Perustelut
Satakunnan liitto laatii maakuntakaavaa Satakunnan alueelle. Satakunnan liitto on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa maakuntakaavan 2050 valmisteluaineistosta 20.12.2024 mennessä. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä MRL §62 ja MRA §30 mukaisesti 4.11.-5.11.2024.
Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kokonaismaakuntakaavana koko maakunnan alueelle. Kaavatyö on käynnistynyt 2021. Varsinais-Suomen liitto on lausunut Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoiteluonnoksista helmikuussa 2023.
Varsinais-Suomen liitto on osallistunut esittely- ja keskustelutilaisuuteen Satakunnan maakuntakaava 2050 valmisteluaineistosta 26.11.2024.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa Satakunnan maakuntakaava 2050 valmisteluaineistosta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto kiittää Satakunnan liittoa 26.11.2024 pidetystä ansiokkaasta kaava-aineiston esittelystä ja mielenkiintoisesta maakuntia yhdistävästä keskustelutilaisuudesta Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluaineistoon liittyen. Kokonaiskaavana laadittavan maakuntakaavan aineistomäärään ja valmisteluvaiheen aineistoluonteeseen viitaten esittelytilaisuus lausunnonantajille oli tärkeä.
Varsinais-Suomen liitto pitää Satakunnan maakuntakaava 2050 valmisteluaineistokokonaisuutta perusteellisesti valmisteltuna kaava-aineistona. Satakunnan maakuntakaava 2050:n luonnosvaiheessa on tehty vaikuttavaa ja ripeää valmistelua. Valmisteluaineistot ovat kattavia ja havainnollisia. On esimerkillistä, miten Satakunnassa on yhdistetty kokonaismaakuntakaavan tarkkuus ja perusteellisuus sekä samalla onnistuttu painottamaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä huoltovarmuutta läpileikkaavina sisällöllisinä teemoina työssä.
Kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu on se, että sekä kaavaselostus että vaikutusten arvioinnit on jäsennetty nimenomaan maankäyttö- ja rakentamislain mukaisten maakuntakaavoituksen sisältövaatimusten mukaisesti. Havainnollista on se, että kaavan aiheita on visualisoitu runsailla ja selkeillä teemakartoilla selostuksen osassa B samoin kuin kaava-aineiston verkkokarttapalvelussa.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 sisältörakenteessa Varsinais-Suomen liitto katsoo merkittäväksi ja esimerkilliseksi erityisesti kaavamerkintätypologian ”Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät”. Näillä merkinnöillä maakuntakaavassa nostetaan esiin sellaisia paikallisia ominaispiirteitä jatkosuunnittelun pohjaksi, millä voi olla merkittävää painoarvoa, kun punnitaan alueen maankäyttöä, mikä ei muuten näy maakuntakaavan tasossa. Tulevaisuudessa maakuntakaavoituksessa tulee olemaan aiempaakin tärkeämpää kyetä tunnistamaan alueiden vaalittavia ominaisuuksia rakentamisen ja ympäristön muokkaamisen rinnalla. Esimerkkinä Satakunnan maakuntakaavasta 2050 Varsinais-Suomen liittoa haluaa mainita merkinnät ’melutasoltaan hiljaiset alueet’ ja ’ekologisesti merkittävät vedenalaiset luontokohteet’. Mm. nämä ovat oivallisia havaintoja siitä, miten maakuntakaavalla voidaan nostaa vallitsevia elinympäristöarvoja huomion kohteeksi muun aluekehittämisen ohjeena.
Satakunnan maakuntakaava 2050 valmisteluaineistot ovat kokonaisuutena hyviä ja perusteltuja, ja edellä mainitun lisäksi nostoina vielä muutamia Varsinais-Suomenkin kaavatyölle mielenkiintoisia ratkaisuja ja aiheita:
Energia-aiheet
Satakunnan maakuntakaavaluonnoksen energiaratkaisut perustuvat ajantasaisiin ja kattaviin selvityksiin muiden muassa vihreän siirtymän teknologioiden tilatarpeista ja tuulivoiman päivitystarpeista. Uusiutuvan energian muodoille on luotu kokonaisvaltaiset koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset. Tuulivoimassa osa pienimmistä vanhoista alueista on ehdotettu poistettaviksi. Jäljelle jäävien maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden määritelmää on laskettu seitsemästä yhdeksään voimalaan sekä esitetty myös varaus siitä, että herkillä alueilla lukema voi olla näitä pienempi. Taustalla ovat tuulivoimaloiden kasvaneet koot ja toisaalta ympäristön muiden arvojen tiukentuneet reunaehdot.
