Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt kirjeellään 15.9.2025 kommentteja koskien luonnosta Kansalliseksi ruokastrategiaksi 2040.
Kansallisen ruokastrategia 2040 laatiminen on hallitusohjelman mukainen toimenpide, jonka tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi ja ohjata Suomen ruoka- ja maatalouspolitiikkaa. Strategia on pohjana kevätkaudella 2026 eduskuntaan annettavalle selonteolle.
Kansallisen ruokastrategian laatimisen taustalla on ruoka-alan toimintaympäristön nopea muutos sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Strategia on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle Ruokapoliittiselle selonteolle.
Kansallinen ruokastrategialuonnos on laadittu asiantuntijatyönä laajasti osallistavassa prosessissa. Valmistelun kuluessa on järjestetty useita työpajoja, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmille. Strategiatyön aikana tehtiin myös avoin kysely, johon saatiin 3769 vastausta. Lisäksi osana strategiaprosessia toteutettiin ”strategia hackathon eli Strackathon”, jossa ruoka-alan eri sektorit tuottivat vaihtoehtoiset strategiat varsinaisen strategiatyön tueksi. Ruokastrategiatyötä ovat lisäksi tukeneet useat viimeaikaiset ruokajärjestelmän tutkimus- ja selvityshankkeet.
Tulevaisuuden epävarmuuksiin voimme vastata ennakoimalla, valmistautumalla ja uudistumalla. Siksi tarvitsemme yhteisen vision ja strategian: mitä tavoittelemme ja miten pääsemme tavoitteeseemme. Strategialla on liittymäkohtia useisiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
Kansallinen ruokastrategia 2040:n visio on Onnellisen ruuan maa. Vision tavoite on, että Suomesta tulee maailman johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja. Ruokastrategia rakentuu neljästä strategisesta päämäärästä ja yhteensä 15 alatavoitteesta.
Strategiset päämäärät:
Ruokajärjestelmämme on vuonna 2040
- kannattava ja reilu
- huoltovarma
- luonnon kantokyvyn huomioiva
- ruokakulttuuria ja hyvinvointia edistävä
Ruokastrategiaa toteutetaan toimeenpanosuunnitelmalla, joka tehdään aina 4 vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma julkaistaan keväällä 2026. Toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan keskeisimmät toimenpiteet päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lausuntopyyntövaiheessa kerätään näkemyksiä strategian viimeistelytyöhön.
Kommentit on pyydetty toimittamaan 20.10.2025 mennessä ensisijaisesti lausuntopalveluun osoitteessa lausuntopalvelu.fi
Taustamateriaali: MMM:n kommenttipyyntö ja luonnos kansalliseksi ruokastrategiaksi 2040
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa pyydetystä asiasta alla olevat kommentit lausuntopalveluun valmiiksi asetettuihin kommenttikohtiin koskien seuraavia lausuntopyynnön osioita Ruokastrategiaan 2040 liittyen:
- reiluus ja kannattavuus
- huoltovarmuus
- luonnon kantokyky
- ruokakulttuuri ja hyvinvointi
- kehitettävät valmiudet
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.1, Kannattavuus ja reiluus
Koko ruokaketjun tulee olla reilu lähtien tuotantoeläinten ja ympäristön hyvinvoinnista. Kannattavuuden ja sitä kautta arvoketjun tulonjaon tulee olla oikeudenmukainen. Alkutuottajan asema tulee turvata nykyistä paremmin. Ruokavienti ja kilpailukyky edellyttävät tiloja, jotka ovat kannattavia, tuottavia, vastuullisia ja investointikykyisiä. Rahoitusta ja tukea tulisi siten suunnata mm. maaperän hoitoon, sadontuoton parantamiseen, viljelyn monipuolistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Strateginen tavoite 1: Arvonlisä jakautuu aiempaa tasaisemmin ruokaketjussa. Huomioita ja havaintoja:
Positiivista, että alkutuottajan neuvotteluasemaa halutaan parantaa ja löytää uusia, aiemmin vähäisesti hyödynnettyjä arvoketjuja; esim. luonnontuoteala on hyvä esimerkki. Varsinais-Suomen strategiakin tavoittelee kestävää ruoantuotantoa ja ruoan jalostusasteen nostoa.
