Perustelut
Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 7.3.2014 lausuntoa 4.4.2024 mennessä siitä, tulisiko IBV Suomi Oy:n suunnittelemaan Salon Aurinkovainion aurinkovoimalahankkeeseen soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä.
IBV Suomi Oy suunnittelee aurinkoenergian tuotantoaluetta Saloon noin 13 kilometriä Salon keskustasta länteen Antolan kylän alueelle. IBV Suomi on hakemassa suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa aurinkoenergian tuotantoalueen rakentamiseksi.
Tuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä osasta. Tuotantoalueen ja sen osien yhdistämiseen rakennettavan alustavasti suunnitellun maakaapeliyhteyden vaatima yhteenlaskettu laajuus on noin 148 hehtaaria. Hankealue on maatalouskäytössä olevaa peltoaluetta, jonka läpi kulkee noin 1–1,5 metrin levyinen avo-oja Vainionjoki. Alueen eteläosassa kulkee myös Fingridin voimajohto.
Paneelit toteutetaan joko kiinteinä tai kääntyvinä moduuleina. Paneelirivistöt perustetaan alustavan perustamistapa-arvion perusteella joko teräsputkipaaluille tai teräsbetonipaaluille. Jos kallio on aivan maanpinnassa tai hyvin lähellä maanpintaa, perustuspaalut porataan kallioon. Pehmeimmillä alueen osilla on mahdollisesti tarpeen muodostaa paneelistoille yhtenäinen tukikehikko, joka perustetaan kovaan pohjaan saakka lyötävien tukipaalujen varaan. Sähköasema sijoitetaan alustavan arvion mukaan Fingridin voimalinjan läheisyyteen, ja hankkeen liityntä valtakunnan verkkoon voidaan toteuttaa hankealueen sisällä. Sähköaseman läheisyyteen toteutetaan myös mahdollinen akkuvarastoalue verkkoon luovutettavan sähkövirran määrän tasaamiseksi. Vaihtoisesti akkuvarastointia voidaan toteuttaa hajautettuna ratkaisuna, jolloin akkukontit sijoitetaan paneelialueilla. Paneelialueet aidataan sähköturvallisuussyistä.
Hankealueen välittömässä läheisyydessä on kymmenen asuinrakennusta ja viidensadan metrin etäisyydellä lisää.
Hankkeen elinkaari on laskennallisesti noin 40 vuotta, eikä alueella voida viljellä maata tuona aikana. Voimalat puretaan aurinkovoimatuotannon päätyttyä, jonka jälkeen alue voidaan hanketoimijan mukaan palauttaa maatalouskäyttöön. Aurinkovoimalan rakenteet puretaan ja poistetaan tuotantoalueelta kokonaisuudessaan. Suurimpien rakenteiden perustuksiin käytettyä soraa ja hiekkaa voi jäädä maaperään.
Hankkeelle on laadittu ympäristöselvitys Salon aurinkoenergian tuotantoalueen suunnittelua varten YVA-lain (525/2017) 12 § mukaiseksi selvitykseksi, jonka perusteella YVA-yhteysviranomainen tekee päätöksen YVA:n soveltamisesta yksittäistapauksessa. Selvitys sisältää kuvauksen hankkeesta ja sen todennäköisistä merkittävistä ympäristövaikutuksista. Selvityksen on hankkeesta vastaavan toimeksiannosta laatinut Sitowise Oy.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa YVA-menettelyn soveltamisen tarpeesta IBV Suomi Oy:n Salon Aurinkovainion aurinkovoimalahankkeessa seuraavan lausunnon:
Hankealueella ei ole yleis- eikä asemakaavoja. Maakuntakaavan merkinnät on esitetty ympäristöselvityksessä oikein. Keskeinen maankäyttömerkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), ja sitä koskee seuraava suunnittelumääräys: ”Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.” Hankealueen eteläosan läpi kulkee olemassa oleva ja maakuntakaavan mukainen suurjännitelinja.
Hankealueen ympärillä sijaitsee merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia (sr) ja -ryhmiä (srr). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä. Hankealueen lähelle sijoittuvat kohteet ovat kaikki seudullisesti merkittäviä. Merkintöjä koskee seuraavat määräykset: ”Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä.”
Hankalueen ympärillä sijaitsee myös muinaisjäännöskohteita (sm). Merkintöjä koskee seuraavat määräykset:
”Muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaisjäännöslain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella.”
