Perustelut
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa 13.8.2024 mennessä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Lausunto on aikataulusyistä annettu viraston lausuntona.
Valtioneuvoston asetuksella sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 4 §:n muuttamisesta olisi tarkoitus muuttaa osaamiskeskusten lukumäärää nykyisestä kymmenestä kuuteen ja toimialueita siten, että jatkossa kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 35 §:ssä tarkoitetulla yhteistyöalueella olisi yksi sosiaalialan osaamiskeskus. Niiden lisäksi olisi yksi ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka toimialue käsittäisi koko maan. Lisäksi jatkossa erityisenä valtionavustuksena maksettaisiin pelkästään 1,5 prosenttia valtionavustuksen kokonaismäärästä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi. Asetusta myös ajantasaistettaisiin siten, että muuta erityistä valtionavustusta ei jatkossa maksettaisi.
Siirtymäajan toiminnan ja uudelleenjärjestelyiden turvaamiseksi ehdotetaan, että talousarviossa vuodelle 2025 sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitus säilyisi nykyisellä tasollaan. Sosiaalialan osaamiskeskusten vuoden 2025 valtionavustuspäätöksissä osaamiskeskuksille ohjattaisiin ja painotettaisiin sosiaalityön tutkimuksen levittämis- ja jalkauttamistehtävä, jonka toteuttamiseksi valtion rahoituksesta sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen siirrettäisiin kyseiselle vuodelle miljoona euroa sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustuksen maksamiseen.
Muutos mahdollistaisi sosiaalialan osaamiskeskuksille tiiviimmän yhteistoiminnan hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon kanssa sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, kun sosiaalialan osaamiskeskuksien toimialueet olisivat muuta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä varten luotuja rakenteita vastaavat.
Tulevat sosiaalialan osaamiskeskukset ja niiden toimialueet ovat seuraavat:
1) Etelä-Suomen yhteistyöalue: a) Etelä-Karjalan hyvinvointialue; b) Helsingin kaupunki; c) HUS-yhtymä; d) Itä-Uudenmaan hyvinvointialue; e) Keski-Uudenmaan hyvinvointialue; f) Kymenlaakson hyvinvointialue; g) Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue; h) Päijät-Hämeen hyvinvointialue; i) Vantaan ja Keravan hyvinvointialue;
2) Itä-Suomen yhteistyöalue: a) Pohjois-Savon hyvinvointialue; b) Keski-Suomen hyvinvointialue; c) EteläSavon hyvinvointialue; d) Pohjois-Karjalan hyvinvointialue;
3) Sisä-Suomen yhteistyöalue: a) Pirkanmaan hyvinvointialue; b) Kanta-Hämeen hyvinvointialue; c) EteläPohjanmaan hyvinvointialue;
4) Länsi-Suomen yhteistyöalue: a) Varsinais-Suomen hyvinvointialue; b) Satakunnan hyvinvointialue; c) Pohjanmaan hyvinvointialue;
5) Pohjois-Suomen yhteistyöalue: a) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue; b) Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue; c) Kainuun hyvinvointialue; d) Lapin hyvinvointialue.
Edellä mainittujen osaamiskeskusten ohella tulee toimimaan ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka toimialue käsittää koko maan.
Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2025.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Lausuntopalvelu.fi -palveluun määräaikaan mennessä toimitetun lausunnon:
Osaamiskeskusten toimialueista
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että nyt ehdotetulla muutoksella sosiaalialan osaamiskeskuksien toimialueet tulevat olemaan muuta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä varten luotuja rakenteita vastaavat. Yhteistyöalueelle sijoittuvan sosiaalialan osaamiskeskuksen toimialueena olisivat samat hyvinvointialueet kuin muussakin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tätä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ratkaisuna lukuisten alan yhteistoimintojen koordinoinnin vahvistamiseksi ja myös kustannustehokkaan toiminnan edellytysten varmistamiseksi.
