Perustelut
Eduskunnan hallintovaliokunta on 4.3.2026 saapuneella kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liiton asiantuntijalausuntoa valtioneuvoston selonteosta VNS 5/2025.
Selonteon tarkoituksena on arvioida ja kuvata alueiden kehittämisen ja sen lainsäädännön kokonaisuutta ja toimeenpanoa. Tarkasteltavina ovat Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021 (toimeenpanolaki) sekä Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta 757/2021 (rahoituslaki) sekä näitä täydentävät asetukset.
Selonteossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän ja rahoituksen toimivuutta ja vaikuttavuutta vuonna 2026 alkavan lainsäädännön uudistamisen pohjaksi. Lainsäädäntöä arvioidaan käytettävissä olevien resurssien kannalta. Uuden aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta uuden EU-ohjelmakauden alkaessa. Selonteossa ei tehdä konkreettisia linjauksia lainsäädäntöuudistuksen sisällöksi.
Keskeisinä tarkastelun kohteina selonteossa ovat nk. toimeenpanolain osalta kansallisen aluekehittämisen toimintamallin osa-alueet, kuten kansallinen koordinointi ja yhteensovittaminen, valtioneuvoston yhteistyö ja vuoropuhelu alueiden kanssa sekä valtioneuvoston aluekehittämispäätös sekä maakuntaohjelmat.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta selonteossa tarkastellaan erityisesti ohjelman valmistelua ja hallinnointia. Hallinnon osalta keskeisenä tarkastelun kohteena ovat viranomaisten roolit ja tehtävät. Lisäksi selonteko sisältää tarkastelun Interreg-ohjelmien hallinnoinnista Suomessa ja kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanosta.
Selonteon valmistelua on tukenut työryhmä, jossa olivat edustajat keskeisistä ministeriöistä, maakuntien liitoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (jäljempänä ELY-keskus) sekä Kuntaliitosta. Varsinais-Suomen liitosta työryhmän työskentelyyn osallistui aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio edustaen Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntia. Keväällä 2025 asiaan liittyen järjestettiin myös laaja sidosryhmien kuuleminen, johon toimitettiin maakuntien yhteinen kannanotto.
Pyydetty asiantuntijalausunto on toimitettu hallintovaliokunnalle 16.3.2026.
Valmistelija/lisätiedot
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi seuraavan asiantuntija/virastolausuntona 18.3.2026 hallintovaliokunnalle toimitetun lausunnon:
1. Johdanto ja lausunnon kohdentuminen
Varsinais-Suomen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua eduskunnan hallintovaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta VNS 5/2025, joka koskee aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädäntöä ja sen mahdollisia uudistamistarpeita uudelle ohjelmakaudelle 2028–2034.
Selonteko antaa kattavan kuvan aluekehittämisjärjestelmän nykytilasta, haasteista ja tulevista kehittämistarpeista. Nykyisen aluekehittämisjärjestelmän perusrakenne on selonteon mukaan toimiva, mutta sen vaikuttavuus kärsii osin päällekkäisestä hallinnosta, hajanaisista toimivaltuuksista, monimutkaisista ohjelmaprosesseista sekä kansallisen ja EU-tasoisen suunnittelun aikataulueroista.
Varsinais-Suomen liitto tarkastelee lausunnossaan erityisesti maakuntien roolia, Varsinais-Suomen erityispiirteitä asiaan liittyen sekä esittää kehittämisehdotuksia huomioitavaksi tulevassa lainsäädäntövalmistelussa.
2. Maakuntien liittojen roolin arviointi
Maakuntien liitot toimivat strategisina aluekehittäjinä ja vastaavat maakuntaohjelman laatimisesta, alueellisen yhteistyön koordinaatiosta sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellisesta toimeenpanosta.
Selonteko tunnistaa liittojen vahvuudet, mutta siinä kuvataan myös havaittuja haasteita. Selonteossa on nostettu monin osin haasteeksi mahdolliset ristiriidat ja jännitteet maakunnan liittojen, keskuskaupunkien ja ELY:jen kanssa. Tämä on liian pitkälle menevä yleistys, sillä yhteistyö on sujuvaa ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää. Prosesseja ja yhteistyötä kehitetään vahvassa yhteisymmärryksessä. Haasteiden korostaminen tässä yhteydessä ei anna todellista kuvaa yhteistyön toimivuudesta ja eduista vaan lisää tarpeettomasti vastakkainasettelua ja eri toimijoiden siiloutumista.
