Perustelut
Liedon kaupunki pyytää lausuntoa Pakurlan asemakaavaluonnoksesta. Kaava on ollut nähtävillä 11.6.-11.8.2026. Lausunto on pyydetty toimittamaan 11.8.2026 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa aluesuunnittelujaoston kokoukseen 24.8.2026 asti.
Asemakaava-asiaa ei ole käsitelty aikaisemmin Varsinais-Suomen liiton toimielimissä. Asemakaavaa laaditaan käyttäen ohjeena vielä hyväksymätöntä Maaria-Ilmaristen osayleiskaavaehdotusta. Osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyn on arvioitu olevan syksyllä 2026. Aluesuunnittelujaosto on antanut lausunnon Maaria-Ilmaristen osayleiskaavaehdotuksesta 23.3.2026. Lausunto Maaria-Ilmaristen osayleiskaava- ja ulkoilureittisuunnitelmista | Varsinais-Suomen liitto
Suunnittelualuetta koskevat voimassa olevat Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (osittain voimassa), 2004, Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaava, 2018 ja Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, 2021.
Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A, mikä merkitsee valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita ja sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen kehittämistä tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen.
Alueen maankäytön kehittämisen, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla taajamakuvaa eheyttävää ja taajamakuvalliset ominaispiirteet huomioivaa.
Pohjois-eteläsuunnassa alueen läpi on osoitettu merkintä alueelliselle ulkoilureitille, jonka suunnittelumääräyksen mukaan ulkoilureitin tarkkaa linjausta suunniteltaessa tulee hyödyntää olemassa olevia teitä ja kulku-uria sekä alueen ympäristön erityispiirteitä ja maisemaa.
Kaavoitettavan alueen länsireunaa koskee myös suoja- tai konsultointivyöhyke, jonka suunnittelumääräyksessä edellytetään asiantuntijalausuntomenettelyä vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista.
Kaava-aluetta sivuaa lännessä myös Teollisuuden - ja logistiikan kehittämisen kohdealue, joka on Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä tuotannon alue. Suunnittelumääräyksessä suunnittelulla tulee turvata ja edistää alueen kehittymistä korkeatasoiseksi ja tehokkaaksi yritysalueeksi. Alueen suunnittelussa tulee edistää maankäytön ja kestävän liikennejärjestelmän yhteensovittamista sekä varmistaa monipuolinen saavutettavuus ja valtakunnallisen liikenteen sujuvuus. Alueen kehittämisessä tulee huomioida pohjavesialueet sekä turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus.
Lisäksi on käynnissä Varsinais-Suomen vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan laadinta. Kaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä 10.8.-30.9.2026.
Voimassa olevassa Liedon yleiskaavassa Pakurlan kaava-alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi MY, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Yleiskaava on kuitenkin Ilmaristen alueella uudistumassa vuoden 2026 aikana. Pakurla kuuluu pitkään valmisteilla olleeseen Maarian-Ilmaristen osayleiskaava-alueeseen, jonka ehdotusvaihe on päättynyt keväällä 2026 ja joka etenee hyväksymisvaiheeseen syksyllä 2026. Maaria-Ilmaristen osayleiskaavaehdotusta on perusteltua käyttää ohjeena asemakaavaa laadittaessa.
Alue sijaitsee myös keskeisellä täydennysrakentamisen ja kasvun vyöhykkeellä valmistelussa olevassa Turun kaupunkiseutusuunnitelmassa, joka on tulossa kuntiin lausunnoille syksyllä 2026.
Liedon kaupungin tavoitteena on mahdollistaa Pakurlan alueelle uusia erillispientaloja ja yhtiömuotoisia asuinpientaloja olemassa olevaa taajamarakennetta täydentäen ja Maaria-Ilmaristen osayleiskaavan mukaisesti. Alueesta tavoitellaan puutarhamaista ja yhteisöllisyyttä tukevaa asuinympäristöä, jonka yhteyteen sijoittuu lähipalveluja, kuten päiväkoti, sekä hyvin saavutettava lähivirkistysalue leikki- ja pelikenttineen ja virkistysreitteineen. Topinojan uomaa kehitetään hulevesien hallinta-alueena luontoarvoja vahvistaen. Lisäksi Haagantien molemmin puolin tavoitellaan korttelialueita, jotka mahdollistavat asumisen ja hevosurheilun yhdistämisen.
