Perustelut
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja tulosperusteisen tuen pilotoinnista maatalouden vesiensuojelussa. Lausunto on pyydetty toimittamaan ministeriölle lausuntopalvelussa 6.10.2025 mennessä.
Ministeriön tarkoituksen on valtionavustuslain 8 §:n nojalla antaa uusi väliaikainen valtioneuvoston asetus, joka olisi voimassa vuosina 2026–2036. Taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset ja painotus Saaristomerityössä.
Pilotti on osa Ahti-ohjelman toteuttamista, jolla jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelman työtä. Annettava asetus olisi osa Ahti-ohjelman kokonaisuutta, jolla edistetään ravinnekiertoa. Asetuksen soveltamisalueena olisi Saaristomeren valuma-alue ja valtionapuviranomaisena ensi sijassa Lounais-Suomen elinvoimakeskus.
Pilotoinnin tarkoituksena on vähentää peltoviljelystä aiheutuvaa vesistöjen fosforikuormitusta ja kerätä kokemuksia sekä kehittää tulosperusteisen tuen menettelyä ja sisältöä. Tulosperusteisuudella tarkoitetaan avustusjärjestelmää, jossa tukea myönnetään saatujen tulosten ja vaikuttavuuden perusteella. Tällä hetkellä käytössä olevat avustusjärjestelmät ovat yleisimmin suorite-, kustannus- tai hehtaariperusteisia.
Pilotoinnin tuloksia hyödynnetään myöhemmin arvioitaessa tulosperusteisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta osana maatalouden tukipolitiikkaa ja mahdollisia jatkotoimia avustusjärjestelmän kehittämiseksi.
Pilotin piirissä oleville tuottajille voitaisiin myöntää erityisavustusta todennetusta fosforiluvun alenemisesta pellon pintakerroksessa. Lisäksi kaikille osallistujille myönnettäisiin kertaluonteinen avustus pilottiin osallistumisesta.
www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f16c4cf5-950a-488a-b4fd-bbafd7c65212
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi pyydetyssä asiassa annetun seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto kannattaa tulosperusteisen tuen pilotointia ja pitää sitä tärkeänä askeleena kohti vaikuttavampaa maatalouden vesiensuojelua. Saaristomeren valuma-alue on Suomen ainoa jäljellä oleva HELCOMin hot spot -alue, ja maatalouden fosforikuormitus muodostaa alueen suurimman yksittäisen kuormituslähteen. Pilotin kohdentaminen valuma-alueelle on perusteltua ja tukee kansallisia ja EU-tason tavoitteita ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Hallitusohjelma sisältää monipuolisesti toimia vesien tilan parantamiseksi ja painottaa toimenpiteitä kolmella Saaristomeren pilottialueilla. Vesiensuojelun vaikuttavuuden lisäämiseksi on kuitenkin samaan aikaan tärkeää etsiä uusia ja tehokkaita toimenpiteitä olemassa olevien ratkaisujen rinnalle.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan 9.9.2024 todennut vesien ja merenhoidon rahoituksen vaikuttavuuden puutteet ja kustannustehottomuuden. Kustannusvaikuttavuus ei ole ollut merkittävä kriteeri toimenpiteiden valinnassa, suunnittelussa ja seurannassa. Rahoitusmekanismien kehittäminen on siksi tärkeä askel maatalouden vesiensuojelun tehostamisessa. Koska julkisella sektorilla on vain vähän kokemusta tulos- ja vaikuttavuusperusteisesta rahoituksesta, on järkevää, että tulosperusteista tukea ensin pilotoidaan. Tavoitteeksi tulee ottaa riittävä tietopohja ja toimintatavan arviointi mallin laajentamiseksi osaksi maataloustukijärjestelmää (CAP). Varsinais-Suomen liiton näkökulma on, että tulevalla CAP-kaudella tukijärjestelmää tulisi kehittää kustannus- ja hehtaariperusteisuudesta vaikuttavuusperusteisemmaksi. Lisäksi toimenpiteitä tulisi kohdentaa siten, että niillä voidaan edistää suljettua ravinnekiertoa sekä parantaa maaperän hiilensidontaa ja kasvukuntoa.
Tulosperusteinen rahoitusmalli mahdollistaa maatalousyrittäjien ja asiantuntijoiden innovaatiopotentiaalin valjastamisen tehokkaasti vesiensuojeluun ilman ylhäältä annettua rajattua keinovalikoimaa. Tulosperusteisuus kannustaa ja ohjaa viljelijöitä etsimään tehokkaimpia keinoja fosforikuormituksen vähentämiseksi ja mahdollistaa toimenpiteiden kohdentamisen sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat.
Pilotin kaksivuotinen voimassaoloaika on lyhyt tulosten saamiseksi, mutta perusteltu, jotta tulosperusteisia elementtejä on mahdollista sisällyttää jo Suomen seuraavaan CAP-suunnitelmaan. Perustelumuistossa todetaan avustusta voitavan myöntää todetusti fosforiluvun alenemisesta pilotoinnin alussa ja lopussa otettujen maanäytteiden perusteella, mikä on kannatettavaa, jotta tuloksista saadaan mahdollisimman reaaliaikaisia. On järkevää, että pilotti kohdistetaan korkeimpien fosforilukujen pelloille. Maakunnan liitto huomauttaa, että rahoituksen tulee olla riittävä aidon kannusteen synnyttämiseksi. Pilotin rahoitus (500 000 euroa) on hyvin rajallinen suhteessa Saaristomeren valuma-alueen laajuuteen ja vesiensuojelutarpeisiin. Tulosten perusteella tulee arvioida mallin laajentamista 2030-luvulle ulottuvaksi ja varmistaa, että rahoitus on riittävä myös laajamittaisiin toimiin.
Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että pilotin toteutuksessa hyödynnetään alueellista osaamista ja yhteistyötä tutkimuslaitosten, viljelijöiden ja viranomaisten välillä. Pilotista saatava tieto on arvokasta myös muille vesienhoitoalueille ja tukijärjestelmien kehittämiseen kansallisesti ja EU-tasolla.