Aluesuunnittelujaosto, kokous 24.8.2026

Esityslista on tarkastamaton

§ 47 Lausunto asemakaavanmuutosehdotuksesta Pitkämäen kaupunginosaan (os. Alakyläntie 1 ja 3 sekä Pitkämäenkatu 4 ja 6) Pitkämäen liikekeskus (33/2006)

VSLDno-2026-345

Perustelut

Turun kaupunki pyytää lausuntoa Pitkämäen kaupunginosan (os. Alakyläntie 1 ja 3 sekä Pitkämäenkatu 4 ja 6) Pitkämäen liikekeskus (33/2006) asemakaavanmuutosehdotuksesta. Ehdotus on asetettu uudelleen julkisesti nähtäville 29.6.-31.8.2026. Lausunto on pyydetty toimittamaan 31.8.2026 mennessä.

Asemakaavamuutosehdotusta on käsitelty Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaostossa 21.11.2022 ja maakuntahallituksessa 12.12.2022 ja asiassa on annettu lausunto, jossa liitto katsoi kaavaehdotuksen olevan maakuntakaavan mukainen ja piti alueen kehittämistä keskustan läheisyydessä sekä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen lähtökohtaisesti perusteltuna. Lausunnossa kuitenkin korostettiin, että kaavasuunnitelmaa tulisi tarkistaa erityisesti kestävän liikkumisen, kaupunkiympäristön laadun, luonnon monimuotoisuuden, vesienhallinnan ja ilmastovaikutusten näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitettiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, Naantalin pikatien liikenteellisen toimivuuden turvaamiseen, Saukonojan ja muun siniviherrakenteen huomioon ottamiseen sekä asemakaavan vaikutusten arviointiin. Lisäksi liitto totesi, että Pitkämäen liikekeskuksen ja Kähärin puistotien suunnitelmia olisi tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena alueen kaupunkiuudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pitkämäen liikekeskuksen asemakaavamuutoksen valmistelu käynnistyi vuonna 2003, ja kaavaprosessin aikana suunnitteluratkaisua on tarkistettu useaan otteeseen alueen maankäytön, liikennejärjestelyjen ja ympäristöarvojen muutosten johdosta. Kaavaluonnoksia käsiteltiin vuosina 2008 ja 2011, minkä jälkeen alkuperäisestä laajasta kokonaisuudesta erotettiin omaksi hankkeekseen Kähärin puistotien asemakaava. Kaavaehdotus oli lausunnoilla vuonna 2022, minkä perusteella sitä täydennettiin muun muassa liikenneselvityksellä, ilmastovaikutusten arvioinnilla ja muilla tarkennuksilla. Vuonna 2026 asemakaava-aluetta supistettiin maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi, minkä jälkeen tarkistettu kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen kehittäminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen sekä parantaa alueen liikenne- ja kaupunkiympäristöä.

Lisätietoja: Pitkämäen liikekeskus 11458-2002 | Turku.fi

 

Valmistelija/lisätiedot

Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja

Kaisa Äijö, maakunta-arkkitehti

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja, heidi.saaristo-levin@varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liiton aluesuunnittelujaosto päättää antaa seuraavan lausunnon Pitkämäen kaupunginosan (Alakyläntie 1 ja 3 sekä Pitkämäenkatu 4 ja 6) Pitkämäen liikekeskuksen (33/2006) asemakaavanmuutosehdotuksesta:

Varsinais-Suomen liitto antoi Pitkämäen liikekeskuksen asemakaavanmuutosehdotuksesta lausunnon joulukuussa 2022. Lausunnossaan liitto piti alueen kehittämistä ja kaupunkirakenteen täydentämistä perusteltuna, mutta korosti kestävän liikkumisen, kaupunkiympäristön laadun, luonnon monimuotoisuuden, ilmastovaikutusten sekä hulevesien ja siniviherrakenteen huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto toi esiin tarpeen tarkastella Pitkämäen liikekeskuksen ja Kähärin puistotien suunnitelmia kokonaisuutena.