Strateginen tavoite 2: Ruokavienti ja kilpailukyky kasvaa. Huomioita ja havaintoja:
Vientiosaamisen parantaminen on tärkeä tavoite. Elintarviketeknologian vienti on vielä alkuvaiheessa. Varsinais-Suomi haluaa omassa strategiassaankin olla mukana edistämässä tätä.
Strateginen tavoite 3: Ruoka-ala on houkutteleva ja reilu. Huomioita ja havaintoja:
Ruoka-alan houkuttelevuutta on syytä parantaa. Ruoka-alan investointimahdollisuudet on turvattava.
Nuoria, aloittavia viljelijöitä ja sukupolvenvaihdoksia olisi syytä tukea. Sukupolvenvaihdoksen kohdassa on myös mahdollisuus ottaa uusia menetelmiä tilalla käyttöön ja siirtyä esimerkiksi uudistavaan viljelyyn. Myös alan koulutuksen kehittäminen on oleellista, esimerkiksi uudistavan viljelyn, agroekologian ja johtamisen lisääminen.
Strateginen tavoite 4: Tuotantoeläinten hyvinvointi lisääntyy. Huomioita ja havaintoja:
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin tavoite on olennainen osa reiluuden tavoitetta; mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on ehdoton edellytys tuotantoeläinten hyvinvoinnille. Laiduntavaa kotieläintaloutta tulisi suosia, tällä on vahva kytkös myös kulttuuri- ja perinneympäristöjen ylläpitoon.
Strateginen tavoite 5: Reilu datatalous luo arvoa ruokajärjestelmään. Huomioita ja havaintoja:
Avoimen ja näkyvän tiedon jakaminen koko ruokaketjun aikana tuottajalta kuluttajalle lisää uskottavuutta ketjun luotettavuuteen ja reiluuteen.
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.2., Huoltovarmuus
Huoltovarmuuden turvaaminen ja parantaminen on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ehdoton tavoite. Tuotantopanosten omavaraisuus- ja kotimaisuusasteen parantaminen on tässä keskeistä. Myös ilmastonmuutos on huoltovarmuuden kannalta huomioon otettava strateginen tekijä.
Strateginen tavoite 1: Riskienhallinta vahvistuu ruokajärjestelmässä. Huomioita ja havaintoja:
Ennakointi ja kyky ennakointiin on nostettu strategiassa hyvin esiin. Hajautettu energian tuotanto ja kansalaisten kyky kriisivalmiuden nostamiseen ennakoinnin avulla ruoantuotannon kaikilla sektoreilla on myös huomioitu hyvin.
Strateginen tavoite 2: Ruuantuotannon jatkuvuus turvataan. Huomioita ja havaintoja:
Ruokaa-alaa halutaan strategian mukaan vahvistaa sekä sen houkuttelevuutta että kannattavuutta parantamalla. Uusien teknologioiden ja esim. kiertotalouden ja uudistavan viljelyn avulla ruoka-ala säilyy jatkossakin elinvoimaisena. Yrittäjien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tarve on myös otettu hyvin esiin osana tulevaisuusajattelua. Pienten elintarvikejalostusyritysten tukeen tulisi panostaa. Olemassa olevia testialustoja tulisi hyödyntää ja lisätä kuluttajien osallisuutta tuotekehitykseen. Kasvintuotannon ja peltoviljelyn kehittäminen ja monipuolistaminen erikoiskasvien ja kotimaisten valkuaiskasvien viljelyn myötä olisi Varsinais-Suomen näkökulmasta kannatettavaa. Kestävä ja kannattava tuotanto edellyttää myös tietämyksen ja osaamisen ylläpitämistä tuottajien keskuudessa maaperän hoitoon ja maan kasvukunnon parantamiseen liittyen. Tähän liittyvät neuvontapalvelut tulee turvata.
