Perustelut
Ahvenanmaan maakuntahallinto on asettanut Sunnanvind-merituulivoima-alueen osayleiskaavaluonnoksen ja ahvenanmaalaisen YVA-menettelyn ympäristöraportin luonnoksen nähtäville. Lausunnot pyydetään 30.6.2025 mennessä (dnro ÅLR 2021/3156).
Sunnanvind sijaitsee Ahvenanmaan pohjoispuolella Ahvenanmaan aluevesillä usean kunnan alueella. Alueen keskeiset ominaisuudet:
- Pinta-ala 1 200 km²
- Enintään 301 voimalaa
- Voimaloiden kokonaiskorkeus 350 metriä
- Voimaloiden yksikköteho noin 15 MW
- Tehokkuuden enimmäispotentiaali noin 3-4 GW ja vuosituotto noin 20 TWh.
- Läheisillä merialueilla on myös muita merituulivoima-alueita. Ne ovat kuitenkin Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden puolella, joten niiden hallinnolliset menettelyt ovat erilaisia.
Ahvenanmaan maakuntahallinto valmistelee kokonaisuutta, ja valmistelua varten on saatu myös EU-tukea. Hanketoimijat kilpailutetaan vuonna 2026. Alueen sähkön siirtoyhteydet käsitellään omassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssään erikseen.
Vaikka merituulivoima-alue on Ahvenanmaan aluevesillä, on se ajankohtainen ja kiinnostava myös Varsinais-Suomen kannalta läheisen naapuruuden takia: alueen itäisin osa on vain 40 kilometrin etäisyydellä Uudestakaupungista. Parhaillaan keskustellaan myös Ahvenanmaan aluevesien merituulivoimahankkeiden mahdollisesta liittämisestä Manner-Suomen sähkön kantaverkkoon tulevaisuudessa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja, heidi.saaristo-levin@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa seuraavan lausunnon:
Kaavatilanne
Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavoja. Ahvenanmaan merialuesuunnitelmassa (2021) Sunnanvind sijoittuu pääosin tuulivoimaloiden alueelle. Aluetta on kuitenkin prosessin edetessä myös hieman muutettu ja laajennettu (ks. liitekartat). Alue on kasvanut etenkin merenkulun alueen päälle merialuesuunnitelmassa. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa muutosta perusteella siten, että osayleiskaavoituksen tehtävänä juuri onkin tarkentaa yleispiirteistä merialuesuunnitelmaa tarkempien selvitysten valossa. Edelleen selostuksessa katsotaan, että kyseinen osayleiskaavaprosessi tähdentää tarvetta päivittää myös merialuesuunnitelmaa. Suunnitteluratkaisuna merenkulun väylille on haettu uudet reittiehdotukset tuulivoima-alueen etelä- ja pohjoispuolitse (ks. liitekartat). Muutettujen reittien vaikutukset Uuteenkaupunkiin suuntautuvaan meriliikenteeseen on arvioitu pääosin olemattomiksi ympäristöraportin luonnoksessa. Yli 10 metriä syvien ammattialusten osalta vaikutukset on arvioitu vähäisiksi reitin pidentyessä hieman.
Osayleiskaavaluonnoksessa on vähän, vain viisi varsinaista ohjaavaa kaavamerkintää. Lisäksi on osoitettu informatiivisia merkintöjä, muiden muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista. Yleismääräyksiä on määritelty runsaasti, ja ne ohjaavat ennen mutta suunnittelun laatua, myös ympäristövaikutukset huomioiden. Esimerkiksi yksi yleismääräyksistä koskee merenkulun turvallisuutta siten, etteivät voimalat saa haitata merenkulun tietoliikennettä: ”Placering av vindkraftverk ska planeras och förverkligas så att ingen skada orsakas på sjötrafikens säkerhetsanordningar, positionerings- och radarutrustning samt radarstyrning av sjöfarten.”
