Perustelut
Varsinais-Suomessa yli 500 000 asukasta ja kasvulle ennustetaan jatkoa
Varsinais-Suomi vahvistaa asemaansa asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurimpana maakuntana ja nopeimmin kasvavien joukossa. Maakunnan asukasluku ylitti Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuussa puolen miljoonan asukkaan rajan. Tarkka luku oli elokuun lopussa 500 321.
Varsinais-Suomen väestönkasvun ennustetaan myös jatkuvan tulevaisuudessa. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n päivitetyn väestöennusteen mukaan maakunnan asukasluku kasvaisi yhteensä 18 500 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Nopeimmin ennusteen mukaan kasvaisi Turku yli 35 000 asukkaalla. Myös muut Turun kaupunkiseudun kunnat kasvaisivat, mutta muissa kunnissa väestön ennustetaan vähenevän.
MDI:n ennusteen mukaan myös työikäisen väestön kasvu jatkuisi Varsinais-Suomessa ja Turun kaupunkiseudulla. Sen sijaan peruskouluikäisten määrän ennustetaan laskevan voimakkaasti koko maakunnassa Turkua, Raisiota ja Naantalia lukuun ottamatta.
Tarkempi analyysi ja kuvat MDI:n väestöennusteesta löytyy osoitteesta: lounaistieto.fi/varsinais-suomen-vaestonkasvulle-ennustetaan-jatkoa
Länsiradan etenemisen tilanne
Länsiradan suunnittelu on edennyt pitkälle ja se on Suomen ainut rakentamisvalmis suuri ratahanke. Hankkeella on kolme lainvoimaista ratasuunnitelmaa, Espoo–Hista, Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa. Lisäksi Hajala-Nunna-ratasuunnitelma on nähtävillä. Edessä olevat seuraavat ratasuunnittelun ja rakentamisvaiheet työllistävät arviolta 14 800 henkilötyövuotta eli Raision kokoisen kaupungin koko työikäisen väestön.
Ensimmäisen rakentamisvaiheen rahoituksesta kunnat ovat sitoutuneet kattamaan 385 miljoonaa ja valtio 385 miljoonaa, minkä lisäksi yhtiö voi ottaa vierasta pääomaa 520 miljoonaa. Kunnat ovat sitoutuneet myös hankkeen toiseen vaiheeseen, mikäli se käynnistetään seuraavan hallituskauden aikana. Hankkeen suunnitteluun on saatu 37,5 miljoonan euron EU-rahoitus. Lisäksi Länsiradalle on haettu EU:n kuluvan ohjelmakauden viimeisestä CEF-liikenneohjelman hausta 9,2 miljoonaa euroa Salo-Kupittaa kaksoisraiteen rakentamissuunnitteluun.
Poikkeuksellisen kunta- ja aluevetoisen hankkeen eteneminen on riippuvainen kuntien päätöksenteosta. Keväällä kunnissa tehdyt päätökset osakassopimuksista on valitusten osalta käsitelty ja käsitteillä hallinto-oikeudessa. Oikeuden päätös Salon jääviyksistä palauttaa päätöksenteon kaupungin käsittelyyn. Salon päätöksiä odotetaan marraskuun alussa.
Kokouksessa käydään läpi hankkeen etenemisen tilanne.
Vesien ja voimien vaihemaakuntakaava, tilannekatsaus.
Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 10.8.–30.9.2026. Nähtävilläolon aikana järjestettiin useita esittelytilaisuuksia, ja kaavaluonnoksesta viestittiin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja muissa viestintäkanavissa. Puhelimitse saatiin noin kymmenen yhteydenottoa. Aineistosta saatiin 37 lausuntoa ja 182 mielipidettä. Palautemäärän arvioidaan vielä kasvavan lokakuun aikana.
Saadun palautteen perusteella erityisesti vesiteemaan liittyvät, uomiin kohdistuvat kaavamerkintä ja kehittämisperiaate ovat herättäneet huolta ja vastustusta viljelijöiden keskuudessa. Toisaalta palautteessa on myös pidetty vesiteeman käsittelyä maakuntakaavassa tärkeänä.
Energiateemasta on saatu selvästi vesiteemaa vähemmän palautetta. Siinä korostuvat erityisesti suunnitellun infrastruktuurin linjaukset maastossa sekä tarve laajentaa vaikutusten arviointia.
Seuraavaksi lausunnot ja mielipiteet käydään huolellisesti läpi, ja niihin valmistellaan vastineet. Saatu palaute otetaan huomioon kaavan jatkovalmistelussa. Kaavaratkaisun jatkokehittämistä ja prosessin seuraavia vaiheita käsitellään maakuntahallituksen tulevissa kokouksissa.
Tulevan EU:n rahoituskehyskauden 2028–2034 kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun tilanne
EU:n monivuotisen rahoitusohjelman 2028–2034 kansallisen hallintomallin ja sisältöjen suunnittelu on käynnissä. Suomen osalta kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun koordinoinnista vastaa valtionvarainministeriö tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.
Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmisteluryhmän laajennettu kokoonpano kokoontui 2.10.
Kokouksessa käydään läpi kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun tilanne.
Varsinais-Suomen ehdotus alueen Suomi-pisteistä
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Varsinais-Suomen alueellinen suunnitelma on valmistunut ja palautettu valtiovarainministeriöön. Suunnitelmassa kuvataan alueen palvelutarve ja tehdään esitys valtion yhteisten Suomi-pisteiden sekä niitä täydentävien muiden asiakaspalvelupisteiden sijoittumisesta Varsinais-Suomessa. Suomi-pisteitä esitetään perustettavaksi palvelutarpeen ja asioinnin suuntautumisen perusteella yhteensä neljä (4) Turkuun, Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Toissijaisena vaihtoehtona esitetään, että jokaiseen ko. kunnista tulee perustaa vähintään Suomi-pisteiden verkostoa täydentävät julkisia palveluita kokoavat Asiointipisteet.
Varsinais-Suomen liitto koordinoi valtiovarainministeriön pyynnöstä alueellisen projektiryhmän työtä ja vastasi alueellisen suunnitelman valmistelusta. Projektiryhmässä olivat edustettuina lisäksi valtion eri virastot, Varsinais-Suomen hyvinvointialue sekä kunnat seutukunnittain. Alueellinen suunnitelma siirtyy seuraavaksi Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushankkeen kansalliseen tarkasteluun. Lopullisesta Suomi-pisteiden verkostosta päättää valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan ohjausryhmä VM:n poliittisessa ohjauksessa alkuvuonna 2027.
Tutustu suunnitelmaan: Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Varsinais-Suomen alueellinen suunnitelma
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.