Strateginen tavoite 3: Tuotantopanosten omavaraisuusaste nousee. Huomioita ja havaintoja:
Omavaraisuusasteen nostaminen on olennainen osa huoltovarmuutta muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Tuotantopanokset energiasta työvoimaan tulee turvata mahdollisimman vähän vientivetoisesti, jotta häiriötilanteilta ruokaketjussa vältytään. Ulkomaisista lannoitteista tulee irtautua ja kotimaisia kiertoravinteita lisätä. Lannan käsittelyä tulee kehittää edelleen ja tuottaa biokaasulaitosten mädätteestä ja muista orgaanisista jakeista lannoite- ja maanparannustuotteita. Biologisia torjuntamenetelmiä tulisi jatkossa pyrkiä käyttämään enemmän kemiallisten torjunta-aineiden sijaan. Tämä myös lannoitteiden osalta.
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.3., Luonnon kantokyky
Ruuantuotannon merkitys luonnon kantokyvylle huomioitu hyvin. Tavoite, että ruokajärjestelmä tulevaisuudessa tukisi luonnon kantokykyä sen horjuttamisen sijaan on keskeinen. Kasvihuonepäästöihin puuttuminen on myös oleellinen tavoite.
Strateginen tavoite 1: Ruokaketjun ilmastovaikutukset vähentyvät.
Hiilidioksidipäästöjen kokonaisvaltainen pienentäminen läpi koko ruokaketjun on huomioitu.
Viljelyn monipuolistaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, resurssien järkevä käyttö, kiertotalous, uudistuneet viljelyteknologiat ja uudistava viljely, sekä energiankäytön optimoiminen ja mahdollisuuksien selvittäminen uusista tilakohtaisten energiantuotannon tavoista lisäävät myös ruoantuotannon kannattavuutta.
Strateginen tavoite 2: Luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja luonnon tila paranee.
Luontokadon torjuminen ja monimuotoisuuden turvaaminen sekä perinteisillä että uusilla menetelmillä on tavoitteen kannalta oleellista. Seurannan merkitystä korostettu. Tämä tavoite vaatii selkeitä toimenpiteitä, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ei vain pysäytetä vaan monimuotoisuus lisääntyy.
Strateginen tavoite 3: Ravinnepäästöt vähentyvät ja peltojen vesitalous paranee.
Ravinteiden pitäminen nykyistä paremmin kierrossa ja peltojen vesitaloudesta huolehtiminen ovat ravinnepäästöjen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Vesistöjen (erityisesti Saaristomeren, Selkämeren ja koko Itämeren) kannalta ravinnepäästöt ovat keskeisessä asemassa ja se on tunnistettu ja tunnustettu myös strategiassa. Nämä vesistöalueet ja tavoite niiden tilan parantamisesta tulisi Varsinais-Suomen liiton mielestä myös mainita strategiassa. Tässä on hyvä huomioida myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen vesienhallinnan näkökulmasta.
Yleisiä huomioita ja havaintoja strategialuonnoksen lukuun 3.4. Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Kotimaisen ruuan arvostamisen lisääminen ja ruuan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on tunnistettu hyvin. Ruokailutottumuksiin vaikuttaminen on osa koko ruokakulttuurin muutosprosessia. Tietämystä ruoan alkuperästä ja ruokaketjun olemuksesta tulisi lisätä kansalaisten keskuudessa. Kalan ja muiden luonnon antimien merkitystä tulisi tuoda paremmin esiin strategiassa.
Strateginen tavoite 1: Kotimaisten elintarvikkeiden käyttö lisääntyy ja ymmärrys ruokajärjestelmästä vahvistuu.