Liitto toteaa, että kaava-aineistoa on aiemman lausunnon jälkeen täydennetty merkittävästi. Kaavan tueksi on laadittu liikenneselvitys, kaavaselostukseen on sisällytetty ilmastovaikutusten arviointi, liikenteellisiä vaikutuksia on tarkennettu ja hulevesien hallintaa sekä Saukonojan merkitystä on käsitelty aiempaa laajemmin. Näiltä osin kaava-aineisto vastaa aiemmassa lausunnossa esitettyihin huomioihin.

Liitto pitää myönteisenä, että liikenneselvityksessä tarkastellaan alueen maankäytön vaikutuksia aiempaa laajemmassa liikenneverkon kokonaisuudessa. Selvityksen mukaan Pitkämäen, Pukkilan ja Kähärin maankäytön kasvun vaikutukset Naantalin pikatien ruuhkautumiseen ovat suhteellisen vähäisiä verrattuna liikenteen yleiseen kasvuun. Samalla selvitys kuitenkin osoittaa, että liikennejärjestelmän nykyiset pullonkaulat ja ruuhkautumisongelmat korostuvat tulevaisuudessa. Selvityksessä myös korostetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisen merkitystä autoliikenteen kasvun hillitsemisessä sekä liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamisessa pitkällä aikavälillä.

Kaavaehdotuksessa on varauduttu liikenneselvityksen mukaisesti kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamiseen sekä uusiin liikennejärjestelyihin. Kaavaselostuksessa todetaan liikenteen sujuvuuden parantuvan uusien katujen ja risteysjärjestelyjen myötä. Liitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että liikenteellisiä vaikutuksia tarkastellaan pääosin asemakaava-alueen toimivuuden näkökulmasta ja korostetaan kaavaratkaisun vähäisiä vaikutuksia Naantalin pikatien toimivuuteen. Liitto katsoo, että liikenneselvityksen johtopäätöksistä olisi perusteltua nostaa nykyistä vahvemmin esiin liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen tarve sekä kestävien kulkutapojen rooli osana alueen ja koko kaupunkiseudun liikenneverkon toimivuutta. Keskustan läheisyydessä sijaitsevan täydennysrakentamiskohteen onnistuminen edellyttää, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kanssa. Näin voidaan tukea sekä alueen saavutettavuutta että Naantalin pikatien ja muun pääverkon toimivuutta pitkällä aikavälillä.

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaava-aineistoa on edellisen lausuntokierroksen jälkeen kehitetty oikeaan suuntaan ja että aiemmin esiin nostettuja teemoja on otettu valmistelussa huomioon. Liitto pitää kuitenkin tärkeänä, että merkittävien uusien ja täydentyvien maankäyttökohteiden suunnittelussa niiden vaikutukset ja rooli osana kaupunkiseudun kokonaisvaltaista kehittämistä tunnistetaan nykyistä vahvemmin. Kaavaratkaisujen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun niiden vaikutuksia tarkastellaan osana kaupunkiseudun maankäytön, liikennejärjestelmän ja kestävän liikkumisen kokonaiskehitystä. On myös tärkeää varmistaa, että alueen toteuttamisessa painotetaan ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa kestävien kulkutapojen käyttöä ja hillitä autoliikenteen kasvua kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Vaikka asemakaavan välittömät vaikutukset liikennejärjestelmän toimivuuteen on arvioitu kokonaisuutena melko vähäisiksi, tuottaa kaavatyö arvokasta tietoa liikenneverkon nykyisistä ja tulevista kehittämistarpeista. Liitto pitää tärkeänä, että nämä havainnot hyödynnetään osana laajempaa kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- ja yhdyskuntarakennesuunnittelua sekä kestävän liikkumisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden kohdentamista.

Tiedoksi

Lupa- ja valvontavirasto, Lounais-Suomen elinvoimakeskus