Perustelut
Kuntalain 121 § mukaan ”Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta”.
Maakuntahallitus antaa arviointikertomuksesta 2023 (mv 10.6.2024 § 19) lausuntonsa ja se viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. Tarkastuslautakunnan esittämät huomiot on merkitty kursiivilla.
Maakuntahallitus kokouksessaan 18.11.2024
1. antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus 2023 antaa aihetta.
2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle.
Lausunto arviointikertomuksesta 2023
Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan 2023 (mv 10.6.2023 § 19) kuntalain mukaisesti arvioinut valtuuston talousarviossa asettamien sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista, toiminnan järjestämistä ja talouden tasapainotuksen toteutumista. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunta voi harkitsemassaan laajuudessa arvioida esimerkiksi maakuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet maakuntastrategiaa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus perustuu kuntalakiin ja tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelmaan ja käytettävissä oleviin dokumentteihin.
Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 5.12.2022 § 34 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023 - 2025. Vuoden 2023 tilikauden tulos arvioitiin olevan 286 484 euroa alijäämäinen. Tilinpäätös 2023 osoittaa ylijäämää 6 134 euroa ja tilikauden tulos muodostui näin ollen 292 618 euroa talousarviota paremmaksi.
Kohdassa 5.3.2. tarkastuslautakunta toteaa, että ylivuotisiin hankkeisiin ja perusinfraan liittyvät teemat ja asiat kuten länsirata, lähiliikenne, lentoliikenne, saaristotien kehitys, saaristossa liikkuminen, saariston vesistö ja Saaristomeren valuma-aluetyö etenevät. Työ näiden hankkeiden eteenpäin viemiseksi on määrätietoista ja pitkäjänteistä. Tästä hyvänä esimerkkinä esimerkiksi länsirata, jota on kyetty viemään hyvin eteenpäin valtakunnan muiden isojen hankkeiden joukossa.
Teknisenä korjauksena toteamme, että arviointikertomuksessa yllä oleva teksti toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisesta on kirjattu aluekehittämisen vastuualueelle. Maakunnan liitto edistää erilaisin keinoin yhdessä edellä mainittuja tavoitteita, mutta pääasiallinen vaikuttamistyö tehdään edunvalvonnan vastuualueella.
Kohdassa 5.3.2. tarkastuslautakunta toteaa, että Central Baltic ohjelma on kyetty viemään hyvin eteenpäin pois lukien Kaakkois-Suomi-Venäjä hankkeiden osalta.
Teknisenä korjauksena toteamme, että Kaakkois-Suomi-Venäjä-ulkorajaohjelman toimeenpano ei ole ollut kytköksissä Central Baltic Interreg-ohjelmaan. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena EU päätti lakkauttaa Kaakkois-Suomi-Venäjä -ulkorajaohjelman ja sen myötä komissio ohjasi Central Baltic-ohjelman käyttöön edellä mainitusta ohjelmasta vapautunutta lisämyöntövaltuutta noin 25 miljoonaa euroa.
Kohdassa 5.3.3. tarkastuslautakunta toteaa, että tavoite ei toteutunut, koska uudistettavan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen laatiminen jäi laatimatta. OAS:n valmistelu päätettiin siirtää mm. alueidenkäyttölain valmisteluaikataulusta johtuen loppuvuoteen 2024, jolloin myös vaihemaakuntakaavan teemoja on ehditty käsitellä kaavan ohjausryhmässä ja sidosryhmätilaisuuksissa.
Lisäksi tarkastuslautakunta totea: Ympäristöministeriö pyysi lausuntoa RED III-direktiivistä. Varsinais-Suomen liitto ei antanut lausuntoa. RED III-direktiivi merkitsee heikennystä luonnonsuojelulain mukaisin suojelutavoitteisiin, kun on kyse vihreän siirtymän investoinneista. Tarkastuslautakunta toteaa, että lausumatta jättäminen on ristiriidassa liiton tavoitteiden kanssa.
