Perustelut
Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 26.6.2024 alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishankkeen toimikaudelle 15.8.2024–30.8.2025. Toimikautta on jatkettu 30.11.2025 asti.
Asettamispäätöksessä hankkeen tehtäviksi annettiin
• selvittää ja kuvata kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion alueellisten toimijoiden sekä kirkon ja huoltovarmuuskriittisten yritysten sekä kolmannen sektorin varautumisen nykytilanne ja vastuut,
• selvittää alueellisten yhteistyörakenteiden järjestämisen eri vaihtoehdot ja tehdä ehdotus toimintamallista ja sen ohjauksesta,
• selvittää ja kuvata tilannekuvatoiminnan nykytila, tehdä ehdotus tilannekuvatoiminnan järjestämisestä sekä
• laatia malli kriisitilanteiden alueelliseen koordinaatioon ja johtovastuisiin sekä valtion ohjauksen kehittämiseen.
Hankkeen tuloksista on koottu laaja raportti (julkinen osa B), jossa on selvitetty ja arvioitu, miten varautumisen alueellista yhteistyötä, koordinaatiota ja alueellista tilannekuvatoimintaa ja siihen liittyvää valtion tilannekuvatoimintaa tulisi uudistaa niin, että se tukisi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa mahdollisimman tehokkaasti sekä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden että muiden alueilla yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävien kannalta. Työ on perustunut laajaan tiedonkeruuseen, työpajoihin, kyselyihin ja asiantuntijahaastatteluihin.
Raportissa korostetaan tarvetta kansallisesti yhtenäiselle varautumisen yhteistyömallille, jossa tiedon kulku on kaksisuuntaista ja resurssit turvattuja. Nykytilassa alueellisen varautumisen ohjaus on hajanaista, ja tiedonkulussa sekä kriittisen infrastruktuurin suojauksessa on puutteita. Tavoitteena on uudistaa varautumisen yhteistyörakenteita, ohjausta ja tilannekuvatoimintaa.
Raportissa esitetyt keskeiset toimenpidesuositukset liittyvät monipuolisesti rakenteisiin ja ohjaukseen, tilannekuvatoimintaan, lainsäädäntöön ja tietosuojaan, resursseihin, riskienhallintaan ja jatkuvuuteen, koulutukseen ja osaamiseen sekä viestintään ja yhteistyöhön.
Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät jakelussa mainittuja lähettämään lausuntonsa viimeistään 14.11.2025 sisäministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.sm@gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/18970/2024
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa pyydetystä asiasta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että raportti alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishankkeesta on kattava ja monipuolinen. Siinä on kuvattu nykyinen varautumisen paikoin pirstaleinenkin ja hajautunut yhteistyöjärjestelmä kattavasti. Pullonkaulat on pääosin tunnistettu ja eri toimijoiden osin päällekkäiset roolit kokonaisjärjestelmässä kuvattu. Raportissa on esitetty myös monia kannatettavia suosituksia ja kehittämisehdotuksia toiminnan edelleen yhtenäistämiseksi ja vahvistamiseksi. Tavoitteena tulee olla kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja yhdenmukaisten toimintamallien luominen.
Varsinais-Suomen liitto ottaa lausunnossaan kantaa erityisesti alueellisten yhteistyörakenteiden vaihtoehtoihin, toimintamalliin ja ohjaukseen sekä tilannekuvatoimintaan.
Alueelliset yhteistyörakenteet, toimintamallit ja ohjaus
Lupa - ja valvontaviraston ohjaukseen perustettavat alueelliset valmiustoimikunnat koetaan liian suuriksi, jolloin niiden rooli olisi lähinnä strateginen. Tämän rinnalle esitetään operatiivisempia, maakuntatason rakenteita. Suosituksissa nostetaan esille maakunnallisen toiminnan vahvistaminen ja yhteismitallistaminen kuitenkin alueelliset tarpeet ja erityispiirteet huomioiden. Tämä tapahtuisi maakunnallisten varautumisen yhteistyöryhmien kautta.
On pidettävä huoli siitä, että aluetason ja maakuntatason toiminnot eivät ole päällekkäisiä, vaan kaikilla varautumisen toiminta- ja organisaatiotasoilla olisi määritellyt selkeät roolit ja vastuut. Turhaa päällekkäisyyttä tulee välttää ja samalla varmistaa eri tasojen välinen sujuva tiedonkulku.
Raportissa on lueteltu monia maakunnallisia tahoja, jotka voisivat olla jäseninä maakunnallisissa varautumisen yhteistyöryhmissä. Maakuntien liittojen rooli ja tehtävät kytkeytyvät monilta osin varautumisen monialaiseen tehtäväkenttään ja nykyiselläänkin monissa maakunnissa on maakunnallisiin valmiustoimikuntiin ja tai muihin vastaaviin varautumisorganisaatioihin nimetty maakunnan liiton edustaja.
