komissio evätä osan rahoituksesta.
Kireä valmistelutilanne huomioidenkin ehdotusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen suuntaamisesta suoraan kahdelle valtion tutkimuslaitokselle pidetään ongelmallisena Varsinais-Suomen liitossa: varsin suuren, peräti 40 miljoonan t&k-rahoituksen osoittaminen ainoastaan VTT:lle ja Sykelle ilman avoimia hakuja, on toki osittain ymmärrettävää aikataulu- ja hallintorajoitusten takia. Samalla se on myös kyseenalaista muiden ansiokkaiden tutkimuslaitosten näkökulmista. Vaikka VTT ja Syke tekevätkin esimerkillistä tutkimus- ja kehitystyötä vihreän siirtymän energian ja materiaalivirtojen aiheissa, on koko maassa, myös Varsinais-Suomessa, lisäksi muita tasokkaita tutkimuslaitoksia, joiden vahvuuksiin kuuluu vihreän siirtymän energiateknologioiden ja materiaalikiertojen korkeatasoinen kehittäminen. Varsinais-Suomen liitto esittääkin, että ainakin osa tutkimus- ja kehitysvarojen 40 miljoonasta tulisi osoittaa avoimesti haettaviksi. Asiaa valmistelevat ministeriöt voisivat laatia tavanomaista kevyemmän ja nopeamman hakumenettelyn, jotta se ehdittäisiin toteuttaa tiukasta aikataulusta huolimatta.
Mikäli kevyemmätkään hakumenettelyt eivät ole mahdollisia, ehdotetaan Varsinais-Suomesta suoraan rahoitettavaksi Turun seudun vetytoimijoiden valmistelemaa vetypilottia ja siihen kytkeytyvää tutkimushanketta. Verkostossa ovat seudun korkeakoulut (Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, ammattikorkeakoulu Novia), yritykset, ja julkisen puolen toimijat, joilla on vetyyn liittyvää tutkimusta, koulutusta ja liiketoimintaa. Seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy koordinoi verkostoa sekä sen vetypilotti- ja tutkimushankkeen valmistelua. Pilotissa ja tutkimuksessa paneudutaan vetytalouden kehittymiseen useasta näkökulmasta: vedyn valmistus, jatkojalosteet, varastointi, kuljetus, turvallisuus sekä sivuvirtoina syntyvän hapen ja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet. Hankkeessa tähdätään sekä tämänhetkisiin vetyjalosteisiin (ammoniakki ja polttoaineet erityisesti raskaaseen meriliikenteeseen) että pidemmän aikajänteen jalosteisiin, kuten kemikaaleihin, muoviteollisuuden monomeereihin ja muihin kompleksisiin hiilivetyihin, jotka vielä vaativat osaamisen ja teknologioiden kehittämistä. Pilottilaitos sijoittuisi todennäköisesti suunnitteilla olevan Green North Energyn -yhtiön vedyn- ja ammoniakintuotantolaitoksen välittömään läheisyyteen Naantalissa tai muuhun vihreän siirtymän teollisuuden kannalta synergiseen sijaintiin seudulla.
Vihreän siirtymän luvituksen kehittäminen (ehdotuksessa 32 milj. euroa) on kaikkien osallisten kannalta toivottavaa ja tarpeen yleisesti ottaen. Silti kysyä voi myös, onko tarkoituksenmukaista käyttää merkittäviä RePowerEU-lisävaroja juuri tähän, kun luvituksen sujuvoittamista tulisi edistää muutenkin valtion lupahallinnon tavanomaisena, sisäisenä kehittämisenä perusbudjetin turvin, ja asiaan oli allokoitu jo sekä kansallisia että RRF-varoja. Edelleen VM:n ehdotuksessa uudistamisen sisällöistä painottuvat digitaaliset järjestelmät, joskin henkilöstöpanokset mainitaan myös määräaikaisina lisäyksinä ELY-keskuksiin. Henkilöstöresurssien johdonmukainen ja pysyvä vahvistaminen olisi olennainen osa-alue, johon tulisi panostaa pitkäjänteisesti resurssien salliessa: lupakäsittely vaatii korkeatasoista, akateemista osaamista ja monipuolista sumeaa logiikkaa, jota parhainkaan järjestelmä tai tekoälysovellus ei voi korvata kokonaan. Kentällä alkaa myös olla pula esimerkiksi osaavista biologeista investointien ympäristövaikutusten arvioimisessa, joten panostuksia vaadittaisiin todennäköisesti myös ympäristötieteiden koulutukseen. Luvituksen sujuvoittaminen on myös kokonaisuudessaan niin vaativaa ja hidasta kehittämistä, että tässäkin kokonaisuudessa riskinä on määräajan ylittyminen, joskin uudistusten osittaminen todennettaviksi osahankkeiksi on helpompaa kuin investointien puolella.
