Perustelut
Maakuntavaltuusto päätti käynnistää Varsinais-Suomen maakuntakaavan tarkistamisen 10.6.2024. Päivitys keskittyy kahteen maakunnan kannalta ajankohtaiseen ja toisiaan täydentävään teemaan: vesien tilan parantamiseen ja puhtaan energian edistämiseen.
Valmistelu on edennyt valmisteluvaiheen eli luonnoksen asettamiseen nähtäville, jona aikana luonnoksesta voi jättää mielipiteen. Lausunnot pyydetään kunnilta, viranomaisilta ja keskeisiltä toimijatahoilta. Nähtävilläoloaikana järjestetään seutukohtaiset vuorovaikutustilaisuudet. Kaavatyölle asetettu ohjausryhmä on kokoontunut valmisteluaikana neljä kertaa. Sen lisäksi on järjestetty viranomaisneuvottelu ja useita teemoja koskevia toimija- ja yhteistyötahotapaamisia. Kaavaa esiteltiin iltakoulussa 24.2.2026 maakuntahallitukselle ja aluesuunnittelujaostolle.
Valtiolla ja Varsinais-Suomella on vahva yhteinen tahtotila Saaristomeren tilan parantamiseksi ja energiamurroksen vauhdittamiseksi. Saaristomeren osalta tavoitteena on ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen, valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu ja alueen nostaminen ravinnekierron mallialueeksi. Energiamurroksessa korostuvat puhdas energia, huoltovarmuus ja teollisuuden uudistuminen, jotka tulee huomioida alueellisessa maankäytössä.
Varsinais-Suomen identiteettiä muovaavat sekä maakunnalle tärkeä maatalous että Saaristomeren laaja ja monimuotoinen saaristo. Maakunnassa on lisäksi kasvavaa energiaintensiivistä teollisuutta ja yhteiskunta sähköistyy myös lämmöntuotannossa ja liikenteessä. Energiajärjestelmän tuleekin olla monitasoinen ja monipuolinen sekä toimintavarmoin siirtoyhteyksin kytkeytynyt. Näiden tekijöiden kokonaisuus muodostaa Varsinais-Suomen erityisprofiilin ja keskeisen lähtökohdan maakuntakaavan ratkaisuissa.
Maakuntakaavan valmistelun ohjausryhmän evästysten mukaan vesiensuojelun vaikuttavuutta tulee maakuntakaavassa vahvistaa ja kohdentaa toimenpiteet tehokkaasti, samalla turvaten elinkeinonharjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. Energian tuotannon, -varastoimisen ja siirtämisen ohjauksen on oltava selkeää ja ajantasaista. Maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon potentiaalin vähentymisen sekä teollisen aurinkovoiman sijoittamisen näkökulmat kuntakaavoitukseen tulee esittää läpinäkyvästi. Samalla tulee varmistaa, että kunnille tarjottava tieto on oikea-aikaista ja helposti hyödynnettävissä niiden omassa valmistelussa. Lisäksi on nähty tarpeellisena arvioida, miten maakuntakaava voisi toimia aluekehittämisen välineenä myös rahoituksen kohdentamisen näkökulmasta. Kaavan tulee kokonaisuutena olla hyväksyttävä, käytännöllinen ja selkeä strategisen tason ohjausväline.
Maakuntakaava esittää koko maakunnan alueelle kokonaiskuvaa selventävän ratkaisun, joka kuvataan alla. Valmistelussa on lisäksi arvioitu, miten maakuntakaavalla voidaan edistää vesien tilan parantamista vaikuttavammin. Maakuntakaavan karttamaiselle luonteelle soveltuva keino perustuu tietopohjaiseen maantieteelliseen kohdentamiseen ja siten vaikuttavuudeltaan merkittävimpien alueiden osoittamiseen. Strategisen suunnitelman periaatteiden mukaisesti ja lainsäädännöllisten toimivaltarajojen puitteissa on kehittämisperiaatteena esitetty resurssien kohdentamista erityisen eroosioherkille alueille. Kaavaprosessissa on tärkeää selvittää, miten maakuntakaavan, EU:n alue- ja rakennerahastojen ja valtion budjetoimien ohjelmien (esim. Saaristomeri- ja Ahti-ohjelma) toimeenpanot voisivat keskinäisellä synergialla saavuttaa vaikuttavampia tuloksia. Sen sijaan EU-säädösten selkeästi rajaaman CAP-tuen viljelijäkohtaisiin jakokriteereihin maakuntakaavan kohdentamismerkinnöillä ei ole vaikutusta toisistaan täysin eriytettyjen järjestelmien takia.
