Aluesuunnittelujaosto, kokous 19.10.2026

Perustelut

Salon kaupunki pyytää Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Moottoritien liittymien potentiaaliset työpaikka-alueet -selvityksen luonnoksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 29.10.2026 klo 15.45 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@salo.fi. Lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumero 5057/10.00.00.03/2026.

Selvityksessä tarkastellaan valtatien 1 varrella olevien eritasoliittymien potentiaalia yritysalueina. Selvitys laaditaan vuonna 2014 valmistuneen Potentiaaliset yritysalueet Salossa -selvityksen päivityksenä. Tarkasteluun sisältyy kahdeksan nykyistä eritasoliittymää sekä Salaisten ja Haukkalan mahdolliset uudet eritasoliittymät. Selvitys antaa lähtökohtia alueiden kaavoitukselle sekä muulle maapoliittiselle toiminnalle.

Selvityksessä esitetään seuraavat jatkotoimenpiteet:

1. Halikonrinteen alueella pidetään valmiudet laajentaa yleiskaavan mukaisesti kun ilmenee lisätonttitarvetta.
2. Haukkalan ETL:n toteutumista edistetään yleiskaavalla ja Korvenmäen puoleisella alueella voidaan voimassa olevan yleiskaavan pohjalta aloittaa asemakaavoitus.
3. Muurlan liittymän maankäyttö ratkaistaan vireillä olevassa yleiskaavatyössä.
4. Suomusjärven liittymän alueen asemakaavaa edistetään, mutta pääpaino Kivihovin alueen valmiin tonttivarannon luovuttamisessa.

Selvitys on nähtävillä 30.9.–29.10.2026 Salon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://salo.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-kaupunkisuunnittelu/kehittamishankkeet/.

Valmistelija/lisätiedot

Salla Murmann, erikoissuunnittelija, salla.murmann@varsinais-suomi.fi

Kaisa Äijö, maakunta-arkkitehti, kaisa.aijo@varsinais-suomi.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Aluesuunnittelujaosto päättää antaa Salon Moottoritien liittymien potentiaaliset työpaikka-alueet -selvityksen luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Varsinais-Suomen liitto pitää laadittua Moottoritien liittymien potentiaaliset työpaikka-alueet -selvitystä kattavana ja ajantasaisena tarkasteluna Salon työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksista. Selvitys syventää aiempia arvioita ja tarjoaa hyödyllisen kokonaiskuvan valtatie 1:n eritasoliittymien työpaikka-aluepotentiaalista, eri kohteiden kehittämisedellytyksistä sekä niiden välisistä eroista toteuttamiskelpoisuudessa ja kehittämispotentiaalissa. Erityisen myönteistä on, että jatkokehittämiseen esitettävät kohteet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kunnallistekniikkaan, palveluihin ja nykyisiin työpaikka-alueisiin. Liitto pitää myönteisenä sitä, että valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille sijoittuvien kohteiden osalta maisema-arvojen merkitys on tunnistettu ja huomioitu osana alueiden priorisointia.

Helsinki-Turku-Tukholma-yhteysvälin E18-kasvu- ja kehityskäytävä on osa EU:n TEN-T-liikenneverkkoa ja merkittävä aluerakenteellinen kokonaisuus. Valtatie 1 on maakunnan ja koko Suomen saavutettavuuden kannalta keskeinen yhteys, jonka toimivuuden turvaaminen sisältyy sekä maakuntakaavaan että Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valtatien 1 varsi tarjoaa hyvien logististen yhteyksien ansiosta merkittäviä mahdollisuuksia yritysalueiden kehittämiseen, ja selvitys kuvaa maakuntakaavan sekä liikennejärjestelmän näkökulmat asianmukaisesti. Maakuntakaavan ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet tulee huomioida edelleen alueiden jatkosuunnittelussa. Salossa ajankohtaisia valtatiehen kytkeytyviä liikenneselvityksiä ovat kantatien 52 kehittämisselvitys välillä Tammisaari-Salo sekä valmisteilla oleva yhteysväliselvitys välillä Salo-Jokioinen. Myös kantatie 52 kuuluu Etelä-Suomen tavaraliikenteen pääyhteyksiin ja muodostaa tärkeän osan alueen saavutettavuutta ja logistista toimivuutta.