Varsinais-Suomen liitto ei myöskään tunnista selonteossa mainittuja mahdollisia ristiriitoja maakunnallisen edunvalvonnan tai aluekehittämisen välillä. Strategia-, suunnittelu-, rahoitus-, yhteistyö- ja edunvalvontatoimet ovat maakunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia ja nämä kaikki toimet tukevat maakunnan liiton perustehtävää eli elinvoiman lisäämistä ja hyvinvointia maakunnassa eri instrumentein ja keinoin.
Kaikki Euroopan maat ja alueet ovat merkittävien muutoksen ja haasteiden edessä. Haasteisiin vastaaminen vaatii uusia kestävän kasvun ratkaisuja. EU rahoituksen koordinointi ja päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä toimijoita, jotta tällaisia ratkaisuja saadaan aikaiseksi. Maakunnan liitot ovat tähän todennetusti toimivin ratkaisu. Maakunnan liitot kehittävät Suomea yhdessä muiden kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.
3. Varsinais-Suomen liiton erityispiirteet
Varsinais-Suomen liitto toimii Interreg Central Baltic -ohjelman hallintoviranomaisena, mikä antaa sille poikkeuksellisen kansainvälisen roolin.
Maakunta kuuluu muuttovoittajiin ja sen kasvu, elinkeinoelämän vahvuudet sekä työssäkäyntialueen laajeneminen vahvistavat tarvetta strategiselle, ylialueelliselle yhteistyölle mutta myös lisäävät tarvetta EU- ja kansallisten tuki-instrumenttien saatavuudelle.
Varsinais-Suomen saariston erityispiirteet ja haasteet tulee huomioida vastaavalla tavalla kuin esim. NSPA- tai itäraja-alueiden on menetelty.
4. Kehittämisehdotukset
Selonteossa on kuvattu aluekehityksen nykyjärjestelmä vahvuuksineen, rooleineen ja haasteineen kohtuullisen hyvin. Varsinais-Suomen liitto haluaa tässä lausunnossa korostaa tulevan lainsäädäntövalmistelun pohjaksi erityisesti seuraavia asioita:
- Maakunnan liitojen roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen lainsäädännössä.
- Rahoitus- ja hallintotehtävien ja kansallisen ylisäätelyn ja kontrollin vähentäminen on välttämätöntä, jotta esimerkiksi eri rahoitusohjelmien hallinnointikustannukset ja ohjelmien toimeenpano eivät vie suhteettomasti resursseja varsinaiselta kehittämistoiminnalta. Varsinais-Suomen liiton kokemukset useamman maakunnan EU-rahoituksen hallinnoinnista ja koordinoinnin keskittämisestä yhteen liittoon ovat olleet positiivisia. Tämä malli on kustannustehokas ja se tulisi huomioida hyvänä käytäntönä myös uuden lainsäädännön valmistelussa.
- Tulevassa lainsäädännössä on edelleen säilytettävä mahdollisuus kansallisiin aluekehittämisrahoituksiin yhtenä keskeisenä, ketteränä ja tuloksekkaana tuki-instrumenttina.
- Ylialueellisen yhteistyön vahvistaminen niin maakuntien kuin maakuntien, keskuskaupunkien ja valtion aluehallinnon kesken.
- Kansallisen ja EU-tasoisen suunnittelun parempi aikatauluyhteensovitus huomioiden kuitenkin maakuntien liittojen roolin demokraattisena päätöksentekoelimenä (vrt nelivuotinen valtuustokausi ohjaa mm. maakuntastrategia- ja -ohjelmaprosesseja).
- Varsinais-Suomen erityistehtävien ja erityispiirteiden huomioiminen tulevassa lainsäädäntöuudistuksessa.
5. Yhteenveto
Selonteko tunnistaa hyvin maakuntien liittojen keskeisen roolin aluekehittämisessä. Varsinais-Suomen liiton osalta korostuvat erityisesti kansainvälinen rooli Interreg-ohjelmissa, kasvava työmarkkina-alue, TKI-toiminnan vahva painotus sekä tarve lainsäädännön selkeyttämiselle. Tulevia lakimuutoksia valmisteltaessa on tärkeää vahvistaa liittojen strategista roolia, aluekehittämisen toimeenpanotehtävien sujuvuutta sekä keventää hallinnollista taakkaa.