Teollisen aurinkovoiman alueissa on päädytty siihen, ettei niitä osoiteta enää maakuntakaavan tasolla. Poikkeuksen tekevät sekä aurinko-, tuuli- että muiden energiamuotojen tiedossa olevat, suuret ja valmistelussa pitkällä olevat kehityshankkeet, jotka on osoitettu varsin mielenkiintoisella selvitysalueiden merkinnällä: ”Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden maankäyttöön kohdistuu muutospaineita eikä niiden maankäyttöä ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa. Merkittävyytensä vuoksi alueet katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua.”
Energia-aiheiden vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka tuulivoiman ympäristö- ja maisemavaikutukset on kuvattu kattavasti, niin teollisen aurinkovoiman osalta huomiota voisi kiinnittää hiukan enemmän myös sen maisemavaikutuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.
Vesiaiheet
Satakunnan maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty uusi, tarpeellinen ja ajankohtainen tulvariskialueen merkintä alueen erityisominaisuuksia kuvaavana merkintänä. Sen suunnittelumääräyksen mukaan ”Alueen suunnittelussa tulee huomioida sään ääriolosuhteet ja tulvista aiheutuvat riskit. Uutta tulvalle herkkää rakentamista ei tule perusteettomasti sijoittaa tulvariskialueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos voidaan osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan.”
Luontoaiheet
Kehittämisperiaatemerkinnät luonnon ydinalueista ja ekologisista yhteystarpeista ovat hyviä. Luonnon ydinalueen suunnittelumääräys on myös osuva: ”Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee selvittää ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuusarvot ja edistää niiden säilymistä, sekä välttää luontoympäristön pirstoutumista. Vyöhykkeen suunnittelussa ja kehittämisessä tulee lisäksi huomioida, että se sisältää useita eri maankäyttömuotoja ja merkintä sallii mm. maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä puolustusvoimien toiminnan ja sen kehittämisen.”
Matkailu maakuntakaavassa
Satakunnan maakuntakaava 2050 valmisteluaineisto huomio erinomaisesti matkailua maakunnan elinvoiman lähteenä, mikä on tärkeä aihe yhdistää maankäytön ohjaukseen mahdollisimman strategisella tasolla siinä missä muidenkin elinkeinojen kehittämistä. Satakunnan koko rannikko on valmisteluaineistossa jaettu neljään erikseen nimettyyn matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeeseen, joista lähtee matkailun ja virkistyksen kehittämisen yhteystarve -merkintöjä maakunnassa sisemmällä maata oleviin vastaaviin kehittämisvyöhykkeisiin. Yksi yhteystarvenuoli kartalla osoittaa myös Varsinais-Suomen suuntaan, mistä hieman epäselväksi jää perusteet juuri merkitylle yhteystarpeen sijainnille. Varsinais-Suomen liitto näkeekin, että matkailun ja virkistyksen yhteystarvenuoli voisi osoittaa Rauman ympäristön kehittämisvyöhykkeeltä Varsinais-Suomeen Vakka-Suomeen ja Uudenkaupungin ympäristön suuntaan, mihin Varsinais-Suomi voisi tulevissa vaihemaakuntakaavoissaan vastata: tämän yhteyden ylimaakunnallisessa matkailun ja virkistämisen kehittämisessä voisi olla molempia maakuntia hyödyttävää elinvoimapotentiaalia – kuluttavathan alueen käyttäjät kaupunkien välistä seutua jo nyt sujuvasti yli maakuntarajan.
Lisäksi Varsinais-Suomen liitto haluaa nostaa esiin, että Varsinais-Suomi on mukana Suomen länsirannikon ratayhteyden selvitystyössä. Ratayhteys on huomioitu Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa. On kaikkien Suomen länsirannikon maakuntien yhteisen edun mukaista, että ratayhteys huomioidaan myös Satakunnan maakuntakaavassa.