Maakunnan yhteistyöryhmä, kokous 23.3.2026

Esityslista on tarkastamaton

§ 9 Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR+ hankkeet

VSLDno-2026-101

Perustelut

Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Uudistuva ja osaava Suomi -​ohjelman 2021-​2027 (ESR+/EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -​lain § 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa ESR+/EAKR -​rakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen,​ kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään 500 000 euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle 500 000 euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Yleisillä valintaperusteilla hylättyjä hakemuksia, vaikka niiden haettu tuki olisikin ollut yli 500 000 euroa, ei yhteistyöryhmän käsittelyyn tuoda.

Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-​Suomen ELY-​keskus/Keski-Suomen elinvoimakeskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, ​jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ohjelmakauden 2021-2027 ESR+ -ohjelman toimintalinjan 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi jatkuva haku oli käynnissä 3.3.- 31.10.2025 (hankehakuilmoitus KESELY-186). Hakuun jätetyt hakemukset otettiin käsittelyyn kootusti kahdessa eri hakujaksossa (3.3.2025 – 30.5.2025 ja 31.5.2025 – 31.10.2025). Haussa olivat toimintalinjan 4 kaikkien kolmen eri erityistavoitteen hankkeet. Haussa haettiin hankkeita kaikkiin Länsi-Suomen alueen seitsemään maakuntaan ja myös ylimaakunnalliset ja ylialueelliset hakemukset olivat mahdollisia.

Toiseen hakujaksoon 31.5.2025 – 31.10.2025 saapui Varsinais-Suomeen kokonaan tai osittain kohdistuvia erityistavoitteiden 4.1. ja 4.3. hakemuksia kaikkiaan 32, jotka koskivat 19 eri hanketta. Hankkeista kaikkiaan kolme kohdistui Varsinais-Suomen lisäksi yhteen tai useampaan Länsi-Suomen alueen muuhun maakuntaan (ylimaakunnalliset hankkeet).


Erityistavoitteisiin 4.1. ja 4.3. saatiin hakemuksia kaikkiaan seuraavasti:

Erityistavoite 4.1. Polkuja töihin: Hankkeita kuusi, joista yhden toteuttajan hankkeita kolme ja ryhmähankkeita kolme (ryhmähankkeissa hakemuksia 2–3). Hakemuksia kaikkiaan 10.

Erityistavoite 4.3. Yhdenvertaiseen osallisuuteen: Hankkeita 13, joista yhden toteuttaja hankkeita kahdeksan ja ryhmähankkeita viisi (ryhmähankkeissa hakemuksia 2–4). Hakemuksia kaikkiaan 22. Erityistavoitteeseen 4.3. jätetyistä hakemuksista yksi yhden toteuttajan hanke ja yksi neljän toteuttajan ryhmähanke siirrettiin käsiteltäväksi erityistavoitteeseen 4.2., joten erityistavoitteen 4.3. hankkeina käsiteltiin kaikkiaan 11 hanketta, joista yhden toteuttajan hankkeita oli seitsemän ja ryhmähankkeita neljä. Hakemuksia kaikkiaan 17.

Erityistavoitteiden 4.1. ja 4.3. hakemuksilla on haettu tukea yhteensä noin 7,5 miljoonaa euroa (ml. ylimaakunnallisten hankkeiden osalta myös muihin maakuntiin kohdentuva rahoitus). Erityistavoitteen 4.1. hakemusten haettu tuki oli noin 2,5 miljoonaa euroa (jatkuvassa haussa oli Varsinais-Suomen osalta haettavissa noin 5,7 miljoonaa euroa) ja erityistavoitteen 4.3. hakemusten haettu tuki oli noin 5,0 miljoonaa euroa pl. erityistavoitteeseen 4.2. siirrettyjen hakemusten haettu tuki (jatkuvassa haussa oli Varsinais-Suomen osalta haettavissa noin 6,1 miljoonaa euroa).

Erityistavoitteiden 4.1. ja 4.3. kaikkiaan 17 hankkeesta rahoitettavaksi esitettiin 12 hanketta (erityistavoite 4.1. kuusi hanketta ja erityistavoite 4.3. kuusi hanketta), joissa hakemuksia on yhteensä 18. Loput viisi hanketta, joissa hakemuksia on yhteensä 9, jouduttiin hylkäämään yleisillä valintaperusteilla.

MYR:n käsiteltävänä on kaikki yleiset valintaperusteet täyttäneet ja Varsinais-Suomesta haetulta tueltaan yli 500 000 euron erityistavoitteiden 4.1. ja 4.3. hankkeet. Kaikkiaan 17 hankkeesta kolme on MYR:n käsiteltävänä 23.3.2026. Kaikkia kolmea hanketta esitetään rahoitettavaksi. Erityistavoitteeseen 4.2. tulleet hakemukset käsitellään MYR:ssä myöhemmin keväällä 2026.