Sosiaalialan osaamiskeskusten perusrahoitus on vuonna 2025 vähenemässä lähes puoleen aiemmasta mikä luo selkeän tarpeen toimintojen kokoamiseksi ja tehostamiseksi. Osaamiskeskusten toiminta on myös pitkälti perustunut ulkopuoliseen hankerahoitukseen mikä voi haastaa toiminnan jatkuvuutta ja tulosten juurruttamista. Perusrahoituksen tason säilyttäminen olisi ensisijainen keino luoda toimintaan luoda toimintaan vaikuttavuutta pitkäjänteisesti. Toisaalta perusrahoituksen supistuminen heijastunee myös mahdollisuuksiin ylläpitää nykyisenkaltaista hanketasoa millä myös voi olla vaikutuksia toiminnan tasoon.
Varsinais-Suomen liitto katsoo yleisesti, että eri alueiden osaamiskeskusten varsin erilaiset toimintamallit- ja kulttuurit tulisi erityisesti huomioida uudistuksessa.
Lausunnonantajan näkemykset erityisen valtionavustuksen perusteista (4 §)
Erityisenä valtionavustuksena maksettaisiin 1,5 prosenttia valtionavustuksen kokonaismäärästä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi tarpeellisiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriö ja osaamiskeskus sopivat keskenään tarkemmin valtionavustuksen käytöstä.
Valtionavustuksen yleisiä määräytymisperusteita ovat kunkin osaamiskeskuksen toimialueen asukasluku ja pinta-ala. Ruotsinkieliselle osaamiskeskukselle suoritettavan valtionavustuksen määräytymisperusteena on kuitenkin ruotsinkielisen väestön osuus koko maan väestöstä. Yhdelle tai useammalle osaamiskeskukselle voidaan lisäksi myöntää erityistä valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain tarkoitetun tai muun valtakunnallisen erityistehtävän suorittamiseksi. Näin on aiemmin tehty Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen osalta pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luomiseksi kaikkien osaamiskeskusten käyttöön. Tätä pohjoismaiseen yhteistyöhön tarkoitettua erityistä valtionavustusta ei enää makseta jatkossa.
Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa näihin perusteisiin.
Voimaantulosta
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että voimaantulo 1.7.2025 tarjoaa lähtökohtaisesti riittävän siirtymäajan nykyisille toimijoille tarvittavien muutosten valmistelulle. On kuitenkin huomattava, että muutosten valmistelu ja esimerkiksi nykyisten osaamiskeskusten omaisuuden, henkilöstön, velvoitteiden, sopimusten ja hankkeiden sekä muiden toimintojen siirrot uudelle toimijalle edellyttävät nykyisen henkilöstön työpanosta merkittävästi. Tämä voi haastaa varsinaisen tehtävän hoitoa siirtymäkauden aikana, joskin alueelliset muutosvalmiudet saattavat poiketa toisistaan. Tämä tulisi niin ikään huomioida muutoksen toteutuksessa.
Onko asetusmuutoksen olennaisia vaikutuksia arvioitu riittävästi? Mitä muita olennaisia vaikutuksia asetusmuutoksella voidaan arvioida olevan?
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että vaikutusten arviointiin tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota erityisesti erilaisten hallintomallien ja perusrahoituksen riittävyyden osalta sekä myös toiminnan vaikuttavuuden osalta. Hyvinvointialueiden erot taustatekijänä tulisi niin ikään ottaa paremmin huomioon. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota tarpeisiin vahvistaa valtion ohjausta toiminnassa hajanaisen toimintakentän vahvistamiseksi. Tässä yhteydessä voidaan myös tuoda esille huoli alan tutkimus- ja kehittämistyön edellytyksistä jatkossa sekä henkilöstön asemasta uudistuksessa.
Muita yleisiä huomioita asetusmuutoksesta
Varsinais-Suomen liitto nostaa esille mahdollisuuden yhdelle valtakunnalliselle kaksikieliselle osaamiskeskukselle synergiaetujen realisoimiseksi ja tutkimustoiminnan edellytysten vahvistamiseksi. Toiminta tulisi tällöin toki organisoida niin, että erilaiset alueet voivat hyötyä osaamiskeskuksen toiminnasta.