Vedet
Varsinais-Suomen vesistöjen, erityisesti Saaristomeren, tila on heikko pitkään jatkuneen ravinnekuormituksen ja eroosion vuoksi. Saaristomeri on Suomen rannikkovesistä kuormitetuin fosforin osalta, ja yli 70 % kuormituksesta tulee maataloudesta. Savimaat, eroosioherkät pellot, sisäinen kuormitus sekä ilmastonmuutoksen voimistama valunta heikentävät tilannetta entisestään. Nykyiset ohjauskeinot ovat hajanaisia ja riittämättömiä, eikä hyvää tilaa saavuteta nykytoimilla vuosikymmeniin. Vesien tilan parantaminen edellyttää alueellisesti tarkempaa ohjausta ja resurssointia, valuma-aluelähtöistä suunnittelua sekä toimenpiteiden kohdentamista riskialueille.
Voimassa oleva Varsinais-Suomen maakuntakaava sisältää koko maakuntaa koskevan vesiensuojelun yleismääräyksen, joka velvoittaa, että kaikki yksityiskohtainen maankäytön suunnittelu ja rakennustoimenpiteet tulee tehdä vesiensuojelutavoitteita edistäen. Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tehdä Varsinais- Suomen pitkäjänteinen tavoite vesien tilan parantamisesta näkyväksi maakuntakaavassa tarkentamalla ja kohdentamalla voimassa olevan kaavan vesiensuojelun yleismääräystä. Tavoitteena on vähentää Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren ravinnekuormitusta sekä vahvistaa vesiensuojelun vaikuttavuutta suuntaamalla toimet ja resurssit riskialueille. Lisäksi kaava ohjaa kuntia ja viranomaisia valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun sekä tulvariskien ja eroosioherkkyyden huomioimiseen.
Kaava esittää maakunnallisen ratkaisun vesien tilan parantamiseksi ja tunnistaa paikkatietoon perustuen Varsinais-Suomen eroosioherkimmät alueet. Uusi valuma-alueita koskeva yleismääräys korostaa kokonaiskuormituksen ja toimintojen yhteisvaikutusten huomioimista. Toimenpiteiden tulee vähentää ravinnekuormitusta ja eroosiota, ja ne on kohdennettava selkeisiin riskikohtiin yhteistyössä vesiensuojeluviranomaisten kanssa.
Erityisen eroosioherkät alueet osoitetaan uudella osa-aluemerkinnällä, joka kokoaa laajat, uomiin kytkeytyvät korkean riskin alueet. Kehittämisperiaate esittää niille vahvempaa resursointia toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kyseisten alueiden maankäyttöä ohjataan maakuntakaavan voimassa olevalla pohjamaankäyttömerkinnällä, joka on valtaosalla alueista maa- ja metsätalousvaltainen.
Lisäksi Turun rannikon valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue osoitetaan erillisellä osa-aluemerkinnällä.
Kaava muodostaa selkeän kolmiportaisen järjestelmän: koko maakuntaa koskevan voimassa olevan yleismääräyksen, uuden valuma-aluepainotteisen yleismääräyksen sekä erityisen eroosioherkkien alueiden osa-aluemerkinnän.
Voimat
Maakuntakaavan on vastattava energiamurrokseen siten, että fossiilittoman energian tuotanto, varastointi ja siirto sovitetaan yhteen muun maankäytön kanssa. Tavoitteena on toiminta- ja huoltovarma, monitasoinen, teknologisesti kehittyvä ja kokonaiskestävä energiajärjestelmä maakunnassa.
Siirtoyhteydet ja niiden kehitysmahdollisuudet ovat keskeinen edellytys sähköistyvän teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen kehitykselle sekä vetytalouden viriämiselle. Varsinais-Suomi on prosessiteollisuuden koulutuksen ja osaamisen sekä energiatuotteiden jatkojalostamisen maakunta. Suurin osa raakaenergiasta tuodaan maakuntaan jatkossakin, kuten muuallekin etelän kasvukeskuksiin. Kattavat ja kapasiteetiltaan riittävät yhteydet ovatkin välttämättömiä. Kaavaluonnoksessa osoitetaan kansallisen vetyverkon YVA-linjaukset yhteystarpeina, esitetään sähköverkon kehittämistarpeet ja neljä uutta yhteystarvetta sekä osoitetaan Raisioon uusi muuntoasema liityntöineen.
Maakunnallisesti merkittävän tuulivoiman sijoittamisen mahdollisuuksia rajaavat kasvaneet voimalakoot ja tiukentunut kansallinen sijoittamisen ohjaus. Asutus muodostaa merkittävimmän rajoitteen Varsinais-Suomessa. Lisäksi soveltuvien alueiden tunnistamisessa on huomioitu myös virkistyskäyttö, luonto- ja kulttuuriarvot, kriittinen infra ja puolustusvoimien alueet. Maakuntakaava osoittaa yhden maakunnallisesti merkittävän tuulivoima-alueen ja kahdeksan pienempää, mutta maakunnallisesti merkittävää tuulivoimakohdetta.