 

Keski-Suomen ELY-keskuksen/Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR-hankkeet, myönteiset esitykset: 

 

Erityistavoite 4.1. Polkuja töihin

Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-​Suomen ELY-​keskuksen/Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR+ -​hankkeet, ​myönteinen esitys ryhmähankkeelle R-02894

KOTE – Kohtaantoa tekemässä

Hankehakijat:
Päähanke        212091           Turun kaupunki
Osahanke        212092           Valo-Valmennusyhdistys ry
Osahanke        212167           Sateenkaari Koto ry         

Suomessa työikäisen väestön osuus aikuisväestöstä on laskenut 2000-luvulla lähes 10 prosenttiyksiköllä, ja väestön ikääntyessä huoltosuhteen odotetaan edelleen heikkenevän. Samaan aikaan 1990-luvun lamasta alkaen jokainen talouden matalasuhdanne on kasvattanut työelämästä syrjäytyneiden työikäisten määrää pysyväksi jääneen rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden tason nousun kautta. Yhdistelmänä ikäluokkien pienenemisen ja työelämästä syrjäytyvien osuuden kasvun synnyttämä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on paitsi inhimilliseltä ja sosiaaliselta kannalta ongelmallinen, myös taloudellisesti kestämätön tavalla, joka uhkaa hyvinvointivaltion perusteita. Meneillään oleva talouden matalasuhdanne ja jo nyt voimakkaasti noussut pitkäaikaistyöttömyys ovat yhdessä luoneet polttavan tarpeen uusille ratkaisuille, joilla työelämästä syrjäytyvien määrän kasvu saadaan taitettua.

KOTE – kohtaantoa tekemässä -hankkeessa kehitetään julkisten työvoimapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyönä uusia, lakisääteisiä palveluja täydentäviä menetelmiä työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja jo pitkään työelämästä pois olleiden saattamiseen takaisin työn pariin. Päämäärää edistetään kohdistamalla toimenpiteet työhön tai työmarkkinoille pyrkiviin henkilöihin, näitä valmentaviin tahoihin sekä näiden potentiaalisiin työnantajiin. Erityisenä painopisteenä on työntekijöiden ja työnantajien tukeminen valmennuksesta tai kuntoutuksesta työelämään siirtymisen nivelvaiheessa.

  1. Yrityspooli. Hankkeen ydintavoite työnantajien osalta on koota heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen valmiit työnantajat yhteiskuntavastuutaan kantavien yritysten yrityspooliin. Yrityspoolin kokoaa ja sitä ylläpitää Turun kaupunki. Yrityspooliin liittyy sitä varten kehitettävä toimintamalli, jonka yksityiskohtaisemmat tavoitteet ovat a.) työn tarjoamisen mahdollisuuksien lisääminen mm. työtehtäviä eriyttämällä ja työnkuvia räätälöimällä, b.) työntekijöiden ja työnantajien yhteen saattaminen, c.)  yrityskontaktien tehostaminen kontakteja koordinoimalla, sekä d.) rekrytointikynnyksen madaltaminen työllistämisen eri tukimuodoista tiedottamalla. Yrityspooliin osallistuville työnantajille myönnetään yhteiskuntavastuun kantamisesta kertova sertifikaatti.
  2. Palveluista töihin -toimintamallin tavoitteena on valmennus- ja kuntoutusjaksoilta tulevien henkilöiden työllistymisen merkittävä tehostuminen ja valmennuksen tasalaatuisuuden varmistaminen. Tämän päämäärän alatavoitteet ovat a.) yhteisen osaamisen kuvaamisen kehyksen luominen työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisen avuksi, b.) työllistämisorientaatiota korostavan työotteen kehittäminen yrityspoolin kanssa, c.) asiakasohjauksen mallin rakentaminen täydentämään työvoimaviranomaisen lakisääteistä palveluprosessia, sekä d.) työn aloittamisen ja työssä pysymisen tukeminen. Palveluista töihin -toimintamalli rakennetaan alusta alkaen tukemaan yrityspoolin toimintaa

Hanke kohdistuu ainoastaan Varsinais-Suomeen. Kustannukset ovat enintään 897 068 euroa ja tuen osuus on enintään 717 654 euroa. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina.

Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 21.11.2025. Myönteinen valintaesitys hankkeesta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 27.2.2026.


Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-​Suomen ELY-​keskuksen/Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR+ -​hankkeet, ​myönteinen esitys ryhmähankkeelle R-02876

Parempaa kohtaantoa Salon työllisyysalueella

Hankehakijat:
Päähanke        211983          Salon kaupunki
Osahanke        212037          Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä

Parempaa kohtaantoa Salon työllisyysalueella -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Salon työllisyysalueen elinvoimaa kehittämällä yhtenäinen työnantajapalveluverkosto, tukemalla yrittäjän alkuvaihetta sekä pieniä yrityksiä rekrytoinneissa sekä luomalla uusia malleja työnhakijoiden ja opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Kohderyhmänä ovat työnantajat Salon työllisyysalueella, erityisesti mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset sekä alkavat yrittäjät ja ne, jotka palkkaavat ensimmäistä työntekijäänsä. Lisäksi kohderyhmänä ovat työnhakijat, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Hankkeen taustalla on vuoden 2025 alussa voimaan tullut työvoimapalveluiden uudistus, joka laajensi kuntien vastuuta alueellisen elinvoiman kehittämisessä. Työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalveluiden yhteistyö on keskeistä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Salon seudulla työikäisen väestön väheneminen ja ikääntyminen uhkaavat aiheuttaa työvoimapulaa ja rajoittaa yritysten kasvua. Hankkeessa pyritään selkeyttämään työnantajapalveluja, lisäämään niiden tunnettuutta ja tehostamaan niiden käyttöä. Nykytilan analyysi osoittaa, että työnantajapalvelut ovat hajanaisia ja verkostomainen toimintatapa kaipaa kehittämistä. Myös alkavien yrittäjien palvelut ovat sirpaleisia, ja monen yritystoiminta päättyy alkuvaiheessa riittämättömän tuen vuoksi.

Työllisyysalueella pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nopeasti, erityisesti yli 55-vuotiaiden ja matalammin koulutettujen keskuudessa. Samalla nuoret muuttavat pois ja alueen koulutustaso jää alle maan keskiarvon. Pitkittynyt työttömyys liittyy usein elämänhallinnan haasteisiin, joita hankkeessa pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään oppilaitosyhteistyön avulla. Hanke kehittää mallia, jossa työnhakijoiden osaamista vahvistetaan vastaamaan työnantajien tarpeita. Tavoitteena on parantaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa, lisätä julkisten työvoimapalveluiden käyttöä ja tunnettuutta sekä tukea yrityksiä rekrytoinneissa – erityisesti mikro- ja pk-sektorilla, jossa resurssit rekrytointiprosesseihin ovat rajalliset.

Hankkeessa kehitetään Salon työllisyysalueen työnantaja-, yrittäjä- ja työnhakijapalveluita kolmen työpaketin kautta:

  1. Työnantajapalveluiden verkosto: Luodaan ”yhden luukun” toimintamalli, jossa työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalvelut toimivat verkostomaisesti tukien erityisesti aloittavia ja kasvavia yrityksiä. Luodaan yhteinen työnantajapalveluiden brändi, jonka yritykset tuntevat. Toimijat jakavat tietoa yhteisillä alustoilla (CRM), mikä tehostaa yhteistyötä ja vähentää päällekkäisyyksiä. Malli vahvistaa julkisten palveluiden käyttöä ja mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi rakennemuutoksiin.
  2. Matalan kynnyksen ohjauspalvelut: Perustetaan ”yritysten Ohjaamo” – neuvontapiste, joka tarjoaa tukea yrityksille. Malli kokoaa yhteen työnantajan ja aloittavan yrittäjän palvelut. Tavoitteena on helpottaa rekrytointeja, kehittää rekrytointiosaamista ja vahvistaa yritystoiminnan alkuvaihetta.
  3. Työllistymisen tukeminen: Luodaan uusia toimintamalleja, joissa työnantajien tarpeisiin räätälöidään lyhytkoulutuksia ja harjoittelumahdollisuuksia. Samalla vahvistetaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä kehitetään elämänhallinta- ja ohjauspalveluja työvoimakoulutuksessa oleville. Tavoitteena on osaavan työvoiman varmistaminen ja työvoimapulan ehkäisy.

Hanke kohdistuu ainoastaan Varsinais-Suomeen. Kustannukset ovat enintään 1 106 629 euroa ja tuen osuus on enintään 885 304 euroa. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina.

Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 21.11.2025. Myönteinen valintaesitys hankkeesta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 27.2.2026.

 

Erityistavoite 4.3. Yhdenvertaiseen osallisuuteen

Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-​Suomen ELY-​keskuksen/Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR+ -​hankkeet, ​myönteinen esitys hankkeelle 211823

PATA - parempaa arkea ja työelämätaitoja asiakaspaneelista

Hankehakija (yhden toteuttajan hanke):
Päähanke        211823          Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö sr

Hanke tukee ruoka-aputoiminnan kehittämistä monipuolisemmaksi ja moniäänisemmäksi. Ruoka-avun tarvitsijoita on arvioilta noin 25 000–30 000 Varsinais-Suomen alueella vuosittain ja kuukausittain jaetaan Turussa yli 30 000 ruokakassia tai annosta. Ruoka-apuun turvautuu paljon lapsiperheitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Taustasyynä on usein työttömyys, talous- ja asumisvaikeudet.