Vihreän siirtymän investointien tukemisen osalta (55 miljoonaa euroa) suuri riski on rahoitusvälineen kireä aikataulu, kuten ehdotuksessa todetaan. Useimpien vihreän siirtymän teknologioiden kehitys- ja investointiprosessit ovat huomattavasti pidempiä kuin kolme vuotta, tuulivoimassa ja siirtoverkoissa esimerkiksi noin kymmenen vuotta ja vetytaloudessa vielä enemmän. Varsinais-Suomen liitossa kannatetaankin ehdotuksen neuvotteluesitystä siitä, että tukikelpoisiksi tulisi hyväksyä myös vain osittaiset kehitys- ja investointiprosessit eli sellaiset, jotka ovat edenneet todennettavan pitkälle kesäkuuhun 2026 mennessä. Muutoin riskinä on, että rahoitusvälineestä tuetaan jo vakiintunutta tai yksinkertaista ja nopeaa, markkinaehtoisestikin toteutuvaa energiateknologiaa. Nämä eivät välttämättä ole kuitenkaan parhaita mahdollisia teknologioita energiatehokkuuden tai kokonaiskestävyyden kannalta pitkällä tähtäimellä.
Edelleen Varsinais-Suomen liitossa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että RePowerEU-ohjelman käyttökohteiden tulee täyttää Ei merkittävää haittaa -periaatteen (DNSH) mukaiset kriteerit, joita sovelletaan kaikkiin EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF) hankkeisiin. Periaatteen mukaan käyttökohteet tulee arvioida kaksivaiheisesti, eivätkä ne saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään EU:n kuudesta ympäristötavoitteesta, jotka ovat 1. ilmastonmuutoksen hillintä, 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4. siirtyminen kiertotalouteen, 5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, 6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Rahoitusvälineestä vastaavien ministeriöiden toivotaan olevan erityisen huolellisia siinä, DNSH-arviointien tulkitseminen olisi johdonmukaista: merkittävää haittaa ei saa syntyä tuettavista hankkeista, ja niitä mahdollisesti joudutaan siis myös karsimaan arviointien perusteella.
Esimerkiksi osa tämänhetkisistä teollisen mittakaavan aurinkovoiman hankkeista on sellaisia, ettei DNSH-kriteereiden voi tulkita täyttyvän etenkään, jos tätä varsin paljon tilaa vievää energiateknologiaa sijoitetaan metsämaalle. Hallitusohjelman puhtaan energian luvussa linjataan, että ”Aurinkovoiman rakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan.” Myös syksyllä EU:n parlamentissa käsiteltävissä energiatehokkuusdirektiivien uudistuksissa painotetaan sitä, että aurinkoenergian tuotanto tulee osoittaa jo rakennettuun tai muuten käytettyyn/keinotekoiseen ympäristöön metsien ja aktiivisessa viljelykäytössä olevien peltojen sijasta. Näin ollen myös RePowerEU-välineen varat olisi hyvä suunnata aurinkoenergian osalta ennen muuta rakennuksiin ja rakennelmiin integroitaviin hajautettuihin järjestelmiin rakennetussa ympäristössä mukaan lukien yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen infra. Teollisen mittakaavan osalta kohteita tulisi osoittaa lähinnä entisille turvetuotantoalueille, maa-ainesten ottoalueille tai sellaisille kitu- ja joutomaille, joilla ei ole edes ennallistamisen potentiaalia. Aurinkoenergiaan otetaan kantaa, koska se on yksi nopeimmin investoitavista energiamuodoista tällä hetkellä ja sikäli mahdollinen kohde kyseisille investointituille.
Ehdotus Suomen RePowerEU-luvun käyttökohteista on ymmärrettävä rahoituksen lyhyen aikataulun ja sen sisällöllisten sekä hallinnollisten ehtojen vuoksi. Silti tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osuutta, yhteensä 40 miljoonaa euroa, pyydetään avattavaksi ainakin osittain myös muille tutkimuslaitoksille kuin VTT:lle ja Sykelle. Luvitusprosessien kehittämisessä toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkuvan, perusbudjetin turvin tehtävän työn ensisijaisuuteen ja henkilöstöresursseihin. Myös Ei merkittävää haittaa -periaatteen johdonmukaista noudattamista investointitukien kohdentamisessa pidetään tärkeänä.
Kari Häkämies, maakuntajohtaja