Perustelut
Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2024 esitettyjä toimenpiteitä
Kuntalain 121 § mukaan ”Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta”.
Maakuntahallitus antaa arviointikertomuksesta 2024 (mv 9.6.2025 § 13) lausuntonsa ja se viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle.
Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan arvioinut Varsinais-Suomen liiton talouden, toiminnan ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2024. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu kuntalakiin ja tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelmaan ja käytettävissä oleviin dokumentteihin.
Yhteenvetona tarkastuslautakunta toteaa, että maakuntavaltuuston vuoden 2024 talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Liiton tulos muodostui vuonna 2024 suunniteltua paremmaksi. Talousarviovuoden 2024 tulokseksi arvioitiin muodostuvan 287 056 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen 2024 tulos osoitti kuitenkin ylijäämää 185 960 euroa. Säästöä syntyi erityisesti henkilöstömenoissa.
Yksityiskohtaisemmassa tavoitteiden ja toiminnan tarkastelussa tarkastuslautakunta teki liiton toiminnasta huomioita ja ehdotuksia. Tarkastuslautakunnan esittämät huomiot on merkitty kursiivilla.
Yhteiset toiminnot ja hallinto
Kohdassa 5.2 tarkastuslautakunta suosittaa, että tilinpäätöksessä tulisi läpinäkyvämmin erotella kuntarahoitteinen ja hankerahoitteinen toiminta ja niiden välinen kustannusten jakauma. Tällä hetkellä tilinpäätöksestä ei voi selkeästi nähdä kuntayhtymän koko kokonaisuutta.
Tilinpäätöksen selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja luettavuutta kehitettäessä, otamme jatkossa paremmin huomioon myös kuntarahoitteisen ja hankerahoitteisen toiminnan selkeämmän erottelun.
Kohdassa 5.3 tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet lähes 30 %. Tähän asiaan on hyvä vakavasti kiinnittää huomiota ja selvittää asian taustoja, jos asialle on työnantajan puolelta jotain tehtävissä.
Kustannusten nousua on selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kustannukset ovat nousseet kaikissa laskutusryhmissä, mutta suurinta nousu on ollut korvausluokka I, eli ennaltaehkäisevän toiminnan sekä työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannuksissa (+ 47 %). Työterveyspalvelut on kilpailutettu kesällä 2025 ja uusi sopimuskausi Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:n kanssa alkaa 1.1.2026. Samassa yhteydessä on pyritty hillitsemään kustannusten nousua kiinnittämällä huomiota ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuteen.
Kohdassa 7 tarkastuslautakunta katsoo, että uudelle maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi tuotavien toiminnallisten tavoitteiden vuodelle 2026 tulisi olla selkeämmin muotoiltuja tavoitteita. Tavoitteiden mittaamiselle tulisi määrittää keinoja, jotta arviointikertomuksessa voidaan todentaa, millä tavalla tavoite on saavutettu. Liikennemerkkimalli on vain yksi tapa ilmaista tavoitteen täyttyminen. Muitakin tapoja, esim. laadullista arviointia, voisi olla mukana. Tarkastuslautakunta odottaa myös vuoden 2025 toimintakertomuksessa selkeämpää ilmaisutapaa, miten tavoitteisiin pääsyä on todennettu ja mitattu.
Tarkastuslautakunnan esittämä huomio on perusteltu ja pyrimme jatkossa kehittämään raportointia edelleen siten, että laadullista arviointia täydennetään määrällisillä ja ajallisesti rajatuilla mittareilla niissä tehtävissä, joissa se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista.
Liiton toiminnalle on tyypillistä, että työmme tulokset ja vaikuttavuus näkyvät välillisesti ja pitkällä aikavälillä maakunnan elinvoimassa, kilpailukyvyssä ja asukkaiden hyvinvoinnissa. Tämän vuoksi tavoitteet on määritelty ensisijaisesti konkreettisina tehtävinä ja toimenpiteinä, jotka vievät asteittain eteenpäin strategisten päämäärien toteutumista. Konkreettisten toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain liikennevalomallilla, josta saa helposti yleiskäsityksen suunnitellun toiminnan toteutumisesta kyseisenä vuonna.
Maankäyttö ja ympäristö
Kohdassa 5.3.3 tarkastuslautakunta katsoo, että “suurin kehittämistarve liittyy vuorovaikutuksen laatuun. Århusin sopimuksen henki, aito ja vaikuttava osallistuminen, läpinäkyvä päätöksenteko ja ristiriitojen avoin käsittely, ei toteudu täysimääräisesti. Kansalaisten ja järjestöjen on vaikea hahmottaa, miten heidän näkemyksensä vaikuttavat lopullisiin ratkaisuihin. Tiedottaminen on riittävää, mutta vuoropuhelu on liian viranomaiskeskeistä.” Ja edelleen “tarkastuslautakunta pohtii, onko vuoropuhelu Varsinais-Suomen kuntien ja sidosryhmien kanssa ollut riittävää ja vastavuoroista liikenneratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa?”
Aluesuunnittelussa kansalaisten, sidosryhmien ja muiden osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta on tarkkaan säädetty kansallisessa lainsäädännössä esimerkiksi prosessien, aineistojen ja näiden saavutettavuuden osalta. Århusin sopimuksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään. Sen lisäksi, että vastuualueen prosesseissa toimitaan lain ja sopimusten edellyttämällä tavalla, osallistuu vastuualue lukuisiin eri työryhmiin ja verkostoihin, joissa liiton tehtävistä ja prosesseista pyritään viestimään. Vaihekaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelun edetessä, huomiota on mahdollista kiinnittää entistä vaikuttavampaan viestintään ja sitä kautta lisätä yleistä tietoisuutta ja vuorovaikutusta. Tämä on osa-alue, jota on tulevina vuosina mahdollista kehittää lisää, mutta edellyttää lisäresurssin ohjaamista tähän työhön.
Edunvalvonta ja kuntapalvelut
Kohdassa 5.3.3 tarkastuslautakunta katsoo, että jatkossa vastuualueen tavoitteet voitaisiin asettaa hieman konkreettisemmalle tasolle, jolloin ne ovat paitsi helpommin mitattavia, niin myös helpommin saavutettavia ja todennettavia.
Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen vastuualueen tavoitteet perustuvat osin maakuntahallituksen asettamiin vaalikauden hallitusohjelmatavoitteisiin. Tavoitteiden konkretisoimiseen voidaan kiinnittää yhä enemmän huomiota, kun tavoitteet uudistetaan vaalikaudelle 2027–2031. Vaalikauden tavoitteista johdetut tarkasteluvuoden tavoitteet, kuten liikennehankkeet, ovat kuitenkin verraten konkreettisia. Tarkasteluvuonna saatiin päätökset muun muassa Turun lentokentän ympärivuorokautisen aukiolon rahoituksesta sekä kehittämisinvestoinneista E18 kehätielle Raisioon ja Paraistenväylään Kaarinaan.
Tarkastuslautakunta on arviossaan kiinnittänyt huomiota sosiaalisen median vahvistamiseen ja liiton tunnettuuden kasvattamiseen. Varsinais-Suomen liitossa tullaan vahvistamaan viestintää erityisesti sosiaaliseen mediaan keskittyvällä määräaikaisella kaksivuotisella resurssilla.
Valmistelija/lisätietoja
Petra Määttänen, hallintojohtaja
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus antaa maakuntavaltuustolle edellä kuvatun lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus 2024 antaa aihetta.