Hankkeen kohderyhmää ovat 1.) 18–64-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät sekä työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, jotka turvautuvat säännöllisesti tai satunnaisesti ruoka-apuun (yhteisöruokailut, ruokakassijaot, Ruokaviraston ostokortit), 2.) Työntekijät, jotka työskentelevät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien kanssa tai kehittävät ruoka-aputoimintaa, 3.) Ruoka-avussa työskentelevät vapaaehtoiset. Hanke tukee kokonaisvaltaisesti ruoka-apuun turvautuvia työikäisiä henkilöitä, jotta he pääsisivät elämässään eteenpäin kohti arvokasta arkea, työ- tai opintopolkuja. Tällä hetkellä ruoka-aputoiminta tavoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä hyvin, mutta toimintaa järjestävät tahot eivät tue riittävästi tai ohjaa asiakkaita oman tilanteensa kohentamiseen. Syitä tähän on esimerkiksi resurssipula – ruoka-aputoiminnassa on paljon vapaaehtoisia, yhteisen kielen puuttuminen, osaamisen puute palveluohjauksessa ja palveluiden ruuhkautuminen. Hanke tekee yhteistyötä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin kanssa asiakkaiden tavoittamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi.

Hankkeen tavoitteet ovat: 1.) Vahvistaa kohderyhmän hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä taidelähtöisillä menetelmillä ja tarinallisuudella 2.) Vahvistaa kohderyhmän pärjäävyyttä ja etenemistä kohti työelämää/työelämätaitoja ja opintoja 3.) Tukea kohderyhmän osallisuutta ja kuulluksi tulemista asiakaspaneeli-toiminnan kehittämisellä 4.) Edistää syrjimättömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta viestimällä asiakaspaneelin kautta saatavista kehittämistarpeista koskien palveluita, palveluohjausta ja ruoka-aputoimintaa 5.) Tuottaa yhteisöprojekti, joka tukee kohderyhmän positiivista pystyvyysuskomusta ja yhdenvertaisuutta

Arvo- ja tarkoituskeskeisessä työskentelyssä asiakas nähdään aktiivisena toimijana, ei vain avun kohteena. Taidelähtöisten menetelmien integroiminen ruoka-aputoimintaan tuo uutta näkökulmaa työskentelyyn – luovia menetelmiä voidaan hyödyntää osana palveluprosessia ja vaikuttamisen väylänä. Hanke tuo esiin asiakkaiden omat tarinat ja kokemukset, jotka toimivat pohjana palveluiden kehittämiselle. Taidetoiminnalla tuetaan yhteisöllisesti asiakaspaneelin luomista, josta jää pysyvä rakenne vuoropuhelulle päättäjien, asiakkaiden ja ruoka-aputoiminnan kesken. Toiminta vahvistaa kohderyhmän osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemusta sekä lisää positiivista kokemusta kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista. Taidetoiminta tekee ruoka-aputoimintaa ilmiönä näkyvämmäksi ja hälventää ruoka-avun stigmaa ja asiakkaiden kokemaa häpeää. Hankkeessa pilotoitava asiakaspaneeli on uusi avaus Varsinais-Suomen alueella ja se tuo lisäarvoa niin osallistujien omaan elämään, työntekijöiden arkeen ja palveluiden kehittämiseen. Asiakaspaneelin avulla tuetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin muodostumista eri toimijoiden välille. Asiakaspaneeli lisää eri lähtökohdista olevien ihmisten keskinäistä vuoropuhelua ja osaltaan hidastaa eriarvoistumista. Luovaan toimintaan osallistuminen lisää henkilön hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta, vaikka henkilön asema varsinaisilla työmarkkinoilla ei vielä vahvistuisi. Tämä on paitsi inhimillisesti arvokasta, niin se myös osaltaan ennaltaehkäisee syrjäyttävien tekijöiden vahvistamista ja ehkäisee niistä syntyviä kustannuksia.

Hanke kohdistuu ainoastaan Varsinais-Suomeen. Kustannukset ovat enintään 637 301 euroa ja tuen osuus on enintään 509 840 euroa. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina.

Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 12.12.2025. Myönteinen valintaesitys hankkeesta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 27.2.2026.

 

Valmistelija/lisätiedot
Minna Koivukangas, rahoitusasiantuntija (ESR+) 
Keski-Suomen elinvoimakeskus, Rahoitusyksikkö
minna.koivukangas@elinvoimakeskus.fi 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi

Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajia sitovan myönteisen lausunnon hankkeille: 

  1. R-02894 KOTE - Kohtaantoa tekemäss
  2. R-02876 Parempaa kohtaantoa työllisyysalueella
  3. 211823 PATA - parempaa arkea ja työelämätaitoja asiakaspaneelista.