Perustelut
Kanta-Hämeen liitto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaiheen luonnoksesta 20.2.2026 mennessä. Varsinais-Suomen liiton kokousaikataulujen vuoksi lausunnolle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 23.2.2026 asti.
Maakuntakaava laaditaan kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa kattavana vaihemaakuntakaavana, joka täydentää voimassa olevaa Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040. Vaihemaakuntakaavan teemoja ovat puhdas siirtymä, kestävä liikkuminen ja kulttuuriympäristöt. Puhtaan siirtymän teemassa on käsitelty myös luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten kytkösten aiheita.
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Kaisa Äijö, maakunta-arkkitehti
Kristina Karppi, erikoissuunnittelija
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja, heidi.saaristo-levin@varsinais-suomi.fi
Aluesuunnittelujaosto päättää antaa Kanta-Hämeen liitolle seuraavan lausunnon koskien Kanta-Hämeen vaihekaava 1:n luonnosta:
Kanta-Hämeen vaihekaavatyössä on tartuttu ajankohtaisiin aiheisiin kokonaisvaltaisesti puhtaan siirtymän, liikenteen ja kulttuuriympäristön teemoissa.
Puhdas siirtymä
Kanta-Hämeen maakuntakaavatyötä on pohjustettu kattavilla ja mielenkiintoisilla taustaselvityksillä. Energiateemasta erityismaininnan ansaitsee Kanta-Hämeen innovatiiviset aurinkovoimaratkaisut rakennetussa ympäristössä -selvitys. Se keskittyy pienaurinkovoimatuotannon potentiaaliin rakennetussa ympäristössä. Muissa maakunnissa on eritelty pääosin teollisen aurinkovoiman eli laaja-alaisen maa-asenteisen aurinkovoiman potentiaaleja maaseutumaisilla alueilla. Kanta-Hämeessä ollaankin tehty arvokasta ennakointityötä. Esimerkiksi ajankohtaisessa uusiutuvan energian nopean kehittymisen alueiden nimeämisen prosessissa, jota lupa- ja valvontavirasto hallinnoi, suunnataan aurinkovoiman nopeaa kehittämistä ensisijaisesti rakennettuihin tai muutoin muokattuihin ympäristöihin. Kaavaratkaisuna Kanta-Hämeen aurinkovoiman yleismääräys on kattava, silti tiivis sekä hyvin perusteltu.
Myös tuulivoiman taustaselvitys ja kaavaratkaisu ovat mielenkiintoisia. Kanta-Hämeen analyyseissä löydettiin ensi vaiheessa noin 30 teoreettisesti potentiaalista aluetta. Erittelyprosessin tarkempien jatkovaiheiden perusteella kaavaratkaisuna osoitetaan 8 tuulivoima-aluetta, joista 4 on uusia. Maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi on määritelty vähintään kahdeksan voimalan alueet. Pinta-alaltaan osoitetut alueet ovat 8-27 neliökilometriä eli suuria.
Kulttuuriympäristön teemasta
Kulttuuriympäristö‑osuutta voidaan pitää kokonaisuutena hyvänä ja maakunnan erityispiirteet tunnistavana. On arvokasta, että paitsi jo olevan tiedon yhteen kokoamista, vaihemaakuntakaavan valmisteluun sisältyy myös kulttuuriympäristötietoa täydentäviä selvityksiä, joiden pohjalta voidaan kokonaiskuvaa kulttuuriperinnöstä täydentää. Erityisen merkittävä ja ansiokas on Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ‑selvitys (2019), jossa on mukana myös modernia rakennuskantaa 2000-luvulle asti. Selvityksen edelleen täydentäminen tältä osin osoittaa asian tärkeyttä ja tuo jatkuvuutta jo tehdylle työlle. Modernin rakennusperinnön inventoinnilla ja turvaamisella alkaa olla jo kiire ja on hienoa, että myös maakuntakaavatasolle saadaan tietopohja kuntoon ja ohjausvälineet käyttöön.
Kiinnostava ja seurattava Varsinais-Suomenkin maakuntakaavoituksen näkökulmasta on myös valmisteilla oleva Historiallisten teiden täydennysinventointityö. Monet historiallisista teistä jatkuvat luontevasti naapurimaakuntien puolelle, muodostaen kulttuurisia ja maisemallisia kokonaisuuksia, joiden tarkastelu yksittäisen maakuntakaavan sisällä ei yksin riitä. Selvitys tukee merkittävästi sekä maakuntien välistä yhteistyötä että kansallisten kulttuuriympäristöarvojen tunnistamista.
Liikenteen teemasta
Luonnoksen liikenteen ratkaisuna maakuntien rajalla on valtatie 10 eli Turuntie. Se osoitetaan merkittävästi parannettavana rajalta Palikkalaan. Valtatien 10 hyvä liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuuden parantaminen on myös Varsinais-Suomelle tärkeä tavoite. Tuoreessa Vt 10 Turku–Forssa yhteysväliselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä.
Lisäksi uusi merkittävä yhdystie on osoitettu Someron suunnalta Palomäeltä Palikkalaan. Viime mainitun yhteystarvenuoli on myös Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Kantatien 52 pohjoisosan Salo–Jokioinen kehittämisestä on käynnistymässä selvitys Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johdolla. Selvityksessä tullaan tarkastelemaan myös aiemmin ehdotetun uuden tielinjauksen, ns. Palikkalan oikaisun, kannattavuutta, mahdollisia vaihtoehtoisia linjauksia sekä nykyisen tien parantamista yhtenä ratkaisuna. Työ huomioidaan tulevassa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavassa.
Kestävän liikkumisen laatukäytävä uutena kaavamerkintänä on mielenkiintoinen ja tukee maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteisiä tavoitteita. Kestävän liikkumisen tavoitteiden edistämiseksi tärkeää on lisäksi jatkaa yhteistyötä Turku–Toijala–Tampere-lähijunaliikenteen käynnistämiseksi. Se toisi osaltaan uusia kehittymismahdollisuuksia myös Humppilalle.
Kaavaselostuksesta
Kaavaselostus on selkeästi jäsennetty ja siten hyvin hahmotettava. Esimerkiksi kaavaratkaisujen temaattisiin kuvauksiin on yhdistetty perustelujen lisäksi myös vaikutusten arviot.