Hankealueen itäpuolella, noin kilometrin päässä on Huso-Pöylän tuulivoima-alueen merkintä maakuntakaavassa. Alueelle on myös tehty Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaava (2014), ja siinä mahdollistetaan kahdeksan voimalan rakentaminen. Hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioidaan ympäristöselvityksessä siten, että niitä on lähinnä sähkönsiirron kapasiteetin näkökulmasta. Käytännössä se hanke, jonka luvat ja investointipäätökset tehdään ensin, voi vaikeuttaa seuraavan toteutumista.
Toimintansa aikana tällä aurinkoenergian tuotantoalueella ei voida harjoittaa maataloutta. Tässä hankkeessa ei olla tutkittu samanaikaisen maanviljelyn mahdollistavia agro pv -ratkaisuja. Alan palauttamiseen maanviljelykseen elinkaaren lopussa liittyy kysymyksiä varsinkin huoltoteiden ja paneeleiden sekä muuntamoiden perustusten osalta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta pitkällä tähtäimellä onkin ristiriitaista sijoittaa aurinkovoimaloita hyvätuottoisille peltoaloille, joiden merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan koko pohjoisen Euroopan näkökulmasta kun kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät hiljalleen pohjoisemmaksi.
Ympäristöselvityksessä nostetaan esille, että hanke edesauttaa merkittävästi uusiutumiskykyistä energiahuoltoa ja edistää osaltaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vähäpäästöistä energiaa, jolloin vältetään päästöintensiivisemmän sähköntuotantotavan aiheuttamia päästöjä. Varsinais-Suomen liitto haluaa lausunnossaan korjata harhaanjohtavan tiedon siitä, että aurinkovoima korvaisi fossiilista energiaa, koska kotimainen sähköntuotanto oli 94 % fossiilitonta jo vuonna 2023. Uudet hankkeet eivät siis niinkään korvaa fossiilista energiaa, vaan pikemminkin tuottavat kokonaan uutta uusiutuvaa sähköä, jota toki sitäkin tarvitaan sähkönkulutuksen kasvuennusteiden valossa. Ympäristöselvityksen mukaan hankkeesta ei katsota aiheutuvan vesistövaikutuksia. Hankkeen rakentamisen aikaisia vaikutuksia kuitenkin syntyy, sillä etenkin perustusrakenteiden rakentamistyöt lisäävät todennäköisesti kiintoaineisten kulkeutumista. Voimalan käytön aikana ravinnevalumat saattavat vähentyä, jos valumavesien hallintaan ja alueen kasvillisuuteen sekä sen hoitotapoihin kiinnitetään hyvää huomiota toteutussuunnittelussa. Ympäristöselvityksestä ei kuitenkaan käy ilmi se, miten näitä on luonnosteltu hallittavan.
Ympäristöselvityksessä katsotaan myös, ettei hanke aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia. Silti kaikkiaan liki 150 hehtaarin voimala muuttaa paikallista maisemaa merkittävästi, ja tätä olisi hyvä eritellä perusteellisemmin. Maisemavaikutuksiin liittyen aineiston kuvaus asutuksesta olisi voinut olla tarkempi: teemakartasta näkee, että alueen välittömässä läheisyydessä on noin 10 asuinrakennusta ja noin 500 metrin etäisyydellä lähes kaksinkertaisesti. Hankkeen vaikutusalueet olisi voinut puskuroida tarkemmin muutamaan etäisyysvyöhykkeeseen (esim. 100, 200 ja 500 metriä) ja kertoa, miten paljon kiinteistöjä vyöhykkeillä on. Päätelmä siitä, että vaikutukset asutukseen ovat vähäisiä, koska ne eivät kohdistu kyläkeskittymään, on vähättelevä.
Hankealue on laaja, ja se kohdentuu hyvälaatuiselle ja ruoantuotantoon soveltuvalle peltoalueelle. Lisäksi hankkeella on maisemavaikutuksia lähiasutukselle ja ympäristövaikutuksia muiden muassa valumavesiin. Ympäristöselvityksessä ei ollut mukana alustavaa asemapiirrosta, josta olisi käynyt ilmi, miten ympäristönäkökulmat huomioidaan tarkentuvassa toteutussuunittelussa eli rakenteiden asettelemisessa, valumavesien hallinnassa ja mahdollisessa maisemoimisessa. Varsinais-Suomen liitto pitää tarpeellisena sitä, että vaikutukset arvioidaan liitteenä ollutta ympäristöselvitystä kattavammin ja seikkaperäisemmin YVA-menettelyssä.
Päätös
Päätös ehdotuksen mukaisesti.