Maakuntien liitot ovat lakisääteinen kuntayhtymä, jossa kaikkien maakunnan kuntien tulee olla jäsenenä. Maakunnat hoitavat lakisääteisiä tehtäviä niin aluesuunnittelun (maakuntakaavoitus) kuin aluekehittämisen ja strategisen suunnittelun osalta. Viime vuosina valmius, varautumis- ja turvallisuusasiat ovat nousseet kaikkien maakuntien tehtävälistalle. . Alueelliset ja maakunnalliset yhteistyöryhmät tarjoavat foorumin, jossa varautumisen, turvallisuuden, aluekehityksen ja elinvoiman kysymykset voidaan yhdistää.
Pienenä teknisenä huomiona se, että raportissa maakunnallisen varautumisen yhteistyöryhmistä käytetään paikoin nimitystä maakunnan yhteistyöryhmä. Tämä tulee oikaista, sillä lakisääteisesti (aluekehittämislainsäädäntö) on jo maakunnittain nimetty maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), jonka tehtävät on myös määritelty ao lainsäädännössä.
Alueellisen varautumisen ja valmiuden näkökulmasta on kriittistä, että toimivat yhteistoiminnan alustat ovat kattavia. Häiriötilanteissa väestön tavoittaminen ja palveluiden turvaaminen edellyttävät saumatonta yhteistyötä viranomaisten, hyvinvointialueen, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kesken.
Kumppanuustoimintaan perustuva maakunnan liiton yhteistyö kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa luo vahvat verkostot, jotka edesauttavat myös maakunnallisen varautumisen yhteistyöryhmän työtä. Ne ovat myös merkittäviä maakunnallisen tiedon kokoajia sekä informaation- ja ennakointitiedon tuottajia. Tehtäviensä ja roolinsa kautta maakuntien liitot voivat toimia myös kuntien yhteisenä äänenä erityisesti sellaisissa maakunnissa, joissa peruskuntien määrä on suuri, kuten Varsinais-Suomessa (kuntia yhteensä 27). Tämä tehtävä voidaan hoitaa myös yhteistyössä keskuskaupunkien kanssa.
Raportissa on kuvattu erilaisia maakunnallisen varautumisen yhteistyöryhmien järjestämismalleja ja päädytty esittämään mallia, jossa Lupa- ja valvontavirasto asettaa maakuntatasoisen varautumisen yhteistyöryhmän sekä tukee ja ajanmukaistaa niiden toimintaa, mutta ei vastaa sihteeristötehtävistä. Mallin on arvioitu olevan kustannustehokkain ja hallinnollisesti selkein tapa toteuttaa yhteistyörakenne.
Raportin kohdassa 3.1.1.3. on arvioitu mallia, jossa maakunnan liitto toimisi varautumisen maakuntatason yhteistyön järjestäjänä. Tämä edellyttäisi työn resurssointia ja lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tämä malli sinänsä voisi olla myös toteuttamiskelpoinen.
Rakenteita uudistettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että määritellyt yhteistyörakenteet eivät lisää kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa, vaan ne tukevat erityisesti varautumiseen liittyvää käytännön työtä.
Tilannekuvatoiminta
Kehittämisehdotuksena esitetään, että laajassa yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa luodaan yhdenmukaiset tilannekuvaprosessit maakunnan tasolta aina valtioneuvoston tasolle. Siinä yhteydessä määritellään tilannekuvan tietosisältö ja samalla on huolehdittava siitä, että kokonaisuutta kehitetään alueellisista lähtökohdista.
Ehdotus on kannatettava ja säännöllinen tiedonkeruu ja analyysi varautumisen tilasta tukevat myös strategista aluekehittämistä. Tilannekuvatoiminta voi myös tuottaa alueellista dataa, joka varautumisen lisäksi osaltaan palvelee myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristösuunnittelua. Jo nykyisellään on olemassa runsaasti ajantasaista tietosisältöä varautumisen kannalta keskeisistä asioista. On huolehdittava siitä, että ei luoda tietojärjestelmää, jossa taas uudelleen kerätään ja analysoidaan olemassa olevaa tietoa, vaan mahdollistetaan jo olemassa olevan luotettavan tiedon integrointi kokonaisuuteen.
Raportin muilta osin Varsinais-Suomen liitolla ei ole erityistä lausuttavaa.
Lopuksi Varsinais-Suomen liitto toivoo, että alueellisen varautumisen yhteistyön kehittäminen etenee aidosti vuorovaikutteisesti ja tehokkaasti valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kesken.