Vaikutusten arvioinneista
Sunnanvindin osayleiskaavan vaikutuksia on arvioitu sekä osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa että ahvenanmaalaisen YVA-menettelyn ympäristöraportin luonnoksessa. Vaikutuksia on tarkasteltu kaikkiaan kattavasti ja asianmukaisesti. Muutamia huomioita esitämme niistä kuitenkin: vaikutukset suomalaiseen silakan troolaukseen on arvioitu merkittäviksi, sillä alueelta pyydetään tällä hetkellä useita prosentteja suomalaisten alusten silakkakiintiöistä. Merituulivoima-alueen myötä troolaus loppuisi suomalaisten osalta lähes kokonaan. Vaikutus on kielteinen suomalaiselle kalastukselle. Suunnittelun edetessä toivotaankin, että suomalaiselle troolaukselle haettaisiin muita korvaavia alueita.
Ilmastovaikutusten arviointien osalta esitetään myös seuraavaa: tuulivoimaa verrattaessa muihin energiantuotantomuotoihin (ympäristöraportin alaluvussa 13.5), on käytetty hivenen vanhentuneita vertailulukuja vuodelta 2022. Toisekseen maa- ja merituulivoimaa ei ole eroteltu omiksi luokikseen. Laskelmia tulisi vielä täsmentää, vaikka tekstissä toki viitataan siihen, että päästöarviot tarkentuvat valittujen tekniikoiden ja perustamisen tapojen myötä myöhemmin. Energiamuotojen yleisvertailussa olisi kuitenkin syytä huomioida se, että merituulivoiman perustamisen rakenteet ovat keskimäärin maatuulivoimaa hyvinkin paljon järeämpiä ja siten myös elinkaaren ilmastovaikutuksiltaan suurempia.
Siirtoyhteyksistä
Osayleiskaavaluonnoksessa ja ympäristöraportissa ei käsitellä sähkön eikä mahdollisesti vedyn siirtoyhteyksiä suunnittelualueelta ulospäin joko Ahvenanmaalle, Suomeen tai Ruotsiin. Yhteyslinjat täsmentyvät vielä suunnitteluprosessissa ja niille on oma, suunnitteluratkaisuista riippuva YVA-menettelynsä. Sikäli, kun hankealue on varsin laaja, olisi myös yhteyksien käsittely samanaikaisesti ollut mielekästä etenkin ympäristövaikutusten kokonaisuuden hahmottamisen kannalta.
Siirtoyhteyksien osalta asiaan liittyy myös olennainen juridinen haaste. Ahvenanmaan aluevesien merituulivoimahankkeita ei toistaiseksi voi liittää suoraan Suomen sähkön kantaverkkoon, vaan niiden tulee yhtyä ensin Ahvenanmaan verkkoon. Tilanne on nopean energiamurroksen näkökulmasta haastava, eikä lainsäädännöllinen kehikko ole aivan yksinkertainen. Mukana on keskeisesti myös Ahvenanmaan itsehallinnon juridiikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään, mitä mahdollistavat muutokset edellyttäisivät. Varsinais-Suomen etujen mukaista olisi, että Ahvenanmaan aluevesillä tuotettua mittavaa merisähköä voitaisiin siirtää suoraan mantereen lähimpiin osiin eli Varsinais-Suomeen.
Sammandrag av utlåtandet på svenska
Skissarna för Sunnanvinds delgeneralplan och miljörapport har förberetts mångsidigt och grundligt. Tre synpunkter lyftes dock fram av Egentliga Finlands förbund främst om vindkraftområdets påverkan:
- påverkan på finsk pelagisk trålning är stark då den uppskattas avhöra helt på projektområdet. Därför önskar förbundet att det skall letas efter andra kompenserande havsområden för finsk trålning i samband av projektet.
- klimatpåverkans jämförelse av olika energislag i miljörapportens kapitel 13.5. skall bearbetas vidare så att land och havsvindkraft skall åtskiljas eftersom havsvindkraftens påverkan är sannolikt större pga dess grundstrukturer. Också nyare utsläppssiffror skall användas än de från år 2022.
- den juridiska frågan om kraftledning från Ålands havsområden direkt till Finland utforskas vid arbets- och näringsministeriet. För Egentliga Finland skulle det vara positivt, att det vore möjligt att koppla elen som producerats på Ålands områdesvattnen direkt till fastlandet.