Teollisen aurinkovoiman sijoittaminen edellyttää tarkempaa hankekohtaista tarkastelua kunnissa. Maakuntakaavassa annetaan suunnittelumääräys, joka osoittaa periaatteita yksityiskohtaisemmille suunnittelutasoille. Tarkentuvassa suunnittelussa arvioidaan hankekohtaisten lähtötietojen ohella sijoitusalan maanpeitettä ja maaperää, maiseman ominaisuuksia ja ympäröivää maankäyttöä.
Energiarakenteiden suunnittelumääräykset edellyttävät kattavaa vaikutusten arviointia, joka huomioi myös vesistövaikutukset sekä eri toimintojen yhteisvaikutukset. Suunnitelmien on täytettävä korkeat laatu- ja kestävyysvaatimukset siten, että merkittävät haitalliset vaikutukset vältetään ja vähäisempiä vaikutuksia pyritään lieventämään. Kaasulinjoja koskevissa suunnittelumääräyksissä painotetaan turvallisuuden huomioimista.
Aiempi käsittely
Maankäyttöjaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 18.12.2023.
Maankäyttöjaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 25.3.2024.
Maakuntahallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 20.5.2024.
Maakuntavaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 10.6.2024.
Maankäyttöjaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 16.12.2024.
Maakuntahallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 27.1.2025.
Aluesuunnittelujaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 9.3.2026.
Maakuntahallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 23.3.2026.
Valmistelijat/lisätiedot
suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö
erikoissuunnittelija Timo Juvonen
erikoissuunnittelija Kristina Karppi
erikoissuunnittelija Arttu Koskinen
paikkatietosuunnittelija Satu Kottonen
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää
1. asettaa Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnoksena nähtäville,
2. pyytää siitä tarvittavat lausunnot ja
3. velvoittaa valmistelutyöryhmän järjestämään vuorovaikutusmenettelyn (Alueidenkäyttölaki § 6 ja § 62, Maankäyttö- ja rakennusasetus § 8)
Maakuntahallitus valtuuttaa valmistelutyöryhmän tekemään aineistoon tarvittaessa teknisiä täydennyksiä ennen nähtäville asettamista.
Päätös
Suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin esitteli asian.
Maakuntahallitus päätti
1. asettaa Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnoksena nähtäville siten muutettuna, että Varsinais-Suomen vesien ja voimien vaihemaakuntakaava, kaavamerkinnät ja määräykset -liitteessä olevan Kaavamerkinnät- ja määräykset -kohdan toinen merkintä muutetaan muotoon:
"Vesien- ja merenhoidon kannalta erityinen uomaosuus
Merkinnällä osoitetaan uomaosuuksia, joihin toimenpiteitä kohdentamalla voidaan edistää vesienhoidon tavoitteiden toteutumista erityisen vaikuttavasti.
Kehittämisperiaate
Uomaan rajautuvilla alueilla tuetaan Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren ravinnekuormitusta vähentäviä vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä. Merkintä ei rajoita uomaan rajautuvien alueiden maa- ja metsätalouskäyttöä."
Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.
Keskustelun aikana Konsta Weber ehdotti, ja Emma Lindqvist kannatti, että edellä mainittu Kaavamerkinnät ja -määräykset -liite hyväksytään alkuperäisessä muodossaan:
"Erityisen eroosioherkkä alue
Merkinnällä osoitetaan uomiin kytkeytyvät, laajat ja yhtenäiset, erityisen eroosioherkät alueet.
Kehittämisperiaate
Alueelle suunnataan resursseja, joilla toteutetaan eroosiota ehkäiseviä ja Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren ravinnekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä."
Puheenjohtaja Valkonen totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Weberin ehdotusta luonnoksen alkuperäisestä sanamuodosta, äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:
Aaltonen Anu JAA
Aaltonen Mikko JAA
Bergqvist Sandra JAA
Ek-Marjamäki Teija JAA
Hellstén Juha JAA
Katajainen Timo EI
Kontu Laura JAA
Lehtonen Aarne JAA
Lindqvist Emma EI
Nikkanen Saku JAA
Pesonen Sari EI
Pilpola Juhani JAA
Raunio Eija JAA
Reijonsaari Jaana JAA
Roslakka Ville JAA
Ruohonen Elina JAA
Weber Konsta EI
Puheenjohtaja Valkonen totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun viisitoista (15) JAA -ääntä ja neljä (4) EI -ääntä, jolloin esittelijän muutettu päätösehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.
2. pyytää siitä tarvittavat lausunnot ja
3. velvoittaa valmistelutyöryhmän järjestämään vuorovaikutusmenettelyn (Alueidenkäyttölaki § 6 ja § 62, Maankäyttö- ja rakennusasetus § 8)