Perustelut
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032. Seurantaohjelma muodostaa osan merenhoidon suunnittelukokonaisuutta ja sen tavoitteena on tuottaa tietoa meriympäristön tilan arviointiin sekä merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun ja vaikutusten seurannan tueksi. Ohjelma kokoaa yhteen biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia seurantoja sekä ihmistoiminnan paineita koskevaa tietoa koko Suomen merialueelta.
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Timo Juvonen, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa luonnoksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta 2026–2032 seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma 2026–2032 on kokonaisuutena selkeä ja kattava. Ohjelma vastaa meristrategiadirektiivin velvoitteisiin ja pohjautuu ajantasaiseen tietoon meriympäristön tilasta sekä sen seurannan ja arvioinnin menetelmistä. Liitto pitää myönteisenä sitä, että ohjelmassa on vahvistettu muun muassa vedenalaisen melun, roskaantumisen, pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden seurantaa sekä hyödynnetty VELMU-ohjelman tuottamaa tietopohjaa, mikä tukee myös EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.
Saaristomeren näkökulmasta seurantaohjelman kokonaisuus on pääosin riittävä ja kattaa alueen tilan kannalta keskeiset muuttujat, kuten ravinnekuormituksen, pohjan tilan, vesipatsaan ominaisuudet, planktonyhteisöt ja rannikkoluontotyyppien seurannan. Liitto pitää tärkeänä, että ohjelma huomioi sekä rannikkoalueiden että avomerialueiden ominaispiirteet ja varmistaa menetelmien vertailukelpoisuuden.
Maatalouden ravinnekuormitus näkyy seurantaohjelmassa ennen kaikkea jokien kautta tulevan ravinnekuormituksen seurannassa, rehevöitymisen ja vedenlaadun indikaattoreissa sekä pohjan ja eliöyhteisöjen tilassa, jotka kaikki yhdessä kuvaavat maatalouden aiheuttamia muutoksia meriympäristössä.
Liitto korostaa, että on tärkeää arvioida selkeästi, miten ihmistoiminnan paineet muuttavat meren tilaa ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on. Moni seurattava paine, kuten ruoppaukset, veden samentuminen, merenkulku, kalankasvatus ja veneily, vaikuttaa suoraan Saaristomeren ekologiseen tilaan. Ohjelman linjaukset satelliittiseurannan ja automaattisten mittausten hyödyntämisestä ovat oikeansuuntaisia ja tukevat laajemman kokonaiskuvan muodostamista fyysisten paineiden ja tilamuuttujien suhteesta.
Liitto kiinnittää huomiota myös siihen, että Saaristomeren sisäsaariston ja matalien lahtien seuranta on edelleen osittain harvaa. Putkilokasvi- ja päällysleväseurannan kehittäminen ja laajentaminen on perusteltua, ja liitto pitää tarpeellisena, että seurannan alueellista kattavuutta vahvistetaan vaiheittain ohjelmakauden aikana.
Kalaston osalta liitto toteaa, että saaristoalueen kalastosta ei saada yhtä kattavaa ja luotettavaa seurantatietoa kuin monista muista meriympäristön osista, koska käytössä olevat menetelmät ovat rajallisia ja osin puutteellisia. Kustannustehokkaiden ja ekologisesti edustavien menetelmien kehittäminen on tärkeää päätöksenteon ja tilatavoitteiden seurannan kannalta, ja se on linjassa ohjelmassa tunnistettujen jatkokehitystarpeiden kanssa.
Liitto huomauttaa lisäksi, että seurantatietojen saavutettavuus ja paikkatietojärjestelmien (HERTTA, POHJE, VESTY, VELMU, ULJAS) yhteen toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä tiedon hyödyntämisessä aluekehittämisen ja kaavoituksen tehtävissä. Yhdenmukaisten rajapintojen ja selkeästi rakenteistetun tietopalvelun kehittäminen edistäisi seurantatiedon käytettävyyttä merkittävästi.
Yhteenvetona Varsinais-Suomen liitto pitää seurantaohjelmaa hyvin laadittuna ja meriympäristön seurannan tarpeet kattavana. Liitto korostaa erityisesti paineiden ja tilamuuttujien vahvempaa yhteensovittamista, sisäsaariston seurannan tarkentamista sekä seurantatietojen käytettävyyden parantamista suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
Ohjelma luo hyvän perustan merenhoidon toimenpiteiden suunnittelulle ja tukee myös merialuesuunnittelua ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä toimia.