Perustelut
Ajankohtainen katsaus:
Länsiradan rakentaminen päätöksentekoon
Valtio ja kunnat pääsivät sopuun Länsiradan ensimmäisen rakentamisvaiheen neuvotteluista 31.10.2025. Osakassopimuksen kustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 33 prosenttia. Rahoitus kattaa rakentamissuunnitelman Espoosta Kupittaalle, uuden radan rakentamisen Espoosta Lohjalle ja toisen raiteen Salo–Hajala- ja Nunna–Kupittaa- osuuksille. Kunnat ovat sopineet keskenään myös toisen vaiheen, Lohja–Salo ja Hajala–Nunna, rahoittamisesta. Länsirata on Suomen suurin infrahanke, joka avaa uuden luotettavan ja nopean yhteyden Turun ja Helsingin välille ja luo tiiviit Etelä-Suomen työmarkkinat. Hanke vastaa eurooppalaisen TEN-T liikenneverkon tavoitteisiin ja on Suomen ilmastotavoitteiden mukainen.
Turku-Tampereen välille tavoitellaan lähijunaliikennettä
Turun ja Tampereen ratavälin kunnat haluavat korvata riittämättömästi palvelevan markkinaehtoisen kaukojunayhteyden tiheämmällä lähijunaliikenteellä. Kasvukolmion Turun ja Tampereen välistä kylkeä esitetään osaksi valtion vuonna 2031 käynnistyvää ostoliikennekokonaisuutta. Tarkoituksena on, että junan kyytiin pääsee Tampereelta, Lempäälästä, Akaasta, Urjalasta, Humppilasta, Loimaalta, Pöytyältä, Aurasta, Turusta, Raisiosta ja Naantalista.
Yritysten T&K-panostukset huomattavassa kasvussa
Varsinais-Suomen tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat merkittävästi vuonna 2024. T&K-menojen kasvu johtui ennen kaikkea yritysten lisääntyneistä panostuksista tutkimukseen ja kehittämiseen, sillä yritysten T&K-menot kasvoivat peräti 153 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen yritysten T&K-menot kasvoivatkin maan toiseksi nopeinta vauhtia, ja verrokkimaakuntien etumatka tutkimus- ja kehittämispanostuksessa kapeni selvästi. Myös Varsianis-Suomen korkeakoulujen T&K-panostusten kasvu jatkui viime vuonna.
Maakuntien kannanotto EU-komission monivuotiseen rahoituskehysehdotukseen
Maakuntien liitot ovat hyväksyneet yhteisen kannanoton komission monivuotiseen rahoituskehysehdotukseen 2028–2034. Kannanotossa korostetaan koheesiopolitiikan aluelähtöisyyttä ja alueellisten erojen huomioimista. Koheesiopolitiikan voima ja vaikuttavuus syntyy paikallisuudesta ja osallisuudesta ja se tukee koko Suomen kasvua ja kilpailukykyä. Maakunnat näkevät myös rahoituksen tulosperusteisuuden kannatettavana uudistuksena. Joustavuuden lisääminen on perusteltua, mutta koheesiorahoitus ei kuitenkaan voi toimia kriisirahastona.
Luonnonhoitotyön tulokset ja tulevaisuus Varsinais-Suomessa
Vuonna 2020 käynnistyneen Helmi-elinympäristöohjelman kunnille ja järjestöille suunnatun erityisavustuksen tuella Varsinais-Suomessa on toteutettu vuosien 2021–2025 aikana 24 hanketta (1,5 miljoonaa euroa), joilla on parannettu maakunnan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Helmi-hankkeet ovat lisänneet toimijoiden välistä yhteistyötä monimuotoisuuden parantamisessa ja vahvistaneet kuntien ja muiden toimijoiden halua sekä kykyä jatkaa luonnonhoitotöiden tekemistä. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu ja rahoitus vähenee, mutta tarve luonnonhoitotyölle on edelleen suuri. Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030 saakka, mutta kuntien ja järjestöjen luonnonhoitotöille ei ole tällä hetkellä osoitettu rahoitusta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.