Selvitys kuvaa hyvin, kuinka Salon kaupungilla on  laajuutensa ja monipuolisen aluerakenteensa vuoksi potentiaalisia työpaikka-alueita pitkälle tulevaisuuteen. Aiemman vuonna 2014 laaditun tarkastelun taustalla olivat osin vanhasta kuntarakenteesta juontuneet maankäytön sekä väestö- ja elinkeinokehityksen kasvuodotukset. Päivitystyö ja niiden kohteiden tunnistaminen, joihin kaupungin kehittämistoimia on tarkoituksenmukaista  kohdentaa, ovat siten hyvin perusteltuja. Varsinais-Suomen liitto nostaa esiin mahdollisuuden tarkastella samassa yhteydessä myös vanhentuneiden, toteutumattomien tai oikeusvaikutuksettomien kaavojen roolia osana kaupungin maankäyttöpolitiikkaa. Selvityksessä tunnistetaan useita liittymäalueita, joiden aktiivista kehittämistä ei esitetä tai joiden toteutuminen nähdään vasta pitkän aikavälin mahdollisuutena. Näiden alueiden osalta olisi perusteltua arvioida, vastaavatko voimassa olevat kaavat edelleen kaupungin strategisia tavoitteita vai voisivatko niiden päivittäminen tai mahdollinen kumoaminen selkeyttää kaavatilannetta ja tukea maankäytön kehittämisen priorisointia.

Vastavuoroisesti on tärkeää tunnistaa myös alueet, joiden merkitys ulottuu paikallista tasoa laajemmalle ja joiden kehittämispotentiaali kytkeytyy pitkän aikavälin rakenteellisiin ratkaisuihin. Tällainen kohde on erityisesti Haukkalan alue, joka on selvityksessä tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä tulevaisuuden alueista ja osoitettu maakuntakaavassa teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueena. Alueella on maakunnallista merkitystä yritys- ja työpaikka-alueiden pitkän aikavälin kehittämisalueena ja sen rakentuminen edellyttää uuden eritasoliittymän ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen toteutumista. Liitto pitää myönteisenä, että Haukkalan potentiaali on tunnistettu ja Salon kaupunki ryhtyy valmistelemaan alueen edistämistä.

Työpaikka-alueiden laajentamisen ja uusien yritysalueiden jatkosuunnittelussa on tarkoituksenmukaista arvioida myös raskaan liikenteen palvelualueiden kehittämismahdollisuuksia. Raskaan liikenteen lepo- ja palvelualueiden sekä niihin liittyvien latausratkaisujen toteuttaminen ja kaavavarausten varmistaminen sisältyvät Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Samalla työpaikka-alueiden saavutettavuutta on perusteltua tarkastella kokonaisuutena huomioiden tieverkon lisäksi myös raide- ja bussiyhteydet, mukaan lukien Länsirata ja mahdollinen lähijunaliikenne. Henkilöliikenneyhteyksillä on entistä keskeisempi merkitys kaikelle elinkeinoelämälle. Verkostoituneiden ja kansainvälistyneiden yritysten toiminta edellyttää hyviä lento-, juna- ja tieyhteyksiä muualle maahan ja ulkomaille.

Kokonaisuutena selvitys muodostaa vahvan perustan Salon työpaikka-alueiden pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä maankäytön ja maapolitiikan strategiselle priorisoinnille. Eri liittymäalueiden tarkastelu yhteisessä arviointikehikossa mahdollistaa niiden kehittämisedellytysten vertailun koko kaupungin näkökulmasta ja tukee kehittämistoimien kohdentamista osana maakunnallista liikenne- ja aluerakennetta.