Lisätietoja: 3.07 Pakurlan asemakaava - Lieto
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Kaisa Äijö, maakunta-arkkitehti
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja, heidi.saaristo-levin@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liiton aluesuunnittelujaosto päättää antaa seuraavan lausunnon Liedon Pakurlan asemakaavaluonnoksesta:
Alueidenkäytön suunnittelussa on nähtävissä toimintatapojen kehittymistä suuntaan, jota myös alueidenkäyttölain uudistukselle asetetut tavoitteet tukevat. Rakennetun ympäristön, liikenteen ja palveluiden rinnalla tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin luonnonympäristön toimivuutta, luonnon monimuotoisuutta, vesitaloutta ja ekosysteemien hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää elinympäristöjä, joissa ihmisen toiminta ja luonnon järjestelmät tukevat toisiaan sekä ympäristön kantokyky huomioidaan suunnittelun keskeisenä lähtökohtana. Tämä ajattelutapa näkyy myös valmisteilla olevan Turun kaupunkiseutusuunnitelman tavoitteissa sekä Varsinais-Suomen strategisissa linjauksissa, joissa kestävän yhdyskuntarakenteen rinnalla korostuvat luonnon tilan vahvistaminen ja Saaristomeren tilan parantaminen.
Varsinais-Suomen liitto pitää myönteisenä, että Pakurlan asemakaavaluonnoksessa on tunnistettu luonnonympäristön merkitys osana alueen rakennetta eikä viheralueita ja vesiuomaa tarkastella ainoastaan rakentamista palvelevina elementteinä. Kaavaluonnoksessa Topinojan uomalle on annettu keskeinen rooli alueen viherrakenteessa, hulevesien hallinnassa ja ekologisissa yhteyksissä. Samalla tavoitteeksi on asetettu uoman luontoarvojen vahvistaminen sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen osana alueen toteutusta. Tämä osoittaa suunnittelun painopisteen myönteistä kehittymistä kohti ratkaisuja, joissa luonnon toimintaedellytykset huomioidaan aiempaa vahvemmin osana uuden asuinalueen muodostumista.
Liitto pitää erityisen hyvänä, että kaavaluonnoksessa on tarkasteltu alueen vesitaloutta ja valuma-aluetta laajemmasta näkökulmasta. Topinojan yhteys Lausteenojaan ja edelleen Aurajokeen on tunnistettu, ja hulevesien viivyttämiseen sekä tulvariskien hallintaan on osoitettu riittävää tilavarausta. Ratkaisulla voidaan tukea sekä alueen omaa vedenhallintaa että alapuolisen vesistöjärjestelmän toimivuutta. Kaavaluonnoksessa näkyy selkeä pyrkimys sovittaa yhteen rakentaminen, viherrakenne ja luonnonmukainen vedenhallinta tavalla, joka tukee kestävää yhdyskuntarakenteen kehittämistä.
Varsinais-Suomen strategisella tasolla Saaristomeren tilan parantaminen on yksi maakunnan keskeisistä pitkän aikavälin tavoitteista. Sen saavuttaminen edellyttää, että vesistöihin kohdistuvat vaikutukset huomioidaan yhä kattavammin kaikessa maankäytön suunnittelussa. Erityisen tärkeään asemaan ovat nousseet valuma-alueiden kokonaisvaikutusten tarkastelu, ravinteiden pidättyminen, eroosion vähentäminen sekä luonnon omien vedenhallintaprosessien hyödyntäminen.
Pakurlan asemakaavaluonnos sisältää jo useita ratkaisuja, jotka luovat hyvän perustan näiden tavoitteiden edistämiselle. Jatkosuunnittelussa olisi kuitenkin mahdollista vahvistaa vesien tilan näkökulmaa tarkastelemalla nykyistä laajemmin keinoja vähentää ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista Topinojan, Lausteenojan ja Aurajoen kautta Saaristomereen. Luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen, kasvillisuuteen perustuvien suodatus- ja pidätysratkaisujen sekä uoman reunavyöhykkeiden kehittämisen mahdollisuuksia olisi perusteltua arvioida osana alueen viherrakenteen jatkosuunnittelua. Samalla voitaisiin vahvistaa Topinojan merkitystä paitsi hulevesien hallinnan ja virkistyksen myös vesienhoidon näkökulmasta.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Pakurlan asemakaavaluonnos osoittaa myönteistä suunnanmuutosta kohti kokonaisvaltaisempaa ympäristön huomioon ottavaa suunnittelua. Kaava sisältää hyviä lähtökohtia luonnon monimuotoisuuden, viherrakenteen ja vedenhallinnan edistämiseksi. Vesien tilan parantamisen näkökulmaa edelleen syventämällä kaavaratkaisu voisi tukea entistä vahvemmin maakunnan yhteisiä tavoitteita Saaristomeren tilan kohentamiseksi ja toimia hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka luonnonympäristön hyvinvointi voidaan kytkeä osaksi kestävää yhdyskuntakehittämistä.
Lopuksi teknisenä huomiona liitto toteaa, että suunnittelualuetta koskevat voimassa olevat Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (osittain voimassa), 2004, Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaava, 2018 ja Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, 2021. Lisäksi kaava-aluetta sivuaa lännessä myös Teollisuuden - ja logistiikan kehittämisen kohdealue ja kaavoitettavan alueen länsireunaa koskee myös suoja- tai konsultointivyöhyke, jonka suunnittelumääräyksessä edellytetään asiantuntijalausuntomenettelyä vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista. Suojavyöhykkeen ajantasaisuus on hyvä tarkistaa.