Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö on 23.5. pyytänyt lausuntoa luonnoksesta kalatalouden huoltovarmuuden parantamiseksi tehtävistä toimenpiteistä 27.6.2024 mennessä.
Lausuntopyyntö sisältää Luonnonvarakeskuksen laatiman selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, jonka perusteella maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ehdotuksen priorisoitavista toimenpiteistä kalatalouden huoltovarmuuden parantamiseksi. Luonnonvarakeskuksen laatimista taustaselvityksistä ei pyydetä lausuntoja.
Kalatalouden huoltovarmuuden parantamisen tavoitteena on, että toimialan kyky varautua ja sopeutua erilaisiin poikkeustilanteisiin on parantunut ja Suomen kalaomavaraisuutta pystytään nostamaan pitkällä aikajänteellä. Näin kalatalous pystyy myös tukemaan kansallisen elintarvikehuollon toimintaa entistä paremmin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Huoltovarmuuden parantaminen on tunnistettu keskeiseksi toimeksi Petteri Orpon hallitusohjelmassa.
Ehdotukset keskeisiksi toimenpiteiksi
A. Kalatalous osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa
A1: Sisällytetään kalatalous osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa sekä toteutetaan kriittisimmät kalatalouden huoltovarmuutta tukevat toimenpiteet. Työn ohjaamista varten asetetaan kalatalouden huoltovarmuuden kehittämisestä vastaava ohjausryhmä, joka koordinoi kehitystyötä ja seuraa toimien toteutusta. Siirtymävaiheen jälkeen kalatalouden huoltovarmuustoimintaa ohjataan osana Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikehuoltosektorin toimialakokonaisuutta.
A2: Laaditaan tarkempi toimintasuunnitelma erilaisia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Toimintasuunnitelmassa tunnistetaan eri tilanteiden riskit ja niiden edellyttämät toimenpiteet viranomais- ja yritystasolla.
A3: Varmistetaan, että kalatalousyritykset ovat tehneet tarvittavat henkilövaraukset (VAP-henkilövaraukset, vapautettu aseellisesta palveluksesta) kriittisiä töitä varten. Koulutetaan yrittäjiä häiriötilanteita varten, jotta jokainen toimija tietää paremmin asemansa ja tehtävänsä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
B. Kalatalouden yritysten kriittisten toimintojen ja tuotantopanosten saatavuuden varmistaminen
B1: Turvataan keskeisten kalasatamien toiminta, kalastusalusten polttoaineen saanti sekä keskeisten kalankasvatus- ja jalostuslaitosten sähkön saanti sekä varaenergiajärjestelyt. Varmistetaan sähkön saatavuus ja kylmäketjun toimivuus kalatuotteiden logistiikassa ja säilytyksessä.
B2: Varmistetaan kalarehujen ja kalankasvatuksen muiden kriittisten tuotantopanosten (starttirehut, aminohapot, mineraali- ja kivennäisaineet, rokotteet ja lääkkeet) saatavuus. Turvataan kotimainen kalojen valintajalostus ja mädintuotanto ruokakalankasvatusta varten. Selvitetään tarve ja mahdollisuudet varastoida keskeisimpiä kalastustoimintaan vaadittavia pyydystarvikkeita.
C. Kalatalouden yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä kalan saatavuuden turvaaminen
C1: Toteutetaan kotimaisen kalan edistämisohjelmaa ja Manner-Suomen vesiviljelystrategiaa. Edistämisohjelma viedään osaksi yhteiskunnan ja elintarviketalouden laajempaa kehittämistä (elintarvikealan kehittämissuunnitelmat). Kala sisällytetään järjestelmällisesti osaksi suomalaista ruokapolitiikkaa.
C2: Selvitetään häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaatimat lainsäädännölliset joustot (kaupallinen kalastus, vapaa-ajankalastus ja kalankasvatus) sekä toteutetaan tarvittavat varautumistoimenpiteet. Kartoitetaan poikkeusoloissa käyttöönotettavissa olevia kalankasvatusalueita.
C3: Turvataan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kalan saatavuus jalostusyrityksille. Selvitetään mahdollisuutta turvata kalan tuontia Norjasta maiden välisellä kahdenvälisellä sopimuksella. Seurataan ja ennakoidaan lohen saatavuuteen vaikuttavia asioita. Turvataan kalan kulkuyhteydet Norja, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välillä.
C4: Selvitetään silakkaa ja vajaasti hyödynnettyjä meri- ja järvikaloja hyödyntävän kotimaiseen kalan säilyketeollisuuden laajentamismahdollisuudet, jotta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voidaan tuottaa enemmän säilykkeitä yritysten varastoihin, varmuusvarastoihin ja kotimaiseen käyttöön.
Lisätietoja:
https://mmm.fi/documents/1410837/93494618/Huoltovarmuusyhteenveto_20032024.docx/624cf9af-0461-3deb-e25b-4e80ae37a74c?t=1716792743403
https://mmm.fi/documents/1410837/93494618/Raportti+huoltovarmuusselvitys+2024.docx/3f4d8258-cf26-703b-4fbf-fd78701c5028?t=1716793064769
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa ehdotuksesta kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto pitää kalatalouden huoltovarmuuden parantamista ja kehittämistä erittäin tärkeänä asiana ja kannustaa näiden toimenpiteiden viemistä käytäntöön niin rahoituksen kuin tarvittavien muiden päätösten kautta.
C 1. toimenpiteen – Kala sisällytetään järjestelmällisesti osaksi suomalaista ruokapolitiikkaa – merkitys on aivan keskeinen myös huoltovarmuuden osalta. Jos kalan roolia suomalaisten arjen ruokavaliossa ei pystytä vahvistamaan, on kalan merkitys myös huoltovarmuuden osalta heikko ja kestämätön. Varsinais-Suomen liitto näkeekin todella tärkeänä, että kalatalous on kokonaisuutena keskeisenä kehittämisasiana kansallisessa ruokapolitiikassa.
Huoltovarmuusselvitys on laaja ja monipuolinen, eri teemoja yksityiskohtaisesti taustoittava. Selvityksessä eikä maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksessa ole kuitenkaan tunnistettu maakuntakaavoituksen tai merialuesuunnittelun roolia huoltovarmuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että niin kaavoitus kuin merialuesuunnittelu ovat merkittäviä kalatalouden huoltovarmuuden suunnittelun prosesseja ja toimenpiteitä, ja esittää niiden ottamista mukaan toimenpide-ehdotukseen.