Ympäristöministeriöltä ei ole tullut Varsinais-Suomen liitolle virallista eikä epävirallista lausuntopyyntöä RED III -direktiivistä. EU-komissio on pyytänyt (26.1.-23.2.2024) yleistä ja avointa palautetta Kerro mielipiteesi -palveluun siitä, minkälaisia ohjeita siltä toivotaan koskien uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämistä. Komission palautekysely koski siis RED III -direktiivin yhden artiklan (15) ohjeistamista. V-S liitto oli yhteydessä eri ministeriöiden valmistelijoihin kyseisen palautekyselyn johdosta, sillä ministeriöiden tehtävänä on EU-säädösten kansallinen tulkinta.
Kohdassa 5.3.4. tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka hallitusohjelmaan ei saatu sisällytettyä varsinaisesti vielä lukkoon lyötyjä rahoituksia Varsinais-Suomelle kaavailtuihin hankkeisiin, niin vaikuttamistyö oli kuitenkin monipuolista ja sen tulokset näkyvät varmasti pitkällä aikavälillä.
Hallitusohjelmaan saatiin kirjaus Tunnin junan (nykyisen Länsiradan) toteuttamisesta ja 460 miljoonan euron pääomittamisesta. Hallitusohjelmaan kirjattiin lisäksi vaalikauden aikana 30 miljoonan euron rahoitus Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun.
Kohdassa 5.3.4. tarkastuslautakunta lisäksi toteaa, että edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualue on hyvin laaja ja tulevaisuudessa olisikin hyvä rajata ja jäsentää sen toimintaa, valita kärkiteemoja ja toisaalta tasapainottaa työkuormaa siirtämällä jotakin alueita muille vastuualueille. Samalla olisi hyvä asettaa tavoitteita nykyistä konkreettisemmalle tasolle ja myös helpommin mitattavaksi.
Edunvalvonnan ja kuntapalveluiden toimintakenttä on sisällöltään laaja, sillä vastuualueelle kuuluu maakunnan kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, kuntayhteistyön edistäminen, tietopalvelut, viestintä sekä kulttuurin yhteistyön edistäminen. Vaikuttamistyössä ja viestinnässä edistetään koko liiton toimintakenttää koskevia tavoitteita. Edunvalvontatavoitteista päätetään eduskuntavaalien alla ja ne antavat pohjan toiminnalle nelivuotiskausittain. Tavoitteita edistetään yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Vastuualueella on arviointijaksolla ollut vakanssi osan vuotta väliaikaisesti täyttämättä.
Kohdassa 6 tarkastuslautakunta toteaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet ovat vanhat ja ne tulee päivittää pikaisella aikataululla, koska liiton toimintaympäristö on muuttunut.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet päivitetään ensi tilassa.
Kohdassa 7 tarkastuslautakunta toivoo, että selkeä raportointitapa ja visuaalisuus otettaisiin käyttöön myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuman puolivuotiskatsauksessa syksyllä 2024. Tarkastuslautakunta katsoo myös tarpeelliseksi, että toiminnallisten tavoitteiden muotoiluun tulisi panostaa enemmän ja määrittää keinoja tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi.
Selkeä ja visuaalinen ns. liikennevalomalli otettiin käyttöön tänä vuonna toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen puolivuosikatsauksessa.
Tulosten mittaamista on pyritty kehittämään ja aihetta on pohdittu myös yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Toiminnan suunnittelun uudistamisessa todettiin kuitenkin, että liiton toiminta on luonteeltaan sellaista, että toiminnallisia tavoitteita on hankala mitata määrällisesti ja aikajänteet toiminnassamme ovat pitkiä. Tavoitteet päädyttiin purkamaan yksityiskohtaisiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi, joiden toteutumista on mahdollista seurata liikennevalomallilla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden muotoiluun on syytä jatkossakin kiinnittää huomiota. Talouden seurantaan on tulossa Power BI -työkalu, jota voidaan hyödyntää myös tarkastuslautakunnan kokouksissa. Talousraportoinnin visuaalisuutta kehitetään myös tilinpäätöksessä ja puolivuotisseurannassa.