Kotimaisuuden ja paikallisuuden lisääminen julkisessa ruokailussa päiväkodeista työpaikkaruokailuun on positiivinen tavoite. Ruoan alkuperällä tulee olla merkitystä valinnoissa. Julkisilla hankinnoilla voidaan olla tukemassa ja lisäämässä ruoan paikallisuutta. Ruokakasvatus kouluissa voidaan noteerata positiivisena asiana.
Strateginen tavoite 2: Mahdollisuus terveelliseen ruokaan lisääntyy.
Terveellisen ruoan saatavuus on turvattava kaikille taustoista riippumatta. Mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin ruokiin, esim. kasvispainotteisesti, on turvattava. Ruokavalintoihin on pystyttävä vaikuttamaan positiivisesti.
Strateginen tavoite 3: Ruoka on osa rikasta ja elävää ruokakulttuuria.
Kotimaisen ruoan vahvuudet tulee tunnistaa nykyistä paremmin. Suomalaisella ruoalla on mahdollisuuksia myös kansainvälistyä vaikkapa ruokakulttuurin ympärille rakennettujen matkailupalveluiden avulla, kuten strategiassa mainitaankin.
Strateginen tavoite 4: Yhteisöllisyys ruuan ympärillä kasvaa ja vahvistaa hyvinvointia.
Ruoan ja yhteisen ruokailun merkitys sosiaalisena tapahtumana on kärsinyt maassamme jonkinlaisen inflaation viime vuosikymmeninä. ”Ruokailo” on positiivinen käsite, joka on nostettu tässä strategian osiossa hyvin esille. Ruokamatkailu ja kokousmatkailu tuovat myös ruuan ympärille positiivista virettä.
Huomioita ja havaintoja lukuun 4, Kehitettävät valmiudet
Strategiaan sisältyy mainintoja kehitettävistä valmiuksista uusista innovaatioista, oppimisen ja investointikyvyn parantamisen kautta hallinnon rooliin mahdollistajana. Ruokajärjestelmää tulee kehittää jatkuvasti uusin innovaatioin, joilla lisätään sekä tehokkuutta että esimerkiksi kriisinkestävyyttä muuttuvassa maailmassa. Uudistukset vaativat myös mukana olevilta ihmisiltä kykyä oppia uutta ja mukautua uusiin vaatimuksiin. Tarvitaan eri sektorirajat ylittävää kokeilun kulttuuria, jota olemassa olevan hallinnon tulee olla mukana tukemassa ja mahdollistamassa sekä rahallisin että poliittisin keinoin. Kannustimin varustettu maaseutupolitiikka on tässä työssä keskeisessä roolissa. Tulevaisuuden usko ja sitä kautta uudet investoinnit mahdollistavat myös ruokasektorin jatkuvan kehittymisen ja käsillä olevan Kansallisen ruokastrategian tehokkaan toimeenpanon.
Muita huomioita strategiasta
Varsinais-Suomen liitto oudoksuu, ettei kalataloutta ja sen eri sektoreita olla Kansalliseen ruokastrategiaan 2024 mahdutettu mukaan edes maininnan tasolla. Kalataloudella on kuitenkin suuri rooli monessa strategiaan liittyvässä osatavoitteessa aina ilmastonmuuton torjunnasta ja luonnon kantokyvystä ruokakulttuurin edistämiseen. Kalatalous on erityisesti Varsinais-Suomelle tärkeä ja perinteinen toimiala ruokasektoriin liittyen. Varsinais-Suomen liitto toteaa myös, että Varsinais-Suomi on monipuolisuudellaan merkittävin riistamaakunta ja pitää tärkeänä, että riistaruoan merkitys tulee paremmin esille ruokastrategiassa mm. ruoka- ja ravintolakoulutuksen, lähiruoan sekä ruokamatkailun näkökulmasta.